60-luvulla syntynyt on elämänsä aikana saanut nauttia suomalaisen yhteiskunnan aineellisesta hyvinvoinnin kasvusta. Sota-aika ja sitä seurannut pula arkisista käyttötarvikkeista oli meidän lapsuudessamme jo vieras asia, toisin kun omien vanhempiemme ja isovanhempiemme sukupolvelle. Oli upeaa nähdä televisiosta miten presidentti oli kutsunut sotiemme veteraaneja juhlistamaan itsenäisen isänmaan vuosipäivää. Elossa olevien sotiemme miesten ja naisten teot itsenäisyytemme hyväksi ovat mittaamattomat. Tänä päivänä on tullut muisteltua molempien isoisien sota-aikaa. Eino paapan pitkä päivätyö kotirintamalla varmisti ammusten ja patruunoiden toimitukset rintamalle. Muistuttaakseen itseä menneiden polvien työstä luin Einolle osoitetut mitalien saatekirjeet. 2 luokan Vapaudenmitali 1940, 2 luokan Vapaudenristin ansiomitali ja sodan 1939-1940 muistomitali. Toisen isoisäni Onnin sota-aika on saanut kiinnostumaan jalkaväkirykmentti 16 vaiheista jatkosodan aikana. Vaikeissa paikoissa oli JR 16 ollut Laatokan suunnalla. Syvä ja nöyrä kiitos nousee mieleen näitä vaiheita lukiessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti