Monet yhteiskunnan ja talouden rakenteen muutokset ovat kuitenkin olleet mullistavia. Perinteinen maatalous on muuttunut pientiloista suurtiloiksi ja työvoiman tarve vähentyi. 1960-luvulla ja vielä 1970-luvulla läntinen naapurimme Ruotsi hoiti tämän ongelman tyhjäten osan kylistä syrjäseuduilla. Nyt Suomessa asian hoitaa kehä kolmosen sisäpuoli sekä Tampereen, Oulun ja Seinajoen seutu .Meillä on jonkinlainen suuruuden ihailu juurtunut yhteiskunnan eri kerroksiin. Suuri koulu on hyvä kun se tuottaa resursseja,suuri metropoli on hyvä, vielä suurempi talo on parempi kuin edellinen, vielä pidempi ja kauemmas tehty lomamatka on parempi kuin edellinen, päiväkodeissa lasketaan päälukuja, määriä. Mihin jäi keskustelu laadusta ja aivan tavallisista asioista.
Milloin alkaisi keskustelu niistä aivan tavallisista asioista ? Terveellinen ja säännöllinen ruokailu, riittävä ulkoilu, aikuisen läsnäolo, lukeminen ja tarinoiden kuuntelu, kohtaaminen yli sukupolvien, riittävä uni, aikaa asioille. Me kouluväki puhumme mielellämme siitä miten koulu valmistaa tulevaisuuteen .Me haluamme ottaa haltuun digin, kielet ja monialaisuuden. Edellisillä on paikkansa ja tarpeensa mutta otammeko haltuun yksinkertaisia perusasioita ? Välineet ja monipuoliset keinot ovat vain keinoja ja välineitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti