Kansainvälisyys johtamisen näkökulmasta. Minulta on kysytty useaan otteeseen; mitä kansainvälisyys merkitsee koulun johtamisen näkökulmasta. Rehtorin työ on hektistä ja usein arkisten asioiden ja ongelmien ratkomista. Kansainvälisyysasiat eivät millään muotoa ole arjessa haaste numero yksi. Olen vastannut kysyttäesssä että johtamisen näkökulmasta, olipa sitten kysymys yksittäisestä rehtorista tai koulutuksen järjestäjästä, on tiedostaa kansainvälisyys opetussuunnitelmassa ja sen läsnäolo opetuksen perustyössä. Peruskoulu on yhteinen 9 -vuotinen kokonaisuus eikä kansainvälisyystyön näkökulmasta ole väliä tehdäänkö työtä yhtenäiskoulussa tai erillisessä alakoulussa ja yläkoulussa. Lähtökohtana on loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti rakentuva kokonaisuus alhaalta ylös. Opetusneuvos Paula Mattila opetushallituksesta on kuvannut asian hienosti pyramidillaan kansainvälisyyden tasot. Perustyö tehdään kouluissa paikallisesti ja tuo työ lähtee jo ensimmäiseltä luokalta lähtien perustyössä. Itse näen tämän myös viime kädessä koulutuksen järjestäjääkin velvoittavana. Liikkuvuustyö jää irtonaiseksi ja irralliseksi toiminnaksi jos se oppilasta koskettaa ensimmäisen kerran vasta liikkuvuutena. Koska itse olen edennyt tuon pyramidin väärinpäin , tiedän haasteet jotka nurinkurisesta etenemisjärjestyksestä syntyvät.
Rehtorin työssä kansainvälisyysasioiden kanssa olen erittäin haastavaksi kokenut liikkuvuuteen liittyvät asiat. Mitkä ovat kuntien matkustussäännöt, millainen on vakuutusturva, millaiset ovat päiväraha ja maksatuskäytännöt. Yhtenä ohjeena rehtoreille ja koulunjohtajille on muistutettava , että lukuvuosisuunnitelmaan merkitään liikkuvuuteen liikkuvat asiat osana koulun toimintaa.
Lohdutukseksi niille jotka miettivät onko koulussamme kansainvälisyystoimintaa voi vastata näin.Mikäli yksittäinen opettaja toteuttaa opetustaan opetussuunnitelman arvopohjan ja sisällön mukaisesti, niin koulusta löytyy ihan varmasti kansainvälisyystyön elementtejä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti