Tämän päivän Suomi kuten maailmakin on riippuvainen kumppaneista yli rajojejn. Yhteiskunnan eri toimijat esimerkiksi vientiteollisuus on riippuvainen siitä millainen on globaali talouskehitys ja yleinen turvallisuustilanne maailmassa.
Koulutuksen tavoitteissa kansaivälisyystoiminnan perusteiden kirjaus löytyy .Kukaan ei kai voine kyseenalaistaa tässä ajassa sen tarpeellisuutta ja ennen kaikkea välttämättömyyttä huomioiden globaalin verkostoitumisen.
Muutos ja kehittäminen vaatii johtamista. Koulutuksesta puhuttaessa Opetushallituksella on oma roolinsa kansallisella tasolla kuten kunnilla on oma roolinsa koulutuksen järjestäjänä.
Koulun ja oppilaitoksen tasolla kansainvälistyminen asettaa rehtorin toiminnalle johtamisen näkökulmasta omat haasteensa.
Yksinkertaistaen , ehkä karrikoiden voisi sanoa että rehtori joka johtaa kouluaan opetussuunnitelman mukaisesti , johtaa samalla kansainvälistymistä.
Rehtorin toiminnan näkökulmasta ensimmäinen asia on tunnistaa ja tiedostaa se mitä kansainvälisyys koulussa tarkoittaa ja mitkä ovat ne opetussuunnitelman perusteet asialle.
Kansainvälisyys koulussa näyttäytyy hiukan erilaisena kouluasteesta riippuen.Mitä vanhemmista oppilaista on kysymys, sitä todennäköisemmin oppilasliikkuvuuden elementti on toiminnassa.
Siihen miten ja kuinka kansainvälisyystoiminta koulussa organsoidaan, ei ole yksittäistä ”oikeaa sabluunaa”. Koulun koko , opettajien määrä ovat usein niitä reunaehtoja jotka määrittelevät käytännön toiminnan. On kuitenkin suositeltavaa lukuvuositasolla asettaa koululle realistinen tavoite kansainvälisyystoiminnan toteuttamiseen. Rehtorin työssä mahdollisuudet osallistua ovat usein rajalliset, mutta toiminnan organisointi kannattaa vastuuttaa koulussa. Tässä kuten niin monessakin muussa asiassa motivoitunut ja kiinnostunut henkilökunta tuottaa parhaimman lopputuloksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti