Koulun kehittämien ei koskaan ole ollut kiinni opetussuunnitelmasta. Kansakoulun ja 

peruskoulun palveluksessa on aina ollut ennakkoluulottomia  opettajia jotka 

vallitsevien normien puitteissa ovat kehittäneet suomalaista koululaitosta. 90‐luvun 

henki suorastaan haastoi kouluja löytämään ja kehittämään vahvuuksiaan ja 

profiloitumaan. Itse muistelen vuosikymmentä säästöjen lisäksi myös voimakkaana 

koulujen profiloitumisen vuosikymmenenä. Aloittaessani  esimiestehtäviä koulussa  

kävin henkilöstön ja huoltajien kanssa vuoropuhelua kehittämisen 

suuntaviivoista.Alueen kaksikielisyys  nähtiin mahdollisuutena ja hyödyntämättömänä 

resurssina vaikka satunnaista yhteistyötä oli jo ollut. Kanadasta kielikylpy oli 

rantautunut Suomeen ja naapurikaupunki Vaasa oli edelläkävijä kielikylpyyn 

kehittämisessä. Kielikylvystä heräsi ajatus toteuttaa kielisuihkua ruotsin kielellä.

Onnellisena sattumana voi pitää että henkilökunnassa kaikilla oli 

perhetaustan,koultuksen ja työn kautta ruotsinkielen taidot hallussa.Saman katon alla 

toimiva päiväkoti aloitti myös ruotsin kielisuihkutuksen joten siirtymä päiväkodista 

kouluun oli kielisuihkun osalta helppo.Kielisuihku poiki pitkällä aikavälillä myös paljon 

hyvää; arviointikäytännöt muuttuivat  järjestelmällisiksi koulussamme, kansainväliset 

kontaktit ja kansainvälisen toiminnan voi laskea alkaneeksi kielisuihkusta.

KIELIKYLVYSTÄ JA -SUIHKUSTA

Kielikylpy

Kielikylpy sai alkunsa Kanadassa viime vuosisadan puolivälin jälkeen, jolloin jotkin englanninkieliset perheet näkivät sille olevan sosiaalista tilausta. He halusivat tarjota lapsilleen yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuudessa menestyä kaksikielisinä alueella, jossa sekä ranskan että englannin kielen osaamisesta oli erittäin paljon hyötyä esimerkiksi työmarkkinoilla. Nykyään Kanadassa on jopa 300 000 kielikylpylasta. 

Suomeen kielikylpy tuli noin 1980-luvun lopulla. Vieläkin se on aika tuntematon, vaikka Vaasan yliopistossa sitä on tutkittu jo jonkin aikaa. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus toimii Vaasan yliopistossa Pohjoismaisten kielten laitoksella. Vaasan seudulla kielikylpyä käytetään päiväkodeissa ja kouluissa paljon. Kielikylpykielenä siellä ensisijaisesti on ruotsi. 

Esimerkkinä englannin kielikylvystä voi mainita Vantaan kaupungissa toiminut English Kindergarten Y.E.S. Ensin yhdistysmuotoisena, nykyään kaupungin alaisuudessa toimivan Y.E.S.-päiväkodin perustivat aktiiviset vanhemmat vuonna 1993. He halusivat tarjota lapsilleen mahdollisuuden päästä kansainväliseen kouluun, johon kielikylpypäiväkoti toimi ponnahduslautana.

Vantaalla sijaitsee myös kansainvälinen koulu, jonka opetuskielenä on pääsääntöisesti englanti. Koulu tarjoaa perusopetusta sellaisille vantaalaisille oppilaille, joiden kotikieli on englanti tai joilla muuten on riittävä englannin kielen taito. Koulun eräänä  tavoitteena on kasvattaa taitavia ja oppimishaluisia oppilaita, jotka osaavat toimia kansainvälisessä ympäristössä ja selviytyä siinä englannin kielellä. Vantaa on kaupunkina siis hyvä esimerkki Suomessa toteutettavasta englanninkielisestä kielikylpymenetelmästä (englanninkielinen päiväkoti + englanninkielinen koulu).

Kielisuihku on kielikylvyn kevyempi versio

Kielenkäytön määrä kertoo sen, onko kyseessä täydellinen vai osittainen kielikylpy.

Kun kielikylpy on täydellistä upottautumista kielen oppimiseen eli opettajat käyttävät ainoastaan englanninkieltä. Päiväkotimaailmassa kielisuihkulle on ominaista laulujen, leikkien, lorujen ja jokapäiväisten fraasien oppiminen suihkukielellä. Tärkeämmät periaatteelliset keskustelut käydään lapsen omalla äidinkielellään. On hyvä huomata, että kielisuihkupäiväkodissa voi olla myös äidinkielenään englantia puhuva ja suomea kielisuihkuopetuksena saava tai jo täysin kaksikielinen lapsi.

Vaikka kielisuihku ei opetakaan kieltä yhtä kokonaisvaltaisesti kuin kielikylpy, antaa se kuitenkin mahdollisuuden tutustua kieleen.