Kansainvälisyyskasvatus versus Globaalikasvatus

Suurin osa kirjoituksistani käsittelee kansainvälisyyskasvatusta. Viime viikolla sain kysymyksen, mitä eroa näillä kahdella käsitteellä on. Vastauksena sanoisin että voisi kai puhua veteen piirretystä viivasta. Kansainvälisyyskasvatusta käytetään usein synonyyminä globaalikasvatukselle ja monikulttuurisuuskasvatukselle. Kouluyhteisössä kansainvälisyys näyttäytyy usein hankkeiden ja liikkumisen kautta sekä enenevässä määrin kotikansainvälisyytenä. Edellä mainittuja usein ohjaa eurooppalainen yhteistyö ja liikkuvuus. Kansainvälisyyden tasot antavat hyvän peilipinnan tarkastella koulun kansainvälisyystyötä.

Globaalikasvatuksen lähtökohtana on enemmänkin tavoite saattaa maailman ongelmat ja haasteet oppilaiden tietoon sekä lähestyä asioita kestävän kehityksen näkökulmasta. Katsantotapana se on hyvä , koska sen alla voi tarkastella globaaleja ilmiöitä monesta eri näkökulmasta.

Suomalaisella koululla on pitkät perinteet osallisuudesta. Koulujen nälkäpäiväkeräykset ovat yksi tapa osallistua globaaliin yhteistyövastuuseen. Kirkon Ulkomaanapu ja erilaiset kansalaisjärjestöt tarjoavat myös kouluille kanavan osallistua vastuuseen ja toisaalta yhteistyöhön. Lisäksi on monia pienempiä yhdistyksiä joiden avulla voi osallistua ja luoda koulukontakteja

Mitä sitte