70-luku, kansakoululaisesta oppikoulun kautta peruskoululaiseksi

Rinnakkaiskoulujärjestelmän väistyessä pohjoisesta etelään vyöryneen peruskoulun tieltä oli allekirjoittanut saavuttanut oppivelvollisuusiän.1968 keväällä äidin kanssa kävimme ilmoittamassa minut kansakouluun. Kotona kun isoäiti puhui oppikoulusta, tuntui kansakoulu vain ikävältä välivaiheelta ennen oppikoulua. Keväällä 1972 ei oppikouluun enää järjestetty pääsykokeita vaan sisäänotto tapahtui kansakoulun päästötodistuksen keskiarvon perusteella.Opintie oppikouluun meinasi katketa ennenkö se oli alkanutkaan. Keskiarvon perusteella opiskelupaikkaa ei keväällä herunut.Ratkaisun tilanteeseen toi lähestyvä peruskoulu-uudistus. Kaikille halukkaille tarjottiin aloituspaikka oppikouluun koska tiedossa oli että 1974 uudistus koskettaisi myös kotikunnan koululaitosta. Voi kai hyvällä omallatunnolla sanoa että peruskoulun ansioista tie oppikouluun aukeni Vaikka olen kiitollisuudenvelassa velassa peruskoululle, olen myös vahvasti sitoutunut sen ideologiaan.Silti muistelen lämmöllä kahta vuotta silloisessa oppikoulussa. Ikäluokat olivat kohtalaisen pieniä ja vahva oppimisen halu ja innostus tarttui allekirjoittaneeseen. Itselle sopi opettajien vaihtuminen ja uudet oppiaineet jotka tulivat siirryttäessä kansakoulusta oppikouluun.Opettajana ja pedagogina olen usein uran aikana miettinyt, miten poikien kypsyminen opiskeluun poikkeaa tyttöjen tavasta opiskella. Oppikoulussa opinnot alkoivat sujua ja päästötodistuksessa keskikoulun oppimäärän mukaan oli keskiarvo noussut lähes kahdella numerolla. Opintojen jälkeen työelämään siirtyessä peruskoulu oli vakiinnuttanut paikkansa.Siitä murroksesta mitä peruskoulun tulo Suomessa merkitsi, ei ole omakohtaisia kokemuksia opettajana.Olen tutustunut jonkin verran kirjallisuuteen aiheesta ja aikalaisten haastatteluihin. Suppean ja ehkä pintapuolisenkin aiheeseen tutustumisen perusteella voi kirjoittaa että muutos on ollut iso ja merkittävä. Yhteisesti verovaroilla ylläpidetyn koulun ansiosta koulunkäynti ei ollut kiinni rahasta.Muutos oli myös haastava koulutuksen järjestäjille. Pitihän entisten kansakoulun, kansalaiskoulun, keskikoulun ja lukion opettajien sijoittamista ja sijoittumista miettiä. Aihe sivuaa itseä läheltä siten että enoni toimi Lapuan oppikoulussa matematiikan opettajana ja muutostilanteessa opettajana järjestelyt liittyivät myös häneen. Isoäitini kuului niihin jotka epäilivät uudistuksen järkevyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Hänellä oli näkemys että pitkällä aikavälillä muutos vaikuttaisi kädentaitajien vähentymiseen ja loppumiseen.Ajatuksessa oli toki tottakin, syyt kädentaitajien vähenemiseen johtunevat kuitenkin enemmän automaation ja koneellistumisen lisääntymisestä. Kun muistelen muutosta 1974 oppikoululaisen näkökulmasta niin olihan se iso muutos. Oppikoulun tokaluokkalaisesta tuli kesän jälkeen peruskoulun seitsemäsluokkalainen. Ikäluokka joka oli kahdessa erillisessä oppikoulussa ja yhdessä sivukylän keskikoulussa yhdistettin yhteen vanhoista oppikouluista ja lukioikäiset yhdistettiin yhdeksi ikäluokaksi toisessa oppikoulussa. Muutokset niin henkilöstöön kuin hallintoon ovat olleet isoja ja haastavia.Oppilaan näkökulmasta muutos näkyi isompana ja äänekkäämpänä joukkona.Niille jotka siirtyivät kansalaiskoulusta muutos merkitsi varmasti teoreettisempaa koulunkäyntiä.Positiivisena asiana muistan sen että tasokurssit eivät koskettaneet omaa ikäluokkaa. Muistan että tasokursseista aiheutui myöhemmin nuoremmille ikäluokille hankaluuksia lukioon siirryttäessä. Tasokurssit olivat varmaan oman aikansa lapsi, peruskoulun tuotos mistä onneksi luovuttiin. Kuten kirjoitin ja olen kirjoittanut, olen sitoutunut peruskouluun ja sen ideologiaan koko kansan kouluna.Peruskoulussa on kysymys myös kansallisesta tahtotilasta. Silti heitän ilkikurisuuttani ilmaan sen ajatuksen jota joskus heittelen. Mitä oikeasti tapahtuisi jos täysin markkinavetoinen koulu saisi järjestämisluvan. Olisi kalliit lukukausimaksut, kalliisti palkatut opettajat ja valtavat kiinteistö- sekä ylläpitokulut. Oppilaat patsastelisivat pihalla samanlaisissa koulupuvuissa. Keneltä se olis pois ja mihin se johtaisi.Jonkinlaisen kustannusrakenteen hahmottavana alan ihmisenä vastaisin. Ei tapahtuisi mitään , ei johtaisi mihinkään.