Mitä sitten tuli sanottua ja sanoitettua kun pyydettiin määrittelemään pedagogista johtamista ja periaatteita:
Pedagogisen johtamisen kulmakivi koulussa on oppilaan tarve oppia ja oppimisen mahdollistaminen oppilaalle. Opettajien usein käyttämä termi "pedagoginen vapaus" on hyvä termi jos ymmärretään sen merkitys ja tarkoitus.Olen kirjoittanut useasti että pitäisi puhua pedagogisesta vastuusta oppilasta kohtaan. Vapauden irvikuva on pahimmillaan opettajalle itselleen sopiva työtapa toimia luokassa. Mikä sopii yhdelle lapselle luokassa, ei sovi kaikille. Oppilaasta lähtevä opetustapa tai oppimisen järjestelyt sisältää ajatuksen siitä että opettaja huomioi jokaisen oppilaan tarpeet ja yksilölliset haasteet.
Johtaessaan yksikköään rehtorille avainasemassa on yhteinen keskustelu erilaisista asioista kuten arvioinnista, opetussuunnitelmasta ja yhteisistä toimintatavoista. Yhteinen keskustelu ja sopiminen luo ne yhteiset puitteet ja toimintatavat. Yhtenäinen toimintakulttuuri tekee koulunkäynnin lapsille tasa-arvoiseksi. Ei ole ns " mukavat opettajat vs paska opettajat".
Pedagoginen johtaminen edellyttää toisaalta suunnnitelmallisuutta mutta myös riittävän pientä vauhtia. Uusi opetussuunnitelma on ollut iso muutos. Lähtökohdiltaan se on erilainen. Sen perusteissa ihmiskuva ja kasvun arvopohja nousee eri lailla keskiöön kun vanhoissa opseissa. Se haastaa myös aineiden osalta siten että vanhoista sisältöluetteloista on menty taitojen opettamiseen millä arvioinnin kannalta on aivan uusi merkitys. Ei mitata sisältöjen osaamista vaan taitoa ja sovellusta. Tämä on iso kulttuurinen muutos arvioinnissa.
Opettajat haluaisivat keskittyä perustyöhön ja luokkatyöhön.Siksi on säännöllisin välein keskusteltava siitä mistä me puhumme kun puhumme perustyöstä. Sellainen ammatti missä tultiin aamulla kouluun ja lähdettiin iltapäivällä opetustuntien jälkeen kotiin, sitä ei ole. Opettajan työssä oma työpari , luokka-asteryhmä ja yhteisö ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Rehtorina ajattelen itse sitä miltä koulu näyttää ulospäin huoltajiin päin, ei niinkään yksittäinen luokka tai luokka-asteet. Koulu ei voi olla yhteiskunnasta erillään oleva saareke siksi on mielestäni merkityksellistä jokaisen opettajan työn kannalta että mielletään koulun laajempi tarkoitus ja tehtävä yhteiskunnassa kun koulu vain yksittäisen opettajan tai luokan työskentelynä
Kun asenne ja arvot ovat kohdallaan on pedagoginen johtaminen myös käytännön tekoja rehtorille.Yksi peagoginen työkalu on lukujärjestysohjelma. Rehtorilla on suuri valta järjestää opetus pedagogisin perustein toimiviksi viikoiksi tai jaksoiksi. Itse olen käynyt sitä perinteistä Jaakobin painia perinteisten kysymysten kanssa; onko lukuaineet tarkoituksenmukaista sijoittaa aamupäiviin vaan lähestyäkö asiaa toisin järjestämällä liikuntaa vaikka poikavoittoisille luokille. Nämä ovat pedagogisia kysymyksiä joita rehtorit punnitsevat työjärjestyksiä suunnitellessaan.
Osana pedagogista johtamista on tärkeää miettiä miten tuetaan kouluttamalla opettajien osaamista.Viimeiset vuodet ovat tietotekniikan asiat olleet keskiössä mutta yhä enenevässä määrin on pohdittava sellaisia koulutuksia millä vahvistetaan ryhmien hallintaa.
Tässä maistiaisiksi muutamia asioita joita puhuin. Kerron kun on ajankohtaista mihin startup -yritys tietoja käytti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti