Aluehallinnosta kuntajohtoon siirtynyt tuntemani kunnanjohtaja oli strategiatyön osaaja.Voin vain kuvitella millaista keskivertokunnassa oli päättäjillä mieltää strategian markitys ja tarve. Usein paikallinen kylän lamppupylväs onkin ollut strategiaa helpompi ja konkreettisempi asia. Mielenkiintoista onkin että moni kunta ja kaupunki pukee strategiaansa tarinan muotoon siis kansainomaistaa strategiaa arkikielelle. Kolmella vuosikymmenellä on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä puolustus- ja pelastustoimen kanssa, maastopuvussa ja ilman. On pakko sanoa että edellä mainituilla on strategiatyö kunnossa. Vaikka puolustusvoimia saatetaan pitää jäykkänä organisaationa, on se tosiasiassa yhteiskunnan muutoksiin ja haasteisiin nopeasti reagoiva. Siellä on ymmärretty yhteiskunnan toimijoiden vahva sitoutus yhteiseen strategiaan ja toimijoiden kuuleminen. Kun strategiaa rakennetaan alhaalta ylös, niin siihen sitoutuminen on helpompaa. Strategia toimii jos se sanallistetaan ymmärrettävään muotoon,jos siihen saadaan sitoutettua ja sitä johdetaan.
En ole ihan varma onko uusi opetussuunnitelma onnistunut strateginen valinta. Sen valmistelussa oli runsas asiantuntijoiden joukko, sitä oli mahdollisuus kommentoida, esittää näkemyksiä. Jostain syystä on käynnissä korjausliikkeiden sarja ja keskustelu sen toimivuudesta. Onhan se hieman epäreilua. Annetaan nyt aikaa ja arvioidaan järkevälä aikajänteellä , ei yhden lukuvuoden perusteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti