maanantai 3. lokakuuta 2016

storming, forming and norming

Lähes poikkeuksetta erilaisten ja erikestoisten kurssien jälkeen on takki tyhjä.Sitä kysyy itseltään;mitä jäi mieleen vai jäikö mitään.Alitajunta ei kuitenaan lakkaa hämmästyttämästä ajoittain.Leppilammen Asko veti 90-luvulla yhteistoiminnallista kouluttajakoulutusta ja pitää muuten asian tiimoilta kera kelpo kumppanien kanssa aiheesta FB-sivustoa. Erityisesti mieleen jäi ryhmän muotoutumisen vaiheet; myrskyää,muotoutuu, normiutuu. Sopii muuten moneen asiaankin.Sellainen joka blogiini on eksynyt useammin kuin kerran, tietää miten vaivautunut olen ollut siitä keskustelusta mikä velloo digioppimisen ja yleensä digitalisaation ympärillä. Jokseenkin haastavaa on ollut koko digioppimisen määrittely. Sen tiimoilta onkin vielä tekemätä videoleike missä kyselen asiasta arkikäsityksia, jäi vähän vaiheeseen.

Minusta kuitenkin asian ympärillä on vihdoin noustu poteroista ylös. Keskustelu on rakentavampaa kuin vuosi sitten.Polun laidoilla on nähty että tuossa keskelläkin kulkee polku. Askelmerkit ovat hyvät .Tutoropettajia tulossa joskin niistä ei ole apua ilman koneita.
Uusikylän Kari jaksaa myös kirjoituksillaan piristää. Sivuaa digiasioita, lanseerattuja käsitteitä. Joistakin kirjoitukset saattavat tuntua provosoivilta tai kehityksen vastaisilta. Siitä tuskin on kysymys.Uusikylä oli peruskoulun puolustajia siloin kun se kritiikin kohteena oli. Emeritus vaan terveellä tavalla muistuttelee että pyörä on keksitty vaikka se välillä nimetään uudestaan. UUden opsi asioista suurin osa oli 70-luvun opsisssa eri nimillä tosin ,vrt oppimiskokonaisuudet. Kun menee lujaa, on hyvä että joku palauttaa miettimään perusasioita ja perustavien kysysmysten äärelle joiden juuret on humanismissa ja ihmisen kasvussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti