Muutakin kun kansainvälisyyttä.

Koulun huomioiminen vuoden globaalikasvattajakouluna toi allekirjoittaneelle kysymyksiä eri tahoilta ja hiukan itseäni säästääkseni, päätin blogata asioita aiheeseen liittyen ja toki vinkit jatkuvat.Arjessa kyllä askarellaan ihan arkisten ja tavallisten kysymysten kanssa, ihan siis koulun perusarkea. Muutamia asioita on kyllä tullut pohtineeksi ja voi sanoa olevans tyytyväinen että uutiskynnykset ylittyy.

Miten on mahdollista maassa missä rakentamisella erilaisiin ja vaativiin ilmasto-olosuhteisiin on pitkät perinteet, homeiset ja epäterveet rakennukset kaatuvat syliin haliitsemattomana ongelmana. Kysymys on kuitenkin perusasiasta , terveellisistä rakennuksista kaikille. Pohjanmaalla pitkäaikainen kollega ja ensimmäinen esimies kipuilee tilanteessa missä koulurakennus on epäterve ja nopeasti pitäisi köytää kaikkia palveleva ja tyydyttävä ratkaisu. Jokainen arvaa ettei ratkaisut löydy yhdessä yössä. Tämä on valtakunnallinen haaste etelästä pohjoiseen, suurempi kuin digiloikka.

Kun strategia sanaan on jonkinlainen viehtymys niin tulee välillä mietittyä onko strategia oikea koulutuksessa ja vielä enemmän sitä onko strategia rakennettu alhalta ylöspäin uskottavasti ja kansaintajuisesti.

Martti ystäväni on usein muistuttanut että meillä on 10 vuotta aikaa jalkauttaa nykyistä OPSIA, silti mielessä pyörii Queenin laulun sanat , I want it all I want it now. Sellainen se ihmisluonto useasti on all and now.

Työuran hienoimpia ja mieleenpainuvia asioita on Suomi 100, huikea juttu.Pitää nauttia tästä hetkestä, epäilen vahvasti että 200 vuotispirskeet jää näkemättä.

Vielä lopuksi, kiitos Tuomas Kurttila. Isämpäivä on isänpäivä ja äitienpäivä on äitienpäivä, läheisiä ei silti unohdeta koulussa eikä muullakaan. Yritetään nyt välttää ylilyöntejä tytöt ja pojat