Koulu,rippikoulu,ylioppilas,armeija ja tutkinto,se tavallinen tarina. Työelämässä tukka putkella,kokouksesta toiseen ja itsensä ammatillista kehittämistä, tyypillinen suomalainen polku.Uskominen että minulle ei voi sattua mitään. Sattuminen ei kuitenkaan valitse aikaa,paikkaa tai henkilöä. Vastoin käsitystämme kuka vaan voi joutua tilanteesen missä arvot joutuvat puntariin ja käyt pohjalla.Pohjalta on vain suunta ylöspäin.Tiedän mistä puhun, olen käynyt siellä.Väsymys ja puuttellinen huomiokyky aluksi vaativat rinnalle jonkun joka sanoo;nyt on lepoaika ja keskity. Voi pitää itseään onnekkaana että sellainen on rinnalla.Väsymyksestä on päästy ja huomiokyky on parantunut.Vaimo on tenyt kahta työpäivää, toisen omissa töissä ja toisen kotona.Porakone ja työkalut ovat käyneet tutuiksi.Minulle on jäänyt apulaisen rooli.Kahvin keitto ja juosta erilaisia tarvikkeita. Joskin eilen pysyi käsissä raivaustrimmeri tuttuun tapaan.Nousta voi ja kun siihen on tuki läheltä ja ystäviltä se onnistuu. Lukuisat tsempit ja kannustukset ovat kantaneet minua toipumisessa

Onnellisuus

Joku tulee onnelliseksi uudesta tavarasta :esim. autosta tai asiasta:ulkomaanmatka mutta onnellisuus kestää vain hetken, maksut lankeaa ennen pitkää.Onnellisuus tulee yksinkertaisista asioista. Kymmenen viikon aikana ehtii pohtia onnellisuuden mittaa ja elämänarvoja.Onnellisuus syntyy ihmisistä ympärillä ja pienistä kiintymyksen ja rakkauden eleistä.Kun sormet palelee on onnelisuutta työntää ne lämpimän käden puristukeen. Kun ympärillä on kanssakulijoita joilta hetkellisesti on kadonnut ajan ja paikan taju sekä oman toiminnan ohjaus on hyvä kuulla arkisia asiota ,jotka eivät ole ennen olleet niin tärkeitä.Jokainen päivä on tärkeä ,se huonokin päivä. Se on aina parempi kun ei päiviä ollenkaan. Onnellisuutta ei tarvitse etsiä, se on vieressäsi.

Opetusministeri vastasi hyvin hänelle lähetettyyn avoimeen kirjeeseen koulutuksesta. Vanhan kokoomuslaisen on pakko kumartaa opetusministerin suuntaan.On totta että oppilaiden pahoinvointi on lisäätynyt. Pakko on myös kirjoittaa sekin että koulun on katsottava itseään peiliin, mutta syy pahoinvointiin ei useinkan ole koulutuksessa vaan syyt ovat syvemmällä yhteiskunnassa;työttömyys, alkoholismi, köyhyys,vanehempien parisuhdeongelmat. Koulu ei voi ratkaista näitä kysymyksiä., eikä sen pdä yrittääkään.Koulun tehtävä on tarjota elämän perustyökalut; lukeminen,laskeminen ja matemaattiset perustaidot. Sitä mikä ei ole rikki , ei pidä yrittää korjata.Iloinen olen siitä etttä kukaan ei sano sanaa digiloikka. Tietotekniikalla on välinearvo ei itseisarvo vaikka se tärkeää onkin.Norjalaiset kollegat hämmästelivät miksi Suomessa digiloikka oli noussut niin tärkeäksi, niin minäkin. Tuntuu että on palattu perusasioden äärelle.Kari Uusikylä kirjoitti osuvasti ettei kaikkien tarvitse pakonomaisesti opiskella matematiikka ,silla on toki oma arvonsa luonnontieteissä ja matematiikassa mutta se ei ole ihmisen mittari.Humanistille tämä kaikki on musiikkia korville.Ei ne seuraukset vaan syyt

Kymmenen viikkoa sairaalassa ja seitsemän viikkoa sairaslomalla on pudottanut ulkopuolelle yhteiskunnallisten asioden ; eduskuntavaali ja eurovaalit meni. Suomi sai eduskunnan ja vaalituloksessa näkyy halu muutokseen. Hallitusohjelma on voitto tasa-arvolle, ympäristölle ja koulutukselle. Ymmärän opposition huolen miten kaikki rahoitetaan,mutta ratkaisu ei ole hallitusohjelman haukkuminen vaan vaihtoehtojen esittäminen.
Tasa-arvo otti loikan etenpäin kun yhdeksästätoista ministeristä 11 on naisia. Uskon ettei valinta ole sukupuolen perusteella vaan myös kompetenssin. Ainakin puheen tasolla uusi opetusministeri puhuu järkeviä. Yltiöpäinen koulun kehittäminen ei ole ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen.
On muuten mukava kirjoittaa blogia pitkän tauon jälkeen

Kokemus

Pysäyttävä hetki elämässä oli kun vatsakipujen takia Samarian terveysasemalle mennyt kiidätettin Jorviin korkean verenpaineen vuoksi.Ensimmäinen päivä meni tutkimuksissa ja seuraavana päivänä pallolaajennus.Pallolaajennus sujui hyvin , mutta sen jälkikomplikaationa seurasi aivoinfartkti joka vei puhetyöläiseltä hetkeksi puhekyvyn ja liikuntakyvyn. Rutiinikäynnistä tuli kymmenen viikon sairaalareissu.Vaimon tuella siitä selvittiin.Olen sanonut että maksan mieluusti veroja koska kuntotus mitä olen saanut eri tahoilta on huippua ja monellakin tapaa elämämarvot ovat menneet uusiksi

Katsaus

Blogin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle, ei siksi etteikö olisi asioita vaan siksi että ei ole ollut aikaa.Mihin se aika kuluu.Alkaako se ikääntyminen jo painaa vaan onko verkkaisen kaverin elämä muuttuumassa vielä verkkaisemmaksi.Jokaisen pitäisi löyää se sisäinen Oltsu Hiipakka joka kaataa itselleen kupin kahvia härdellin keskellä tai kotiaskareiden painaessa sulkeutuu sohvan syleilyyn.Me ollaan kadotettu koulussa rauhallisuuden tuntu, haikailen vieläkin nostalgista 80-lukua maalaikoulussa jolloin opettaja kuuli viisarin naksahduksen luokan kellosta.Uusikylä kirjoitti taas sivaltaen opetussuunnitelmaaa. Kysymys on hamuammeko kaikkea ja nopeasti. On jotensakin turha jeesustella lapsien rauhattomuutta ja lyhytjänteisyysttä jos itse olemme asettaneet päääle kaatuvaat tavoitteet.Peruskiltit opetusalan ihmiset pyrkivät kiltisti toteuttamaan kaiken. Missä on ne tuhmat tädit ja kapinoitsijat jotka kyseenlalasitavat nykymenon.Kunta 10 tulokset kertovat omaa kieltään siitä millaisia punnertajia ja taakan alle kaatuvia ihmisä on kunnissa kaiklla sektoreilla. Ehkä me suomalaiset olemme liian kilttejä ja kuuliaisia. Ranskalainen nousee barrikadeille pienemmistäkin asioista ja uskaltaa lailla kieltää matkapuhelimet kouluissa.Meillä on Suomessa vauhtisokeus, se näkyy yhteiskunnan monella tasolla. Pohjalaanen sanoos On niin jumalatoon kiirus ettei kerkiä eres pyörän päälle nousta

Abroad

A couple of weeks ago I got an email from old friend of mine. We have known each other since 2003. Comenius-project brought us together. My friend works in administration in city of Ioannina. She asked me if I could come to Ioannina and speak about finnish educationsystem in seminar for educators. It is a challenge to make a presentation and think how to limit the subject and pick up essential information of finnish education system. I decided to accept the invitation and started to prepare presentation for seminar. I am grateful for many persons who helped me. I got help and material from Martti Hellström and Harri Peltomäki.
Finlands Pisa-reputation is still very strong and it is reason why delegations want to come and see finnish school and finnish educators are asked to make presentations abroad. I have done presentations before in Scotland and Canada but mainly in the single schools. This time was different because people were also interested in curriculum and our new two years old curriculum still wakes up a lot of discussion in Finland.

In seminar there were also greek members of European parliament and they talked education and economics. Difficult combination at the moment ,there is a will to improve and make reform in education system but there is not money to start large reform. Other member of parliament told that he was very impressed of the speech president Niinistö held in Brussels talking about importance of lifelong learning.

In my presentation I wanted to point out that finnish education system can not be transferred or exported just like that. Education system contains always cultural context. The best country can do is to think ; what good we have in our system and what we can borrow, what works.
All the changes do not necessarily need money sometimes it is new thinking and new attitude.
Change is always challenge and small steps are often best steps in reforms. One of the best things in finnish education is that we do not lead reforms from top to down. We want to make reforms by asking opinion of the field. Goverments come and go but we want to keep our system ever since from 1972.

Evaluation was one of the topics which interested teachers. I had to convince that we do not rank schools or teachers. Support schools and teachers is our way to maintain quality. Greek has a lot of challenges and money is not the smallest .i respect teachers in Greek. It is possible that it takes 10-20 years to achieve a decent economy . Teachers believe in future and are positive, that is probably only way to survive.

My respect