vaikeampi asia kun näennäisesti näyttää

Koulun kurinpitokeinoihin pohditaan muutosta.Se mahdollistaisi rehtorille oppilaan määräaikaisen erottamisen. Erottaminen on jo nyt perusopetuslakiin kirjattu, kysymys olisi siis muutos itse prosessiin. Kynnys erottamiseen on jo nyt korkea enkä usko että päätösvallan delegointi madaltaisi kynnystä. Itse näen rangaistusmuodon käytössä koulupäivien turvaamisen elementtiä kuten on opetuksen epäämisessä koulupäivän loppuajaksi. Ydinkysymys on kuitenkin miksi ylipäätään asiaa pitää miettiä ja muutosta pohtia. Näen henkilökohtaisesti asialle kaksi syytä; ennakoiva toiminta on epäonnistunut ja oppilashuolto kaikilta osin ei toimi. Kun inkluusio nostettiin tavoitteeksi että mahdollisimman moni voisi tuettuna haasteista huolimatta opiskella lähikoulussa, puhuttiin merkittävästä muutoksesta koulun toimintakulttuurissa. Ratkaisuna nähtiin asennemuutos ja pedagogiset ratkaisut.

Samaa keskustelua käytiin myös Skotlannin koulutusjärjestelmän sisällä pari vuotta ennen kun asia Suomessa kävi ajankohtaiseksi.Viime kädessä asia ei ole kysymys asenteista Suomessakaan sen enempää kuin pedagogisen osaamisen puutteesta.Jälkimmäiseen löytyy apua järjestelman sisältä kuten ulkopuolisiltakin toimijoilta. Usein on kysymys lapsista joiden ongelmat eivät ole pedagogisia ja tämä haastaa nykyisen oppilashultojärjestelmän.Kun vaihdat pankkia saat asiakaspalvelijan jonka kanssa asioit kokonaisvaltaisesti tai terveydenhoidossa saat omalääkärin. Missä on oppilaan asiakaspalvelija jonka hallussa on lapsen asia kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä ei missään. On vain erilaisia toimijoita jotka vaikenevat terveys-ja sosiaalialan salassapitovelvollisuuden puitteiissa yhtä lailla kun koulupuolen lainsäädännön puitteissa. En arvostele yksittäisiä toimijoita, kaikki yrittävät varmasti parhaansa mutta se lapsen asian asiakaspalvelija puuttuu.