Takki tyhjä

Juuri päättynyt lukuvuosi oli monin tavoin haastava. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen oli toimintaa ohjaavaa. Kuutosten alkaneesta ruotsin opiskelusta jäi positiiviset kokemukset, arviointikeskustelut koettiin myönteisiksi, monialaiset oppimiskokonaisuudet sujuivat. Paljon siis myönteisiä asioita mutta muutos ja sen johtaminen myös kuormittaa. Kaksi edellistä lukuvuotta työuralla ovat olleet työntäyteisiä.Työ kuitenkin palkitsee tekijäänsä. Kyllä koulu on muuttunut yli kolmenkymmenen vuoden aikana ja myös hyvään suuntaan vaikka paljon on tekemistä.Lukuvuoden lopetukseen liittyy myös haikeutta. Pienistä ekaluokkalaisista kasvoi kuudessa vuodessa hienoja nuoria jotka on aika luovuttaa eteenpäin. Pitkän uran tehnyt kollega jäi eläkkeelle ja oli kunnia pitää pitkän linjan ammattilaiselle kiitospuhetta. Kuinka paljon osaamista lähteekään kun ovi sulkeutuu. Sain myös puhua nuorelle kollegalle joka lopetti ensimmäistä vuottaan. Aikana kun opettajaopintoihin hakeutuu vähemmän nuoria, on valettava uskoa, kannustettava ja huolehdittava siitä ettei nuori opettaja jää yksin.

Virkarehtorin mielenkiintoinen aika vuodesta on käsillä, kuulee jopa omia ajatuksia kansliassaan. Kun päästään ensi viikkoon on aika jäädä tauolle ja vaikka itse sanonkin, niin anasaitulle sellaiselle.