Mitä tulevaisuus tuo tullessaan

Pari viikkoa sitten rehtoreita johdateltiin tulevaisuuden haasteisiin koulussa ja johtamisessa. Mielessä on sen jälkeen pyörinyt kaksi asiaa; tulevaisuus ja opettajien koulutus. Olen pohtinut näitä yhdessä ja erikseen. Tulevaisuus on mielenkiintoinen aihe. Tässä ajassa näkyy mitä kohti ollaan menossa.Oma kysymyksensä on päädymmekö sinne mihin merkkejä ja trendejä tulkitsemalla oletimme päätyvän. Muutokset koulussa ovat aika hitaita. Meillä on turvauduttu usein turvalliseen ja tuttuun ja muutokset ovat vain korulauseita paperilla. Meidän yhteiskunnan muutokset ovat olleet hillittyjä ja vanhaa toimintatapa peruskoulussa on saanut vain kosmeettisia parannuksia. On vaikeaa sanoa, emmekö osaa lukea muutoksen merkkejä ja sitä miten ne vaikuttavat koulutukseen, ovatko jotkut muutokset vain nopeita tai puuttuuko meiltä ennakoinnin osaaminen. Käytän usein esimerkkinä tietotekniikan rantautumista kouluun.Commodore 64 pelaajat olivat vanhoja tekijöitä ja suomalainen yritysmaailma tietotekniikan hyödyntäjä kun koulu otti ensiaskelia tietotekniikassa. Tilanne ei ole parantunut. Digiloikkaa on tehty viimeiset 20 vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Koulujen eriarvoistumisessa on onnistuttu asian suhteen. Toki tietotekniikka on vain yksittäinen asia. Erityisesti tällä vuoskymmenellä alueiden eriarvoistuminen on jatkunut. Kun kasvukeskukset jatkavat kasvamistaan , niin samanaikaisesti jotkut alueet ovat toistuvan muuttotappion alueita. Muuttovirrat Euroopassa tuovat kriisialueilta lisää ihmisiä ja näiden massojen vastaanotto luo omat haasteensa kouluille. Suomalainen koulu elää muutospaineessa ja odotusten ristipaineessa. Ovatko odotukset realistisia ja näkemys selkeä. Kuka näkee tulevaisuuteen. Vastaukseni on ettei kukaan täydellisesti. Uudenlainen aika tuo uudenlaisia haasteita. Valmistusaikojen toivotaan lyhentyvän koska joillain aloilla työvoimapula on huutava. Silti eräs ammatillinen opettaja ilmaisi huolensa siitä että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa piilee riskejä. Tuntien vähentäminen ja youtubeopiskelu eivät voi korvata opetusta. Ystäväni näki sähköalan koulutuksessa isoja riskejä. En tunne toisenalan ammatillista koulutusta niin hyvin , mutta tälläistä viestiä olen kuullut muualtakin. Oppimisen tapoja on toki hyvä kehittää ja lisätä , mutta eivät ne voi korvata opetusta.

Kysymys tulevaisuudesta on siis haastava. Meidän pitäisi yhteiskunnan tasolla osata lukea ja tulkita niitä merkkejä , mihin maailma on menossa ja hahmottaa tulevaisuutta ennakoivasti ja pystyä päättämään mitä toimenpiteitä se tarkoittaa. Helpommin sanottu kuin tehty.

Mitä ennakointi koulun kohdalla voisi tarkoittaa. Opettajien koulutuksessa pitäisi asia huomioida. Jos sanotaan että kasvatamme tulevaisuuden sukupolvea, niin pitäisi olla visio ja käsitys siitä , mitä se tarkoittaa. Olen arvostellut opettajien koulutusta omasta opiskeluajastani lähtien. Myönnän että se on täysin subjektiivistaa ja epäreiluakin koska arvostelu kohdistuu vain asioihin joita pitäisi kehittää. Näkemykseni taustalla on kaksi tekijää. Kenttäharjoittelijoiden ohjaus 1990-luvulla ja 2000-luvulla sekä uusien opettajien rekrytointi ja keskustelut ensimmäisen työvuoden aikana.
Lähes poikkeuksetta samat kertomukset toistuvat opiskelijoilla. Samoja tuntisuunnitelmia väännetään minuuttitarkkuudella kuin viimeiset 50 v.Kunnia suunnittelulle, siihen työ perustuu. Kun opettajan työssä ollaan tekemisessä pienten ihmisten kanssa jotka eivät käyttäydy oletusarvosi ja suunnitelmasi mukaisesti, tuntuu ihmeelliseltä nuorten opettajien kertomukset siitä , miten joku liikunnan lehtori on palautteessa jahkannut jonkin toimintapisteen jättämisestä liikuntaradasta.Pkle, ei näin.
Ammatillinen kasvu ja sen tukeminen edellyttää keskustelua ja tasa-arvoista vuorovaikutusta ja mielellään didaktikon jonka opetuskokemus on tuore. Kun opettajankoulutus antaa perusteet opettamiselle niin muihin asioihin ei jää aikaa. Koulun rutiinit, huoltajayhteistyö , opetushallinnon perusteet käytännössä, ei sitä lakitekstiä pelkästään, valvonnat, yhteissuunnittelu. Nämä asiat opetetaan sitten siellä käytännössä ja opitaan. Aloittavalle opettajalle tulisi olla mentori. Oikea mentori, ei kollega joka välitunnilla pikaisesti ohjaa vaan mentori jolla olisi aikaa. Meidän ovtes vain ei oikein taivu tälläisiin tehtäviin
Tehdään tulevaisuus mutta tehdään se järkevästi

Kun ei tiedä, mitä mieltä olisi

Monen nuoren elämään kuuluu harrastukset koulutyön lisäksi ja valitettavasti joidenkin nuorten elämästä ne puuttuvat. Moni nuori harrastuksessaan pääsee pitkälle, ehkä tuorein esimerkki on vihtiläislähtöinen kiekkoilija Eeli Tolvanen. Lahjakkuuuden lisäksi mittava määrä harjoitusta takana ja harrastusta tukeva perhe. Harjoittelu lienee avainsana menestykseen. Miten sitten sovittaa koulunkäynti harjoitteluun. On tunnustettu tosiasia että urheilupiireissä tunnistetaan koulunkäynnin merkitys ja se korostuu aktiiviuran jälkeen. Kysymys on aika hankala.Viime kädessä puhutaan kuitenkin siitä mitä suomalaisessa yhteiskunnassa arvostetaan.

Suomalaisessa yhteiskunnassa kansan syvissä riveissä urheilulla on paikkansa suomalaisten sydämissä.Itse esittäisin kysymyksen;onko taiteet ja kulttuuri samalla lähtöviivalla urheilun kanssa.Jos nostamme jonkin asian , painammeko samalla jotain toista asiaa alas. Vaikuttaa siltä että menestys vaatii yhä aikaisemmin aloitettua ja intensiivistä harjoittelua, olipa sitten kysymys liikunnasta tai taiteesta. Mikä sitten on muuttunut ? Suomalainen yhteiskunta on tuottanut lahjakkaita urheilijoita ja kulttuurin osaajia ennenkin. Missä määrin koulu ja harrastusten tukeminen pitäisi nivoa toisiinsa. Pääkaupunkiseudun kunnissa tälläisiä ratkaisuja ollaan hakemassa enkä tiedä rehellisesti sanoen mitä asiasta ajatella. Itse edustan sitä koulukuntaa missä koulunkäynnin arvo on arvo ja prioriteetti numero yksi. Onko huippu-urheilu ja siinä menestyminen arvo ? Kunnes evidenssiä löytyy riittävästi niin näkisin koulun ja harrastusten erillään pitämisen tarkoituksenmukaisena ja turvallisena ratkaisuna.

Trendejä tulee ja menee

Kolme vuosikymmentä hallintotyötä. Johtamisessa näkyy kuten kaikessa muussakin toiminnassa trendejä. Tulosjohtamisesta yhteistoiminnalliseen johtamiseen ja kaikkea siltä väliltä. Jotensakin agendalla tänä päivänä on voimakkaasti ihmisten johtaminen. Johtajalta odotetaan tunneälyä, empatiaa ja myönteistä otetta. Johtajalle tärkeitä ominaisuuksia, mutta viime kädessä johtajan pitää johtaa ja olla tarvittaessa se " less nice guy ". Työelämän ykkösasia kun on kuitenkin se työ. Itse näen pienen sudenkuopan siinä jos keskustelu työelämästä kietoutuu vain työhyvinvoinnin ympärille. Silloin on vaarana että työn tuottavuus ja innovatiivisuus kärsii.Edellinen lause kirvoittaa varmaan vastaväitteitä siitä miten työhyvinvointi lisää tuottavuutta ja innovatiivisuutta. Saattaa jopa näin jossain määrin ollakin mutta suomalaiseen työelämään kuuluu suorittaminen ja jonkinasteinen johtaminen ja managment by sisu ja perkele.

Onko sitten tapahtunut muutosta kolmen vuosikymmenen aikana esim. koulun kaltaisen asiantuntijaorganisaation johtamisessa ja toiminnassa. Opettajayhteisöissä näkyy paremmin kaverin tukeminen toimintatapa. Se on ehkä radikaalein muutos , kun muistelee omaa ensimmäistä työpaikkaa. Aloittava opettaja oli aika yksin ja kokemusten jakaminen oli aika minimaalista. Nuoren opettajan tukeminen on tänä päivänä enemmän sääntö kuin poikkeus. Paljon on menty eteenpäin mutta opettajuuteen tarvittaisiin rentoa otetta enemmän. Al Pacinon leffarepliikki " there are no mistakes in tango like in life, you just tango on" sopisi myös kouluun. Virheetön ja virheettömyyttä tavoitteleva opettaja on pahin mitä oppilaalle ja opettajalle itselleen voi tapahtua. Virheistä vain voi oppia. Ne kuuluvat osana kasvamiseen ja kehittymiseen työelämässä.

”Johtajuus on yhdistelmä strategiaa ja luonnetta. Jos pitäisi valita vain yksi, unohda strategia.”
Kenraali H. Norman Schwarzkopf

Kestoteema

Johtaminen nousee säännöllisesti esille keskusteluun kaikilla aloilla. Mikä sitten tekee johtamisesta laadukasta ja hyvää on aihe mistä lienee kirjoitettu oppaita kirjastollisen verran. Voisiko seniorina ja uran coaching- vaiheessa kertoa jotain kokemusperäistä asiasta. Jotain ajatuksia kolme vuosikymmentä herättää ja ehkä niistä nuorempi johtamista miettivä kollega voisi jotain hyötyä.

1 Johtajaksi pitää haluta eikä siihen pitäisi ajautua. Jos asiasta käy itsensä kanssa sisäistä keskustelua ja on epävarma haluaako esimiesasemaa ,kannattaa kokeilla ja tehdä kokeilun jälkeen omat johtopäätökset.

2 Johtajaksi ei pidä haluta vääristä syistä. Gloriaa tai suitsutusta nimike ei tuo mutta työtä ja jatkuvan sidosryhmien arvioinnin kohteena olemisen johtajuus tuo. Hyvä itsetunto ,nöyryys ja sitoutuminen auttavat tehtävässä.

3 Johtaminen on palvelutehtävä jonka taustalla on oltava kirkas visio omasta tehtävästä. Jos aamulla astuu työpaikan ovesta suorittamaan rutiineja ,astuu sisään vääristä syistä.Jos taustalla on kirkas kuva siitä mitä suurempaa tehtävää palvelee, on ajatukset oikeilla raiteilla.

4 Johtajan tehtävä on auttaa kaikkia loistamaan omassa yhteisössään.

5 Rekrytoidessa pitää uskaltaa olla rohkea, palkkaa itseäsi parempia. Se ei ole sinulta pois.

6 Ihmisen kohtaaminen johtamistyössä on perusta onnistumiselle.

7 Minä-kielen asemasta hyvä työyhteisö kuvailee toimintaansa Me-kielellä.

8 Johtamisen polku ei ole sarja voittoja ja onnistumisia vaan erehdyksiä ja virheitä ja niistä oppimista.

9 Viesti säännöllisesti ja kuvaa sekä kirkasta tavoitteita. Matti Alahuhdan työskennellessä Nokian johdossa hän viesti joskus koko henkilöstölle kirjein.

10 Johtaminen on yhteistoiminnan elementeistä huolimatta yksinäistä puuhaa. Verkostoituminen auttaa analysoimaan ja ratkaisemaan johtamisen haasteita.

11 Paineensietokyky ja rauhallisuus auttavat johtamistyössä. Asioiden epäonnistuessa katseet useinkin kohdistuvat johtajaan ja johtamiselle asetetaan joskus myös epärealistisia ja kohtuuttomia odotuksia.

12 Loppupeleissä teot ratkaisevat eivät puheet. Muista katsoa tekoja ja niiden määrää, niillä sinut punnitaan.

13 Yhteisen vision luominen ja sitouttaminen ovat johtamistyössä haastavia. Joskus visio mihin on helppo sitoutua syntyy helposti, joskus sen luominen on kuin kuopan kaivaminen lusikalla.

14 Ilman itsetuntemusta ja omien heikkouksien tunnistamista ei voi onnistua johtamistyössä.

15 Luottamus on kaksipuolinen peili, johtajan on sen ansaittava mutta toisaalta onnistuminen johtamisessa edellyttää että lähelläsi on ihmisiä joihin voit luottaa sataprosenttisesti.

16. Johtamisen taustalla on aina arvot. Katso säännöllisesti peiliin, onko johtamisesi arvojesi mukaista.