Peiliin katsomista

Vuoden 1999 alusta voimaan tulleissa koululaeissa arviointi sai merkittävän

aseman. Arvioinnin tarkoitus on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa

oppimisen edellytyksiä. Opetuksen järjestäjät arvioivat järjestämäänsä

koulutusta. Yksittäisillä kouluilla ja oppilaitoksilla on myös velvollisuus

arvioida omaa toimintaansa. Kansainvälinen ja kansallinen arviointi

täydentävät paikallista arviointia. Vastaavasti paikallinen arviointi tukee

valtakunnallista koulutuksen kehittämistä.

Paikallinen arviointikulttuuri on aktiivisesti kehittynyt  Suomessa.

Kunnat ja koulut ovat kehittäneet omia arviointijärjestelmiään ja –mallejaan

omista lähtökohdistaan käsin saaden tukea eri asiantuntijatahoilta. 

Opetushallituksen laatukriteerit ovat olleet selkeä rakenne siihen mitä kannattaa arvioida. Omaan työuraan liittyy kiinteästi koulun itsearviointijärjestelmien kanssa työskentely. 2000 luvun alussa Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan toimipisteen kutsu toimia itsearvioinnin koulutusmoduulissa mentorina ja luennoitsijana antoi hyvän kokonaiskuvan siitä miten alueellisesti koulut olivat hyvinkin erilaisissa tilanteissa mitä tuli itsearvioinnin käytäntöihin. Nykyisen työnantajan palveluksessa tarjoutui mahdollisuus osallistua Perusopetuksen  laatukriteerit projektiin. Projektiin osallistuminen oli mieluisa kokemus, koska näki sen kehityksen mitä oli tapahtunut arvioinnin asioissa yli vuosikymmenen tapahtuneella ajanjaksolla.

Omassa työyksikössäni pääsimme edellisellä itsearvioinnin kierroksella jo pilotoimaan arvioinnin työkaluja. Nyt 2014 käytössämme oli lopullinen työkalu. Aikamoisen määrän dataa ja tietoa itsearviointi tuottaa. Monella tapaa kysymys kietoutuu siihen mitä tuotetulla tiedolla tehdään.Aikaa ja
 resursseja vaativan työn pitää tuotta tietoa jonka avulla voidaan kehittää ja parantaa toimintoja. Asia 
on aina haaste myös esimiehelle. On asetettava itselleen kysymys; mitä ovat johtamisteot  joilla muutosta viedään eteenpäin.
Arvionnin työkalupakki lähtökohtaisesti on kunnossa .Uutena elementtinä on tullut koulujen vertaisarviointia. Hyvästä itsearvioinnin työkalupakista huolimatta on kuitenkin hyvä tarkastella sen laajuutta, toimivuutta ja arviointisyklin pituutta

Mielenkiintoista uuden opsin kolkuttaessa ovella  on huoltajien, opettajien ja lasten yhteinen kokemus siitä että koulussa on kiire. Arvionnista saatu data tukee kaikin tavoin uutta OPS-työtä. Ne syyt jotka opetussuunnitelman uudistukseen johtivat tulevat arvioinnissa esille suoraan tai välillisesti.