Ensimmäinen tv-sukupolvi

Television välittämä nuorten leijonien menestys jääkiekossa lievitti varmasti monen tuskaa tv-veron maksamisesta. Jatkuvat uusinnat ja ties monettako kertaa pyörivät elokuvat saavat ainakin joskus miettimään mitä vastinetta kuluttajana rahalleen saa mutta käsi sydämellä on tunnustettava ettei ilman televisiota pärjäisi. Tiedon valtavirta internetissä on huikea mutta televisiouutisten korvaajaa on vaikea löytää. Meitä 60-luvulla syntyneitä voinee kiistatta kutsua ensimmäiseksi tv-sukupolveksi. Television vallatessa 60-luvun alkupuolella suomalaisia olohuoneita oli lapsuuden koti ensimmäisten  television hankkijoiden joukossa, itse en muistaa aikaa ettei kotona olisi ollut televisiota. Tv:n vaikutus oman ja seuraavien sukupolvien elämään on kiistaton. Onhan se muovannut kulutustottumuksiamme, muotia ja tietoisuutta.

Jotain on kuitenkin muuttunut lähes viiden vuosikymmenen aikana. Monessa taloudessa lienee tänä päivänä useampi vastaanotin eli jokainen voi katsoa mieleistään ohjelmaa. 60-luvulla katsominen oli enemmän yhteisöllinen ja sosiaalinen kokemus. Meillä kotona kolme sukupolvea kokoontui ohjelman ääreen. Kotona oltiin  melko liberaaleja sen suhteen mitä televisiosta sai katsoa mutta ehkä ohjelmatkin ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Jännitys ja kauhu ovat aivan muuta kuin tämän päivän ohjelmissa. Hämärissä muistikuvissa lapsuudesta on että juontaja sanoi joskus ennen ohjelman alkua ettei ohjelmaa suositella perheen pienimmille. Maailma tuli television ansiosta lähemmäksi. Muistan ainakin itse kuvat Vietnamin sodasta, Yhdysvaltain rotumellakoista ja Afrikan nälänhädästä. Sen ajan uutiset synnyttivät lapsen mielessä tietoisuuden siitä mitä muualla tapahtuu ja nälkä ja sota saivat konkreettiset kasvot. Itselle ei tuon ajan uutisista ole jäänyt ”traumoja ”.  Asettelisin kysymyksen ehkä niin että suojelemmeko tämän päivän lapsia liikaa. Tietoisuus ympäröivän maailman hädästä ei ole vahingollinen asia.

Omien poikien ollessa pieniä televisiossa pyöri lauantain piirretyissä Transformers,myöhemmin piirretystä tuli elokuva ja joulun ajan hittituote oli varma; muuntuva auto. Lapsuuden sankari Batman lienee ensimmäinen tuotteistettu sankari. Jouluna 1966 ja 1967 jokaisen pojan toiveisiin kuului naamio , viitta, paita ja kaikki oheistuotteet.Vanhoja lapsuuden valokuvia katsellessa kaksi myyttistä hahmoa Batman ja Joulupukki kilpailevat linssin suosioista.

Toinen lapualainen Miljoonasateen Heikki Salo lauloi aikoinaan hitiksi noussutta lennä Juri Gagarin. Toinen lapsuuden ajan kova juttu jonka televisio toi olohuoneisiin oli Apollo-ohjelma. Vielä tänä päivänäkin on sanottava että ensimmäinen kuukävely oli kova juttu, oli silloin ja on vieläkin. Ilman televisiota saavutus ei olisi saanut sille kuuluvaa huomioita ja arvostusta. Meitä sen aikakauden poikia avaruusohjelma innoitti, itse muistan ne lukuisat pahvista kyhätyt rakettimallit ja luonnokset.

Television haitallisuudesta keskusteltiin aikoinaan ja vieläkin  samalla tavalla kun me keskustelemme diginatiivien haluttomuudesta käydä koulua. Tappio pitää kääntää voitoksi niin kuin aikoinaan tehtiin television kanssa. Koulutv:n ohjelmat tekivät televisiosta salonkikelpoisen pedagogisen välineen.