Koulupäivien määrissä erot Euroopassa ovat marginaalisia. Erot syntyvät enemmänkin lomapäivien jaksotuksesta.
Syysloman koittaessa ollaan kutakuinkin lukukauden puolessa välissä. Moni kollega on sanonut että syksy on tuntunut erityisen kiireiseltä.Syitä on varmaan monia; hankkeet ja opetussuunnitelmatyö sekä yksinkertaisesti arjen pyöritys niin luokissa kuin hallinnossa. Tauko tulee oppilaille ja opettajille sopivaan aikaan. Lukukauden toisen puoliskon alkaessa uskallan kolmen vuosikymmenen kokemuksella veikata että haipakkaa mennään kohti joulua. Mieli on kuitenkin luottavainen. Koulukohtainen opetussuunnotelmatyö on aikataulullisesti hahmottunut ja työ etenee. Hyvä meininki mistä kuuluu kiitos osaaville opettajille, sidosryhmille ja tietysti oppilaille. Oppilaiden ja opettajien nauttiessa ansaitusta tauosta,tämä rehtori pohtii vielä riskien kartoitusta ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Hiljentyneessä talossa on aina puolensa, voi pitkäjänteisemmin työskennellä kuin muulloin. Välillä työtä tauottaessa tulee luettua keskustelua arvioinnista ja koodauksesta.Hyviä pointteja puolesta ja vastaan mutta ei nyt sentään kiveen hakattuja totuuksia. Pitäisikö taas mustaa ja valkoista sekoittaa niin saataisiin sopivan harmaata :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti