Tuntemani seurakuntaneuvos sanoi kerran osuvasti ettei rippikouluikäiseltä pidä kysyä vakaumusta kun moni etsii sitä läpi elämän pohtien uskoako vai eikö. Voin sanoa ymmärtäväni niitä tieteellisen maailmankatsomuksen omaavia ihmisiä jotka eivät järjen ja logiikan näkökulmasta näe kristillisessä vakaumuksessa mitään uskottavaa.Jopet-show sanoin "aattelepa ite". Kuoleman voitto, ylösnousemus ,täysin abstrakteja käsitteitä järjellä käsiteltäväksi.
Pääsiäinen muistuttaa taas kerran kristinuskon ydinkysymyksistä, uskoako pääsiäisen merkitykseen kristillisen opin mukaisesti. Vaikea kysymys monelle, mutta toisaalta moni sairas, moni kärsivä tai vaikeuksissa oleva uskoo asioiden ja tilanteiden parantumiseen koska se antaa toivoa. Sama toiveikkuus kai liittyy iankaikkiseen elämään. Tässäpä pääsiäisen aatoksia .
Koulumiehen elämänpolulta poimittua. Kirjoitan enimmäkseen ajatuksistani, kokemuksistani ja muistoistani työuran varrelta.
perjantai 14. huhtikuuta 2017
maanantai 3. huhtikuuta 2017
Paljon takana, enemmän edessä
Itsenäisyyden juhlavuosi on historian ystävälle hieno juhlavuosi.Ei tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee vaan ihan luvalla itsenäisyyden sataa vuotta juhlistetaan monilla teemoilla ja aihealueilla. Voi kai sanoa ilman huonoa omaatuntoa että koulu jonka sanotaan muuttuvan hitaasti on sadassa vuodessa muuttunut merkittävästi ja toivottavasti parempaan suuntaan. Opintie ei ole enää rahasta tai kielestä kiinni. Taaksepäin on helpompi katsoa ,kiitos tallennettujen ja dokumenttien ja aineistojen. Huomattavasti vaikeampaa on katsoa eteenpäin. Tulevaisuuden hahmottaminen kun ei ole yksinkertaista.Monet tekniikan laitteet joita pidettiin tieteiskirjallisuuden tuotteina vielä 60 -luvulla ovat arkea tänään joten jossain määrin vain mielikuvitus on rajana. Miten ihminen sitten käyttäytyy on jo vaikeammin ennustettavissa. Siitä historia on pullollaan esimerkkejä ja valitettavan huonoja sellaisia.
Millainen on suomalainen yhteiskunta seuraavan sukupolven aikana ja siitä ajassa eteenpäin. Heitänpä pienen vision.
Lääketiede tekee luultavasti läpimurron kolmessa asiassa; Alzheimer, 2 tyypin diabetes ja HIV sekä ymmärrys entistä paremmin syöpäsolujen käyttäytymisestä.
Energia-alalla saattaa tapahtua läpimurto aurinkoenergia ja tuulivoiman käytössä mikä on hyvä koska fossiiliset polttoaineet loppuvat ennemmin tai myöhemmin.
Mikäli edellisessä tapahtuu läpimurtoja, on mahdollisuus hidastaa ja toivottavasti pysäyttää ilmastonmuutos
Mikäli poikien koulunkäynnin ja opiskelun suhteen ei tapahdu korjaavia toimenpiteitä ja asiaa oteta nyt vakavasti, ei meidän tarvitse miettiä esteitä naisten urakehitykselle koska kouluttatutunut naisväki istuu pörssiyhtiöiden ja hallinnon paikoilla. Se on tietenkin hyvä asia mutta toivottavaa on ettei se tapahdu yhden koulussa hukatun sukupuolen perusteella.
Koulussa todetaan että Uusikylä puhui ja kirjoitti asiaa 2016-2017 nostaessaan esiin pehmeät arvot
Suomi on vielä moniarvoisempi
ICT on luonnollinen osa koulua eikä meidän tarvitse erityisesti sitä korostaa
Kehittyvien maiden talous nousee erityisesti Afrikassa ja Intiassa
2020 luvulla puolustusvoimissa on ensimmäiset naispuoliset kenraalit
Eu on kehittynyt hyvinkin eritahtisesti
Millainen on suomalainen yhteiskunta seuraavan sukupolven aikana ja siitä ajassa eteenpäin. Heitänpä pienen vision.
Lääketiede tekee luultavasti läpimurron kolmessa asiassa; Alzheimer, 2 tyypin diabetes ja HIV sekä ymmärrys entistä paremmin syöpäsolujen käyttäytymisestä.
Energia-alalla saattaa tapahtua läpimurto aurinkoenergia ja tuulivoiman käytössä mikä on hyvä koska fossiiliset polttoaineet loppuvat ennemmin tai myöhemmin.
Mikäli edellisessä tapahtuu läpimurtoja, on mahdollisuus hidastaa ja toivottavasti pysäyttää ilmastonmuutos
Mikäli poikien koulunkäynnin ja opiskelun suhteen ei tapahdu korjaavia toimenpiteitä ja asiaa oteta nyt vakavasti, ei meidän tarvitse miettiä esteitä naisten urakehitykselle koska kouluttatutunut naisväki istuu pörssiyhtiöiden ja hallinnon paikoilla. Se on tietenkin hyvä asia mutta toivottavaa on ettei se tapahdu yhden koulussa hukatun sukupuolen perusteella.
Koulussa todetaan että Uusikylä puhui ja kirjoitti asiaa 2016-2017 nostaessaan esiin pehmeät arvot
Suomi on vielä moniarvoisempi
ICT on luonnollinen osa koulua eikä meidän tarvitse erityisesti sitä korostaa
Kehittyvien maiden talous nousee erityisesti Afrikassa ja Intiassa
2020 luvulla puolustusvoimissa on ensimmäiset naispuoliset kenraalit
Eu on kehittynyt hyvinkin eritahtisesti
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
vaikeampi asia kun näennäisesti näyttää
Koulun kurinpitokeinoihin pohditaan muutosta.Se mahdollistaisi rehtorille oppilaan määräaikaisen erottamisen. Erottaminen on jo nyt perusopetuslakiin kirjattu, kysymys olisi siis muutos itse prosessiin. Kynnys erottamiseen on jo nyt korkea enkä usko että päätösvallan delegointi madaltaisi kynnystä. Itse näen rangaistusmuodon käytössä koulupäivien turvaamisen elementtiä kuten on opetuksen epäämisessä koulupäivän loppuajaksi. Ydinkysymys on kuitenkin miksi ylipäätään asiaa pitää miettiä ja muutosta pohtia. Näen henkilökohtaisesti asialle kaksi syytä; ennakoiva toiminta on epäonnistunut ja oppilashuolto kaikilta osin ei toimi. Kun inkluusio nostettiin tavoitteeksi että mahdollisimman moni voisi tuettuna haasteista huolimatta opiskella lähikoulussa, puhuttiin merkittävästä muutoksesta koulun toimintakulttuurissa. Ratkaisuna nähtiin asennemuutos ja pedagogiset ratkaisut.
Samaa keskustelua käytiin myös Skotlannin koulutusjärjestelmän sisällä pari vuotta ennen kun asia Suomessa kävi ajankohtaiseksi.Viime kädessä asia ei ole kysymys asenteista Suomessakaan sen enempää kuin pedagogisen osaamisen puutteesta.Jälkimmäiseen löytyy apua järjestelman sisältä kuten ulkopuolisiltakin toimijoilta. Usein on kysymys lapsista joiden ongelmat eivät ole pedagogisia ja tämä haastaa nykyisen oppilashultojärjestelmän.Kun vaihdat pankkia saat asiakaspalvelijan jonka kanssa asioit kokonaisvaltaisesti tai terveydenhoidossa saat omalääkärin. Missä on oppilaan asiakaspalvelija jonka hallussa on lapsen asia kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä ei missään. On vain erilaisia toimijoita jotka vaikenevat terveys-ja sosiaalialan salassapitovelvollisuuden puitteiissa yhtä lailla kun koulupuolen lainsäädännön puitteissa. En arvostele yksittäisiä toimijoita, kaikki yrittävät varmasti parhaansa mutta se lapsen asian asiakaspalvelija puuttuu.
Samaa keskustelua käytiin myös Skotlannin koulutusjärjestelmän sisällä pari vuotta ennen kun asia Suomessa kävi ajankohtaiseksi.Viime kädessä asia ei ole kysymys asenteista Suomessakaan sen enempää kuin pedagogisen osaamisen puutteesta.Jälkimmäiseen löytyy apua järjestelman sisältä kuten ulkopuolisiltakin toimijoilta. Usein on kysymys lapsista joiden ongelmat eivät ole pedagogisia ja tämä haastaa nykyisen oppilashultojärjestelmän.Kun vaihdat pankkia saat asiakaspalvelijan jonka kanssa asioit kokonaisvaltaisesti tai terveydenhoidossa saat omalääkärin. Missä on oppilaan asiakaspalvelija jonka hallussa on lapsen asia kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä ei missään. On vain erilaisia toimijoita jotka vaikenevat terveys-ja sosiaalialan salassapitovelvollisuuden puitteiissa yhtä lailla kun koulupuolen lainsäädännön puitteissa. En arvostele yksittäisiä toimijoita, kaikki yrittävät varmasti parhaansa mutta se lapsen asian asiakaspalvelija puuttuu.
tiistai 21. maaliskuuta 2017
Monenlaista haastetta
Sattuneesta syystä menossa olevaa vaalikampanjaa tulee seurattua tiiviimmin. Kuntavaalit enemmän kuin ennen ovat koulutusvaalit .Soten toteutuessa meille jää kuntiin koulutus ja muutamia muita asioita kuten maankäyttö. On kyllä hieno havaita että monissa puolueissa on ehdolla paljon. koulutuksen ammattilaisia ja puolustajia. Tehtävä ei ole helppo . Sote nielaisee veroeuroja , eikä vähän. Koulutuksen haasteet ovat mittavat kaiklla asteilla. Meillä on huoli pojista,matemattikan osaamisesta, ammatillisesta koulutuksesta ja nipusta monia haasteita. Itselläni on ikävä 80-luvun lopun lihavia vuosia jolloin peruskoulu oli resurssoitu huippuunsa.Kuntapolitiikassa pitäisi yrittää huolehtia toimintaresursseista-
7 lihavaa vuottaa 80 -luvulla ei kuitenkaan koskaan seurannut 7 laihaa vuottaa vaan puhuisin parista kymmenestä laihasta vuodesta, silti tuohon ajanjaksoon mahtuu Pisa -nousu. Meidän ei pitäisi määritellä itseämme tai järjestelmää Pisan kautta. Uusikylä taannoin kirjoituksessaan muistutti ranking -listojen hävittämisestä.
Suurempi huoli on siitä onko meillä jokin suunta ylipäätään olemassa. Uusi opetussuunnitelma on hyvä askel . Tosin kukaan ei jaksa lukea monisataista suunnitelmaa ja kieleltään se on kapulakieltä. Kaksi asiaa näen merkityksellisenä oppimisesta puhuminen ja yhteisöllisyys. Kaikki muu tahtoo valitettavasti hukkua sivuille.
Meillä on Suomessa jonkinlainen Graalin maljan etsintä koulutuksessa. Me haemme ratkaisua hyveistä, vahvuuksiista, positiivisesta pedagogiikasta, digitaalisuudesta ja nipusta monia hyviä lähestymistapoja ja keinoja. Menetelmäuskolliset puolustavatkin omia lähestymistapoja ja se on oikein. Yhden sadun sankaritarinaa ei kuitenkaan ole vaikka moni niin mieluusti puolustaisi yhden opin totuutta , josku jopa tutkimuksiin nojautuen. Tilanne on kieltämättä paradoksaalinen ,samalla kun puhutaan yhteisöllisyydestä ja yhteisestä toimintatavasta, ollaaan kuitenkin valmiita puolustamaan yhtä tapaa. Näkyvymmin se on näkynyt kissanhännän vedossa digitaalisuudesta. Onkohan sitä tullut jo vanhaksi ja haaveilee jostain sellaisesta koulussa mitä ei koulussa ole ollut sitten 80 luvun.
7 lihavaa vuottaa 80 -luvulla ei kuitenkaan koskaan seurannut 7 laihaa vuottaa vaan puhuisin parista kymmenestä laihasta vuodesta, silti tuohon ajanjaksoon mahtuu Pisa -nousu. Meidän ei pitäisi määritellä itseämme tai järjestelmää Pisan kautta. Uusikylä taannoin kirjoituksessaan muistutti ranking -listojen hävittämisestä.
Suurempi huoli on siitä onko meillä jokin suunta ylipäätään olemassa. Uusi opetussuunnitelma on hyvä askel . Tosin kukaan ei jaksa lukea monisataista suunnitelmaa ja kieleltään se on kapulakieltä. Kaksi asiaa näen merkityksellisenä oppimisesta puhuminen ja yhteisöllisyys. Kaikki muu tahtoo valitettavasti hukkua sivuille.
Meillä on Suomessa jonkinlainen Graalin maljan etsintä koulutuksessa. Me haemme ratkaisua hyveistä, vahvuuksiista, positiivisesta pedagogiikasta, digitaalisuudesta ja nipusta monia hyviä lähestymistapoja ja keinoja. Menetelmäuskolliset puolustavatkin omia lähestymistapoja ja se on oikein. Yhden sadun sankaritarinaa ei kuitenkaan ole vaikka moni niin mieluusti puolustaisi yhden opin totuutta , josku jopa tutkimuksiin nojautuen. Tilanne on kieltämättä paradoksaalinen ,samalla kun puhutaan yhteisöllisyydestä ja yhteisestä toimintatavasta, ollaaan kuitenkin valmiita puolustamaan yhtä tapaa. Näkyvymmin se on näkynyt kissanhännän vedossa digitaalisuudesta. Onkohan sitä tullut jo vanhaksi ja haaveilee jostain sellaisesta koulussa mitä ei koulussa ole ollut sitten 80 luvun.
sunnuntai 19. maaliskuuta 2017
Minna Canthin innoittamana
Luin aamulla muutaman tekstin Minna Canthista, ihan vain muistin virkistykseksi.Oman aikansa poikkeuksellinen nainen ja vaikuttaja jonka työ monella tapaa on edistänyt Suomessa ennen kaikkea sukupuolista tasa-arvoa. En tiedä vieläkö työelämässä miehen ja naisen palkan välinen epäsuhta on olemassa, mutta toivottavasti mennään parempaan suuntaan.
Kaupunkien ehdokaslistoja katsoessa sukupuolten välisessä ehdokassuhteessa olisi vielä parantamisen varaa.Politiikan ukkoutumista pitää välttää ja saada myös nuoria ja naisia lisää. Hyvä Minna Canth , hyvä suomalaiset naiset
Kaupunkien ehdokaslistoja katsoessa sukupuolten välisessä ehdokassuhteessa olisi vielä parantamisen varaa.Politiikan ukkoutumista pitää välttää ja saada myös nuoria ja naisia lisää. Hyvä Minna Canth , hyvä suomalaiset naiset
torstai 16. maaliskuuta 2017
pientä tuumailua
Tulevaisuuden ennustaminen ei ole osoittautunut helpoksi. Eurooppalaisin silmin arvioiden pidin varmana ettei valtamerten takana eräs mediamiljonääri nouse presidenttikilvan voittajaksi mutta toisin kävi.Kotimaassa jääkin nähtäväksi miten kuntavaalit menevät.Suomalaisen järjestelmän vahvuutena onkin vaihtoehtojen runsaus ja monessa asiassa yhteinen tahtotila.Asioista ollaan toki eri mieltä mutta paljon hyvää voi rakentaa yhteiselle tahtotilalle. Keinot ja mielipiteethän ne loppujen lopuksi riitelevät eivät ihmiset, eivätkä toivottavasti puolueetkaan.Täyttelin huvikseni muutamaa vaalikonetta ja joissakin vanhalle kokoomuslaiselle vaihtoehdoksi tuli demari ja jossain toisessa vihreä. Se kertoo ehkä enemmän siitä että tulevien kuntien keskeisissä kysymyksissä kuten päivähoito ja koulutus lähestytään samaa hyvää tahtotilaa.
Yksi tulevaisuuteen liittyvä asia kuitenkin mietityttää ja voi vain toivoa että päätöksen perustelut ovat vakaat. Jos ammatillisesta koulutuksesta ollaan leikkaamassa niin ollaanko leikkaamassa oikeasta kohtaa. Onko meillä sellainen visio että tulevaisuudessa jotkin ammattialat ovat katoamassa, jääko vuosittain ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja täyttämättä, onko jollain alalla koulutettu yli tarpeen . Säästösyistä ei pidä tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Nyt maltti olisi valttia ja tutkittais ennenkö hutkittais.
Yksi tulevaisuuteen liittyvä asia kuitenkin mietityttää ja voi vain toivoa että päätöksen perustelut ovat vakaat. Jos ammatillisesta koulutuksesta ollaan leikkaamassa niin ollaanko leikkaamassa oikeasta kohtaa. Onko meillä sellainen visio että tulevaisuudessa jotkin ammattialat ovat katoamassa, jääko vuosittain ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja täyttämättä, onko jollain alalla koulutettu yli tarpeen . Säästösyistä ei pidä tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Nyt maltti olisi valttia ja tutkittais ennenkö hutkittais.
perjantai 10. maaliskuuta 2017
Poimintoja
Aika lailla 31 vuotta sitten alkoi työrupeama kielten ja kansainvälisyyden edistämiseksi.Nuorempana seikkailunhalu ja uteliaisuus motivoivat viemään kansainvälisyyden asiaa eteenpäin mutta perimmäisin motiivi on ollut lasten maailmankuvan laajentaminen.30 vuodessa on tehty iso harppaus verkkoyhteyksissä ja tekniikan soveltamisessa. Maailma on lähempänä ja klikkauksen päässä ruudulla niin halutessamme. Etwinning ja sosiaalisen median sovellukset tarjoavat lukemattoman määrän mahdollisuuksia koulun kansainvälisyystyön edistämiseksi. Työuran loppusuoralla ajatukset kansainvälisyystyöstä koulussa ovat kääntyneet enemmän siihen työhön mitä tehdään asian eteen arjessa eli kotikansainvälisyyteen. Sen lisäksi että olen kirjoittanut asiasta, olen tarjonnut apuani kv-asioihin sitä pyydettäessä. Voin ainakin yrittää kertoa mitä virheitä ei kannata tehdä vaikka niilläkin on paikkansa oppimisen kannalta.Kollegani haastatteli minua kv-työstä ja kokosimme muutamia asioita videopätkien muotoon.
Linkit löytyvät täältä
https://www.youtube.com/watch?v=41UWaNdMCkM&t=5s
https://www.youtube.com/watch?v=QyTja0Z_Sn4
https://www.youtube.com/watch?v=JkDuM5WTLy
https://www.youtube.com/watch?v=9ujjiFM0NBU
https://www.youtube.com/watch?v=1vl1kzv8vEE&t=2s
Sarjasta jää uupumaan vielä yksi osio, miksi kansainvälisyystyötä tarvitaan, valitettavsti äänentaso on heikko ja yritän editoida sen paremmaksi
Linkit löytyvät täältä
https://www.youtube.com/watch?v=41UWaNdMCkM&t=5s
https://www.youtube.com/watch?v=QyTja0Z_Sn4
https://www.youtube.com/watch?v=JkDuM5WTLy
https://www.youtube.com/watch?v=9ujjiFM0NBU
https://www.youtube.com/watch?v=1vl1kzv8vEE&t=2s
Sarjasta jää uupumaan vielä yksi osio, miksi kansainvälisyystyötä tarvitaan, valitettavsti äänentaso on heikko ja yritän editoida sen paremmaksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)