Läksyt ikuisuuskysymys

Eläkkeellä oleva kollegani oli aamu-tv:ssä puhumassa miten lasta voidaan tukea koulunkäynnissä. Keskustelussa puhuttiin myös läksyistä. Kotitehtävät lienevät yksi koulunkäyntiin liittyvä kestosuosikkiaihe, arvioinnin lisäksi, vuosikymmenestä toiseen.Muistelin opettajan uran alkuaikojen vanhempainiltoja. Lähes poikkeuksetta läksyistä keskusteltiin aina. Mielipiteet huoltajilla saattoivat olla yhtä kaukana kuin pohjoisnapa ja etelänapa toisistaan. Mielipiteet eivät voi olla absoluuttisesti oikeita tai vääriä ja opettajan tehtäväksi jäikin usein saada keskustelijat navoilta päiväntasaajan paikkeille.Mikko Saari bloggasi myös aiheesta taannoin. Asian suhteen joudun minäkin kirjoittamaan mututuntumalla. En ole tutustunut aiheesta oleviin tutkimuksiin.Oppimista ja lahjakkuutta käsittelevissä kirjoituksissa kertaamisen ja harjoittelun merkitys on tunnustettu yhtenä osatekijänä. Läksyt ovat sikäli hankala asia ettei asiasta ole yleisohjetta tai erillisiä määräyksiä. Harkinta asiassa on opettajalla. Harkinnassa tulee kuitenkin huomioida perusopetuslain lähtökohdat iäastä ja kehitystasosta ja riittävästä levosta.Luokkien heterogeenisyyttä ajatellen läksyt eivät välttämättä ole yhteismitallisia ,eri oppilaila voi olla eri määrä läksyjä. Mihin läksyjä oikeastaan tarvitaan? Eikö koulu ole nimenomaisesti oppimista varten. Naapurimaa Ruotsin alan lehtiä tulee satunnaisesti silmäiltyä ja sama keskustelu on siellä jo käyty.Pyrkimyksenä oli erottaa selkeästi lapsen ja perheen vapaa-aikaa lapsen koulutyöstä luopumalla ja vähentämällä läksyjä. Onko läksyistä hyötyä. Äkkiseltään mieleen tulee kaksi asiaa.Kasvatuksellinen merkitys vastuun ottamisena omasta työstä ja ainakin alkuopetuksen vuosina huoltajat voivat seurata koulutyön etenemistä. Onko läksyistä hyötyä oppimisen kannalta.Tätä voisi kai tarkastella kahdesta vinkkelistä; missä oppiaineessa hyötyä on selkeästi ja tarkastella itse läksyjä, mitä ne ovat.Viitteitä on että lukutaidon ja matematiikan taitojen kehittymiseen läksyillä on merkitystä. Millaisia läksyjen tulisi olla. Mieleen tulee seuraavanlaisia asioita; läksyn tulisi olla mielenkiintoinen ja sillä on oltava selkeä yhteys ja funktio opittavaan asiaan. Läksyistä voi käydä ja on suositeltavaa keskustella oppilaiden kanssa, läksyjä voisi antaa ryhmäläksyinä ja mahdollistaa niiden tekemistä kerhomuotoisesti tai kummi/tukioppilaiden kanssa.Oppilaan mielekkääksi kokema läksy lisää parhaimmillaan oppimisen iloa ja onnistumisen kokemusta.Vaikka läksyjä tulee lähestyä jo uuden opetussuunnitelman vuoksi uudenlaisesta tulokulmasta niin taitaa silti löytyä asioita missä perinteinen harjoittelu tuottaa tuloksia, kertotaulu taitaa olla niistä kuuluisin esimerkki vaikka joku matemaatikko saattaa tästä minule ärähtää.Vieraskielisten sanojen opettelu perinteisesti pänttäämällä sopii ainakin osasta oppilaille. Itselläni on ollut ilo seurata yhden vuosiluokan kokeilua viime syksyn aikana. Vieraan kielten opiskelua lukuun ottamatta opiskelua on tapahtunut koulussa ilman läksyjä ja oppimisen näkökulmasta ollaan päästy hyviin tuloksiin. Uskon että läksyt jatkossakin jakavat mielipiteitä.