tiistai 14. tammikuuta 2014

Teit isäin astuman


Vuoden alussa 12000 uuden alokkaan aloittaessa varusmiespalveluksen eri puolustushaaroissa toteutu kansallinen tahtotilamme siitä miten maanpuolustus järjestetään yleiseen asevelvollisuuteen nojaten. Suomen kielen sanassa maanpuolustus kiteytyy kaksi tärkeää asiaa maa ja sen puolustaminen. Itsenäisellä suvereenilla valtiolla on moraalinen ja eettinen velvoite suojella koskemattomuutta ja ennen kaikkea sen kansalaisiaan. Miten se järjestää puolustuksensa on pitkälti kansallinen kysymys. Perustuuko varautuminen yleiseen asevelvollisuuteen, ammattiarmeijaan ja tarvittaessa liittoutumiseen on jokaisen maan ratkaistava itse. Sanaa varautuminen on korostettava, lähtökohtana tulee olla ennakointi ja sellainen globaalitoiminta mikä ehkäisee kriisien syntymisen. Naapurimaamme Ruotsi on geopoliittisen asemansa vuoksi välttynyt sodilta ja omassa varautumisessaan turvautunut ammattiarmeijaan. Ruotsissa on nousut huoli puolustuskyvystä vähäisen miesvahvuuden vuoksi. Naapurissa ei varmaan uskota meidän sen enempää kuin norjalaisten invaasioon mutta aseteknologian kehittyminen ja kyberuhkat asettavat aivan uusia haasteita. Osallistuessani maanpuolustuskurssin täydennyskurssille puolustusvoimien edustaja puhui arvostavasti suomalaisista nuorista, kansainvälisten vieraiden osallistuessa tarkkailijoina tai vierailijoina armeijan harjoituksiin niin suomalainen palvelustaan suorittava nuori on kielitaitoinen ja pystyy kertomaan harjoitusten kulusta vieraiden haastatellessa. Erityisen tyytyväisenä on seurannut sitä kehitystä missä palveluksensa aloittavien nuorten osaamista ja kiinnostusta pyritään palveluksessa hyödyntämään. Suomalaiset korkeakoulut ovat ottaneet myös askelia yhteistyössä hyväksyessään esim. johtamisopintoja osana tutkintoa. Haasteena vieläkin lienee parantaa reserviin siirryttäessä taloudellisen aseman parantamista, yksi keskustelun aihe on kotouttamisraha. Siviilipalvelus on myös monen nuoren valinta. Vaihtoehtoon pääseminen on helpompaa kuin ennen 80-lukua jolloin hakijan vakaumus selvitettiin. Monesti olen miettinyt sitä että tarjoaako palvelus sellaisia valmiuksia joita todellisessa kriisitilanteessa tarvitaan yhteiskunnan keskeisten toimintojen ylläpitämiseen. Mikä syy saa sitten nuoren kieltäytymään molemmista vaihtoehdoista on ymmärrykseni ulkopuolella. Yhteiskunnan kehittyessä ja siirtyessä verkkoon myös puolustusvoimat on seurannut kehitystä kertomalla toiminnastaan, soveltamalla tietotekniikka opetuksessa ja asejärjestelmissä. Suomalainen varusmies palvellessaan esimerkiksi tykistössä käyttää elektronisia laitteita joiden käytöstä muualla vastaa ammattisotilas. Omaa palvelustani suorittaessa puolustusvoimien Keskussääasemalla vanhemman ikäluokan kokelaissa oli matematiikan opiskelija joka kehitteli taskulaskimelle sovellusta tykistön sääsanomille.10 vuotta myöhemmin kertausharjoituksissa sääkontti syötti valmista dataa tulenjohdon käytettäväksi. Siskolla on tapana sanoa että hän tuntee vain kaksi jotka ovat viihtyneet armeijassa; minä ja lankomies. Viihtyminen on varmasti myös kiinni siitä mitä itse on valmis tekemään ja toteutuuko omat koulutustoiveet. Onhan palvelus myös mielenkiintoinen kokemus siinä mielessä että suomalainen yhteiskunta pienoiskoossaan näyttäytyy armeijassa. Nuoria eri puolelta Suomea, eri yhteiskuntaluokista ja erilaisilla taustoilla. Vääpelini Olli Laine ennusti leikkisästi että armeija käydään vielä kirjekurssilla mutta onneksi tulen tekoa kamiinaan harjoitellaan vielä tänäkin päivänä autenttisissa olosuhteissa. Oman jälkipolven astuessa valtion saappaisiin huomasi varustuksen ja palvelusvaatteiden huiman kehityksen. Sarkamanttelia sen enempää kuin sarkahousuja ei ollut, onneksi. Armeija-aika on myös aikaa jolloin koetellaan yksilön kykyä toimia ryhmässä ja sopeutua ryhmään. Sellainen nuori joka on osallistunut yhteisöllisiin harrastuksiin, joukkuepelit, partio tms. selviää todennäköisesti helposti ryhmässä. Armeijan johtamisopit ovat myös kehittyneet vuosien saatossa. Armeijan palveluksessa uran tehnyt Vesa Nissinen lanseerasi käsitteen Syväjohtaminen, oppeja jotka sopivat myös kasarmien ulkopuolelle.

Mielekästä ja hyvää palvelusaikaa tuntemattomien ja tuttujen lapsille missä sitten suoritattekaan kansalaisvelvollisuutta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti