kv-vinkkaus 18

Koulumme saatua vuoden 2017 globaalikasvattajakoulu-tunnustuksen, olen saanut yhteydenottoja asian tiimoilta. Muutamiin kysymyksiin olen vastannut henkilökohtaisesti, mutta lupasin laittaa blogiin vinkkauksia asioista joita kysymykset ovat sivunneet.Kaikkiin kysymyksiin en ole ehtinyt vastata joten jatkan käsittelemättömien aiheiden kanssa. On ehkä hyvä todeta että yhtä ainoata ja oikeaa sabluunaa kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen toteuttamiseksi ei ole. Esimerkit, kokemukset ja pohdinnat kumpuavat yksittäisen koulun kokemuksista ja niistä tavoista joita olemme löytäneet kansainvälisyys ja globaalikasvatuksen eteenpäin viemiseksi ja kehittämiseksi. Tässäkin vinkissä haluan muistuttaa ja korostaa ettei kansainvälisyystyötä koulussa pidä tehdä väkisin eikä ajaa kun käärmettä pyssyyn. Parhaimmat tulokset syntyvät kuitenkin rennosta, iloisesta meiningistä ja asioiden löytämisen ja oivalluksen riemusta. Vinkkauksessa 10 poimin muutamia asioita opetussuunnitelman perusteista, ne antavat tuen kv-työn velvottavuudelle ja tarvittaessa puolustamiselle.

Miten laaja-alainen osaaminen näyttäytyy suhteessa koulun kansainvälisyystyöhön. Karrikoiden ja yksinkertaistaen voisi kai kirjoittaa että kansainvälisyys nousee opetussuunnitelmasta. Opetettavien aineiden yhtä lailla kuin monialaisten opintojen tulee opintojen aikana sisältää laaja-alaisen osaamisen seitsemän osa-aluetta. Itse tarkastelisin laaja-alaisen osaamisen osa-alueita irrottaen ne opetuksen ja osaamisen kontekstista ja peilaten kansainvälisyystyöhön.

Ensimmäinen osa-alue ; ajattelu ja oppimaan oppiminen. Globaalikasvatus yhdistettynä kestävän kehitykseen haasteisiin tarjoaa hyvän lähestymistavan syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä monipuoliset tavat oppia erilaisten koulussa pidettävien työpajojen ja yhdessä oppimisen keinoin.

Toinen osa-alue ; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus koulussa kiteytyy keskeisesti tähän osa-alueeseen. Kaikki koulussa tehtävä kv-työ sisältää näitä kolmea elementtejä peruskoulun luokka-asteesta riippumatta.

Kolmas osa-alue ; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; Tämän osa-alueen merkitys korostuu erityisesti hankkeissa missä on oppilasliikkuvuutta, peruskoulun puolella useimmiten vuosiluokkien 7-9 kohdalla. Asiaa ei tee helpoksi se että lähtökohtaisesti liikkuvuudesta puhuttaessa mahdollisuus pitäisi tarjota kaikille. Tässä kohtaa korostuukin koulun ja huoltajien yhteinen näkemys ja käsitys siitä millainen on oppilaan osaaminen arjen taidoissa ja itsestä huolehtimisesta mikä korostuu erityisesti liikkuvuudessa.Toisaalta nuorimmat liikkujat ovat Comeniuksessa kanssani olleet 4 -luokkalaisia ja siitäkin selvittiin.

Neljäs osa-alue; Monilukutaito liittyy kansainvälisyystoimintaan koska perinteisen kirjoitus ja lukutaidon rinnalle muuttuvassa yhteiskunnassa on noussut multimodaaliset taidot. Kansainvälisyystyössä nousee merkitykseen kuvien, videoiden ja muiden merkitystä välittävien esimerkkien ymmärtäminen esim. emojit nuorten välisessä viestinnässä ja kommunikaatiossa.

Viides osa-alue ; Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen. Vaikka usein olen puolustanut perinteisen kirjeen käyttöä yhteyksissä,
niin monipuolisessa kv-työssä on hallittava em.taidot.

Kuudes osa-alue; Työelämätaidot ja yrittäjyys. Taitoja joita tarvitset työelämässä kohtaamine, yhteistyö , hyvä kommunikaatio tarvitaan myös kansainvälisyystyössä , klisee elämää varten eikä koulua varten ,saa ainakin tässä kohtaa merkityksen.

Seitsemäs osa-alue ; Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Agenda 2030 on tavoite mihin valtiot kuten Suomikin on sitoutunut. Siihen on hitaasti herätty kouluissa, mutta tuo Agenda tulee vahvasti ohjaamaan kansainvälisyystyötä.Yksittäisistä projekteista yhä laajemmassa mittakaavassa siirrytään globaaliin näkökulmaan ja sen esille tuomiseen koulu-ja kasvatustyössä.