Kotikansainvälisyyden malleja eri luokka-asteilta

Tämä koonti on tehty koulusamme ennen uuden OPS:n perusteita mutta on käyttökelpoinen monella tapaa vieläkin ja uuden opetussuunnitelman mukainen.
Keräsimme yhden lukuvuoden aikana luokka-asteittain ja osittain aineittain , mitä kansainvälisyys on koulun perustyössä:

1 Satuja eri maista, opettajan kertomukset ja kuvat matkoista, Fronter-ympäristöön luotu huone” Matkustan ympäri maailmaa” Monikulttuuristen perheiden oppilaiden huoltajien kanssa on sovittu että huoltaja ja muun uskonnon opettaja pitää lapsen toisen huoltajan kotimaasta esitelmän. Koko koulu osallistui liikuntaseikkailuun. Liikuntapisteillä seikkailtiin Euroopassa kartalla. Suksien Sotshiin kampanjaan osallistuminen. Olympialaisten seuraamisen yhteydessä tietoa eri maista ja kulttuureista. Kansantansseja eri maista YK:n päivän yhteydessä



2 Oppilaiden haastattelut ja kertomukset ulkomaanmatkojen jälkeen, lukeminen tekee hyvää kampanja missä kirjallisuuden lukeminen ja hyväntekeväisyys afrikkalaisten koulukirjastojen hyväksi. Kartoista opetellaan Suomen naapurimaat ja liput



3 Oppilaat ovat esittäneet matkaraportteja perheiden lomamatkoilta (kuvat, kartat, matkapäiväkirjat). Matkat ovat tänä vuonna suuntautuneet Espanjaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Oppilasryhmä on esittänyt pieniä näytelmiä englanniksi tapahtumapaikkana mm. ameriikkalainen koulu. Näissä esityksissä oppilaat ovat käyttäneet apuna iPadeja (sanakirja + näytelmän kuvaaminen. Kaikki oppilaat pitivät esitelmän valitsemastaan aiheesta. Suurin osa esitelmistä käsitteli eri valtioita (esim. Brasisia, Chile, Yhdysvallat...) tai eksoottisia eläimiä eri puolilta maailmaa. Näissä esitelmissä iPadeja käytettiin tiedonhaun välineenä.



4 Oppilaat jotka ovat saanet luvan poissaoloon ulkomaanmatkan vuoksi tekevät pienimuotoisen esitelmän matkastaan. Lisäksi oppilaat ovat pitäneet matkapäiväkirjaa .Kirjoittamisen ja Powepointin harjoittelua teematyössä How we can save energy and nature. Osallistuminen” Lukeminen tekee hyvää kampanjaan.” Pohjoismaisista ja Baltian vierailuista esitelmät niiltä oppilailta jotka ovat vierailleet niissä. Laulukirjan pohjoismaiset laulut ja säveltäjät. Tutustumine wwf- sivuihin Itämerestä ja sen ympärysvaltioista.



5 Yhteydenpito Englantiin muuttaneeseen oppilaaseen ja hänen kauttaan tutustuminen elämään Englannissa ja englantilaisiin kouluihin. Joulunäytelmässä eri maiden tervehdykset Korvatuntuturille; maiden liput ja juhlan laulut näistä maista. Kuvaterveiset maailmalta joulunäytelmään. Oppilaiden osallistuminen ” Lukeminen tekee hyvää kampanjaan”. Ajankohtaiset uutiset maailmalta viestintä – ja mediaopetuksessa. Maapallon kartta: Maanosat, valtameret ,suurimmat valtiot, kasvillisuusvyöhykkeet, Euroopan valtiot ja pääkaupungit ops:n mukaisesti. Jokainen oppilas teki kuvallisen esitelmän jostain Euroopan maasta. Opettajan ja oppilaiden kuvat ja matkakertomukset (mm. Rooma, Thaimaa, Moskova, Alpit ) Afrikan kasvillisuusalueet, elämää eri valtioissa ja ajankohtaisia uutisia Afrikan maista. Luontodokumentit Afrikasta.




6 Oppilaita on vieraillut eri maissa, kuten Thaimaassa, Dubaissa, Amerikassa, Chilessä. He ovat esittäneet lomalta tultuaan kuvakerrontana (Smartilla) kokemuksiaan eri asioista. Osallistuneet 2-6 luokkien oppilaat lukemistempaukseen nimeltään Lukeminen tekee hyvää. Siinä vanhemmat tai joku muu sai sponsoroida lukemista ja rahalla autetaan Afrikassa kirjastoja. Ellei osallistunut sponsorointiin, niin luokissa osallistuttiin kampanjaan vain lukemalla ja tekemällä Lukudiplomeja. Edelliseen tempaukseen liittyi bonuksena yökoulu kirjastossa (vain kaksi koulua pääsi), joka oli Tapiolan kirjastossa. Siellä ohjelmassa oli mobiililaitteilla tehdä ja editoida erilaisia kirjastoesittelyjä neljän hengen ryhmissä. Näitä esittelyjä tullaan käyttämään vierailtaessa ulkomailla esittelemässä suomalaista kirjastotoimintaa. Mm. Ranskaan kirjastoväkeä on menossa ja siellä näitäkin tuotoksia esitetään. Tavoitteena oli myös tuoda esille afrikkalaisen lapsen elämää. Paikkakuntana oli Namibian pääkaupungin slummialue ja siellä elävien ihmisten Greenwell Matongon yhteisökirjasto. Tutustuttiin näiden lasten elämään kuten koulunkäyntiin ja leikkeihin. Lisäksi iltaan kuului afrikkalaisen lapsista kertovan elokuva katsominen ja lopuksi kuunneltiin afrikkalainen iltasatu "Oppilaita on vieraillut eri maissa, kuten Thaimaassa, Dubaissa, Amerikassa, Chilessä. He ovat esittäneet lomalta tultuaan kuvakerrontana (Smartilla) kokemuksiaan eri asioista. Yhtenä tällaisena on ollut eri maiden ruoka. Erilaiset harrastamismahdollisuudet, kuten sukellus tulivat esille mm. Thaimaan esitelmässä. Samoin eläimet ja kasvit eri puolilta maailmaa olivat muita oppilaita hämmästyttäviä.
Dubaissa erikoista oli juhlat eli häät, jossa oppilaan perhe oli kutsuttuna. Siellä paikallinen hääpukeutuminen oli erikoista ja perheen pojat ja isä pukeutuivat ""hamemaiseen"" asuun ja sehän herätti luokassa ihmettelyä. Yleistä liikennettä ei siellä ollut ja liikuttiin eri tavoin kuin meillä. Kuvia oli rakennuksista, ruoasta eläimistä ja kasveista sekä ihmisistä juhlissa.
Amerikassa oppilas pääsi mukaan isänsä konferenssimatkalle. Siellä liikenne useine kaistoineen herätti ihmettelyä. Merellä kalastusretki ja oppilaan saama iso kala ihmetytti, sillä eihän meillä ole niin isoja kaloja lainkaan. Monta kertaa tivattiin, että saitko sinä itse sen.
Chilessä oppilaan isän synnyinmaassa vierailu oli oppilaille avartava. Oppilaan esitellessään isoa ryhmäkuvaa omana perheenään ihmetytti muita. Siellä perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi isovanhemmat ja tädit sekä sedät lapsineen. Tämähän poikkeaa suuresti suomalaisten perhekäsityksestä.
Kaikissa näissä esityksissä kohdemaan kulttuuri tuli hienosti esitetyksi toisille oppilaille, jotka innokkaasti kyselivät kaikkea mahdollista kohdemaasta. Näin saimme hienoja kuvallisia matkakertomuksia koko luokka, myös minä.
"

Malli koulukohtaiseen kv-työhön

Lähtökohtana aina perusteet opetussuunnitelmasta


1 Suunnitelkaa ja miettikää miten oppilaan oppimisessa ja opettamisessa kansainvälisyys näkyy. Kysymystä on hyvä pohtia ainekohtaisesta opetussuunnitelmasta lähtien, laaja-alaisen oppimisen näkökulmasta ja näkyykö se jotenkin oppimiskokonaisuuksissa.

2 Onko koulunne lukuvuosisuunnitelmassa vakiintunut toimintatapoja, esim.kielipäivä, yhteistyökumppanin vierailu tai muu koulun kansainvälisyystoimintaa vahvistava työtapa


3 Millaisia yhteistyöverkostoja koulullanne on; kummikoulu, ystävyyskoulu.Onko teillä vakiintuneita toimintatapoja.Millaisia odotuksia teillä on yhteistyön suhteen

4 Tukeeko yhteistyönne myös opettajien ammatillista kehittymistä


5 Missä vaiheessa koulunne on kansainvälisyystyössä, onko kysymys uudesta asiasta vai oletteko konkareita joille liikkuvuus on tuttua.

6 Arvioikaa onko kansainvälisyystyö luonteva osa koulunne toimintaa vai tuntuuko se irralliselta


7 Miten koulunne rehtori, tiimit tai vastuuhenkilöt ovat sitoutuneet kansainvälisyystyöhön ja sen johtamiseen.


8 Mikäli ette ole varmoja koulunne kansainvälisyystoiminnan tilanteesta, miettikää ja listatkaa niitä posiitivisia asioita mitä toiminta voi tuottaa juuri teidän koulullenne.

9 Jos et tiedä , miten edetä ja kehittää kansainvälisyystyötä koulussa, tutustu polkkaverkoston materiaaliin, ota yhteyttä rohkeasti vertaistoimijoihin


10 Muista että kv-toiminta ei ole irrallista puuhastelua vaan opetussuunitelman mukaista toimintaa.

Hyvä kiertää

Kun mollivoittoiseksi ja joskus synkäksikin luonnehdittu kansakunta herää luomaan 100-listoja itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi , on pakko peukuttaa aina kun se on mahdollista. Voi kun jokainen vuosi mielettäisiin juhlavuodeksi ja jakaisimme aina kun mahdollista hyviä asioita ympäriltämme, niin ehkä meistä tulisi duurivoittoinen kansakunta.

Kuten kaikkina aikaisempinakin syksyinä , käyn juoksukilpaa ajan kanssa työelämässä. Jokaisena aamuna on kysyttävä itseltään missä on focus tänään; mitä on siirrettävä asiapinossa päälle ja mitä laitettava alle. Siihenkin tottuu ja oppii, ihminen kun on ihmeellisen mukautuvainen. Eilen työpäivän ja sitten alkuillasta olleen järjestöjaoston jälkeisen kokouksen jälkeen ,koin kuitenkin Ahaa-elämyksen. Kaikesta huolimatta, niin pitkällä kuin lyhyellä aikavälillä on saavuttanut henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä tavoitteita. Nykyisen työnantajan palveluksessa alkoi yhdeksäs vuosi .Muutos työelämässä ja omassa elämässä on aina myös mahdollisuus. Pohjanmaa ei ollutkaan se ainoa paikka missä ihminen voi asua. Verkostot syntyy jos on syntyäkseen myös muualla, eikä vanhat verkostot katoaa minnekkään, ne vaan saavat uuden muodon.

Ilon aiheita löytyy aika paljon; 9 vuoden aikana työpaikan kalustus on saavuttamassa yhden päätepisteen, liikkuvampi digitaalinen työskentely on mahdollistunut, kansainvälinen yhteistyöverkosto on rakentunut , syksyllä alkaa oppilaan osallistumisen pajat ja uusi ops on jalkautumassa meille sopivalla vauhdilla.

Ehkä sitä on perimmäisen kysymyksen äärellä. Löydä työstäsi se ilo , motivaatio ja intohimo mikä puskee 56 -vuotiasta eteenpäin.

Kv-työtä yhteisöllisesti miettien

Olen hiukan huolissani siitä että kuntien kansainvälisyystyö kouluissa rajoittuu liiaksi vuosiluokille 7-9 ja toiselle asteelle. On luontevaa että toinen aste luo kontakteja ja mahdollisuuksia erilaisiin vaihtoihin ja harjoitteluihin, mutta perustyö on tehtävä jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Varhaiskasvatuksen osalta on todettava että siellä tehtävä kansainvälisyystyö on itselle vierasta , mutta aion siihen tutustua tulevan vuoden aikana.

Kotikansainvälisyys on vuosiluokilla 1-6 luontevin tapa aloittaa kv-työ. On ehkä kuitenkin varottava rajaamasta kotikansainvälisyyttä liian tiukkoihin raameihin. Monissa kouluissa tänä päivänä oppilaat edustavat moninaista kielellistä ,kulttuurillista ja maantieteellistä kotitaustaa mikä tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja kotikansainvälisyyteen.Meidän koulussamme kielipäivä on vakiintumassa yhdeksi tavaksi toteuttaa kotikansainvälisyyttä.

Monissa kouluissa Suomessa on kuitenkin tilanne missä edellisen kaltainen diversiteetin hyödyntäminen ei ole mahdollista. Silloin opetuksessa tulee mahdollisimman laajasti ja riittävällä tavalla huomioida kansainvälisyys. Opetettavien aineiden sisällöistä se löytyy luonnostaam.

Muutama vuosi sitten koulussamme lukuvuoden alkaessa sovimme että jokainen kirjaa omassa luokassaan kansainvälisyyden sisältöjä joita omassa opetuksessaan on esille tullut lukuvuoden aikana. Lukuvuoden lopussa keräsimme nuo kirjaukset ja saimme koottua yli 100 erilaista asiaa luokilta 1-6. Tälläisen koonnin hyötynä on että luokan ja opettajan siirtyessä ylöspäin on työkalu mistä voi tarkistaa ja käyttää suunnittelun apuna kunkin luokka-asteen kv-toimintoihin sopivia sisältöjä.

Tälläinen yhdessä koottu listaus säästää myös aikaa. Suosittelen tälläistä työtapaa , yhdessä on kivempi suunnitella

Kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen uudet haasteet

Opetussuunnitelman perustekstissä arvopohjaa käsittelevässä osiossa tuodaan selkeästi esille kestävä kehitys yhtenä arvona suomalaisen peruskoulun toiminnalle. Opetushallituksen ja Kuopion yhteisesti järjestämässä tilaisuudessa keväällä 2017, seminaarin osallistujat tutustuivat YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 asiakirjaan. Asiakirja on merkityksellinen koska globaalilla tasolla se määrittää niitä periaatteita mihin kestävällä kehityksellä pyritään. Se haastaa myös uudella tavalla kouluja kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen osalta. Kouluissa se merkitsee entistä laajempaa viitekehystä kv -ja globaalikasvatukseen.

YK: yleiskokous hyväksyi 17 tavoitteen Agendan 2015 ja ohjelmatavoitteet on asetettu vuosille 2016-2030.Liitän tähän linkin mistä pääsee tutustumaan Agendaan ja materiaaliin

http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Mikäli linkki ei aukea niin syötä esimerkiksi Googleen hauksi Suomen YK-LIITTO


Agendalta löytyy niitä elementtejä joita koulun kansainvälisyystyö sisältää. Jokaisen olisi kuitenkin hyvä pohtia mitä monet ympäristöön ja ympäristötekoihin liittyvät asiat merkitsisivät kansainvälisyystyössä ja miten Agenda , 17 kohtaa nivottaisiin osaksi kouluissa tehtävää kv-työtä.

Näkökulmia johtamiseen

Myönteisellä tavalla johtaminen aiheena on ollut kuluvan alkusyksyn aikana esillä niin sosiaalisen median kanavissa kuin lehdissä. Yhteistä aiheen käsittelylle ja keskusteluille on johtamisen tärkeys ja haastavuus. Johtamisen työvuosia on takana
26 vuotta. Vuosista huolimatta kirjoitan sen minkä olen aikaisemminkin kirjoittanut; johtajana ei ole koskaan valmis, se on prosessi ja pitkä opintomatka itseensä. Eräs tuttu kysyi kerran , olenko hyvä johtaja. Vastasin hänelle että rehellisesti sanoen en tiedä. Sen arvioikoot muut ja nöyränä otan palautteen Itse ajattelen että olen edelleen johtajaksi kasvamisessa matkalla. Millainen on sitten hyvä johtaja. Kaiketi kysymykseen kietoutuu vastauksia joita ajan hammas ei ole purrut mutta on silti myönnettävä että johtamisen kulttuurissa on tapahtunut muutoksiakin. Maailma muuttuu ja yhteiskunta muuttuu , myös johtaminen muuttuu.

Historian kulussa hyviä johtajia ovat yhdistäneet korkea moraali ja hyvä tunneäly sekä kyky olla läsnä. Tämä ei nyt ole mitenkään kattava listaus tai muita ominaisuuksia poissulkeva lista. Usein nämä kuitenkin löytyvät ja yhdistävät johtajia.

Kaksi asiaa poimin kuitenkin viimeaikojen kirjoituksista. Johtajan kyky viestiä ja kohdata ihminen on yksi tärkeistä ominaisuuksista menestyksekkäälle johtamistyölle.Siksi ihmisten johtaminenkin on joskus niin pirun hankalaa. Viestimiseen itsessään liittyy niin monta sudenkuoppaa. Jos voi välttää memot ja viestit, niin puhu mielummin kasvokkain.
Toinen asia minkä poimin alkusyksyn kirjoituksista oli luottamus. Hyvän johtamisen kulmakiviin kuuluu keskinäinen luottamus. Luottamus on tosin mielestäni ansaittava ja se on ennen kaikkea tekoja , ei sanoja. Toisaalta se on myös tutustumista ja luottamuksen rakentamista ihmisten välillä. Älä arvioi kirjaa kannen perusteella viisaus sopii tähänkin. Opettele tuntemaan työntekijät ja henkilöstö.

Kun katsoo vuosia taaksepäin, niin on tullut oltua johtajana ja johdettavana. Johdettavana oleminenkin on tärkeää kasvaessasi muiden johtajaksi. Jos et osaa olla johdettavana , et luuultavasti koskaan kasva täyteen mittaasi muiden johtajana. Mikä sitten on suurin este hyvän organisaation ,yhteisön tai yrityksen menestymiselle. Elämänkokemuksen perusteella nostaisin kaksi asia.Sitoutumattomuus yhteiseen arvopohjaan aidosti ja vuoropuhelun puute sekä haluttomuus ymmärtää toisten näkökulmaa.

Taannoin haastateltiin menestyneitä veteraanipolitikkoja jotka tekivät pitkän uran politiikassa. Heiltä kysyttiin mikä on ollut menestyksen salaisuus. Lähes poikkeuksetta todettiin että yhden agendan ja aatteen härkäpäiset ajajat putoavat ensin. Yhteisten asioiden hoito edellyttää yhteistä keskustelua ja joustoa tarvittaessa .Parhaissakin päätöksissä on huomioitu vähemmistön näkökulma. 80-luvulla sitä kutsuttiin konsensukseksi.

Johtamiseen liittyy kaiketi sama kuin kaikkeen muuhunkin osaamisen ja lahjakkuuteen. Se on harjoittelua jatkuvasti ja kovasti.

Koulun kansainvälisyystyön johtaminen

Kansainvälisyys suomalaisessa yhteiskunnassa näyttäytyy kaikilla osa-alueilla. Pelkästään sivistyksen ja kulttuurin alalla kansainvälisyys näkyy monin eri tavoin; yhteistyökumppannudet, vaihdot ja lukuisat muut kansainvälisyystoiminnot. Kehittämisen näkökulmasta johtamisella on keskeinen rooli.

Kansainvälisyystyön johtaminen pelkästään opetusalan näkökulmasta tapahtuu usealla tasolla. Opetushallitus opetussuunnitelmatyöllä määrittelee kansallisella tasolla mitä kansainvälisyys on eri kouluasteilla. Yleisellä tasolla voi todeta että kansainvälisyyden merkitys suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korostuu entistä enemmän globalisoituvassa maailmassa.

Toinen taso on alueellinen ja paikallinen taso. Kansainvälisyyden puitteissa on yli kuntarojen ylittäviä hankkeita ja yhteistyökuvioita. Kuntatasolla kansainvälisyys näyttäytyy eri tavoilla, riippuen myös siitä millaisia painotuksia ja sitoumuksia yksittäinen kunta on tehnyt .


Oppilaitos- ja koulutasolla kansainvälisyys näyttäytyy erilaisina toimintoina sen mukaan mistä kouluasteesta on kysymys. Toisella asteella ja korkea-asteella opintoihin kuuluvat työharjoittelut ja opiskelijavaihdot ovat arkipäivää, peruskoulussa kansainvälisyystyö näyttäytyy eri tavoin riippuen myös oppilaiden iästä ja kehitystasosta. Vuosiluokilla 7-9 voidaan toteuttaa erilaisia vierailuja ja vuosiluokilla 1-6 työskentely painottuu enemmän kotikansainvälisyyteen.

Mitä koulun kansainvälisyystyö merkitsee rehtorin/johtajan johtamisen näkökulmasta. Yksinkertaisesti kiteytettynä: kun rehtori johtaa kouluaan opetussuunnitelman mukaisesti, johtaa hän samalla koulunsa kansainvälisyystyötä. Opetussuunnitelman tekstiosiosta ja perusteista ei löydy erillistä kappaleetta kansainvälisyydestä, mutta perusteista se löytyy monesta eri kohtaa, esimerkiksi laaja-alaisen oppimisen sisältä. Rehtorin näkökulmasta ehkä tärkeintä koulun kansainvälisyystyötä ajatellen on tiedostaa opetussuunitelman perusteiden ja kansainvälisyyden yhteys.

Rehtorin mahdollisuudet kansainvälisyytyöhön osallistumiselle ovat rajalliset, mutta myönteiset kokemukset osallistumisesta tarjoavat kouluyhteisölle myönteisen esimerkin ja parhaimmillaan kannustavan esimerkin. Opetussuunnitelman mukaisen perustyön lisäksi kansainvälisyystöhön ei pidä pakottaa mikäli tavoitellaan tuloksellista ja myönteistä kokemusta kansainvälisyystyöstä. Opettajien halukkuuusa ja oma motivaatio on yksi keskeisistä menestystekijöistä kansainvälisyystyössä.

Kun kansainvälisyystyöhön löytyy työryhmä koulussa, on se vastuun ja työnjaon näkökulmasta hyvä ratkaisu. Silloin kun hankkeeseen liittyy liikkuvuutta on rehtorin huolehdittava riittävällä tavalla tiedottamisesta koska pääsääntöisesti hankeet näyttäytyvät ja vaikuttavat koko kouluyhteisöön. Monen suomalaisen kunnan kansainvälisyytyö ja siihen sitoutuminen näyttäytyvät enemmän yläkoulun ja lukion vaihtohankkeissa ja ne näkyvät koulutoimien kansainvälisyyssuunnitelmissa. Valitettavan usein vuosiluokkien 1-6 osalta on vain maininta kotikansainvälisyystyöstä. Strategisesti on kuitenkin merkityksellistä ettei koulun kansainvälisyytyötä ulkoisteta alkamaan seitsemänneltä luokalta. Vuosiluokkien 1-6 rehtorien on hyvä ajoittain tarkistella miten kansainvälisyys näkyy koulun arjessa ja toiminnoissa.

Vaikka kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta liikkuvuus ensisijaisesti koskettaa vanhempia oppilaita ja opiskelijoita, niin Erasmus -hankkeiden puitteissa liikkuvuus voi koskettaa myös alakoulun oppilaita. Rehtorin ja koulun näkökulmasta niihin liittyy kuitenkin paljon vastuukysymyksiä ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Hanketyöhön pääsääntöisesti liittyy ulkopuolinen rahoitus mikä selkiyttää näiden projektien hallintaa. Mikäli koululla on toimintaa mihin liityy varainhankintaa, on syytä sopia selkeistä pelisäännöista ja muistutaa että perusopetus on lähtökohtaisesti ilmaista eikä yhdenvertaisuuden näkökulmata voi ketään velvoittaa maksamaan.

Lukuvuoden alkaessa rehtorin arki on joskus hektistä mutta on hyvä joskus pysähtyä pohtimaan ja kysyä itseltään, miten kansainvälisyys näkyy johtamassani koulussa