Rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirtyminen peruskouluun oli aikoinaan iso muutos, joka kohtasi myös vastustusta. Tänä päivänä suomalainen koulu tunnetaan maailmalla maksuttomuudesta, korkeasti koulutetuista opettajista ja opettajan pedagogisesta vapaudesta opetussuunnitelman toteuttamiseen. Suomessa poliittisessa päätöksenteossa vallitsee tahtotila ylläpitää peruskoulua. Tästä tahtotilasta kertoo se ettei peruskoulun rinnalla ole yksityiskoulujen verkostoa. Poliittista ja asiantuntijoiden linjakeskustelua toki tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Sitä voisi kai kutsua sanalla koulutuspolitiikka. Vaikka koulun uudistuminen on tarpeen, niin Suomessa meillä on myös syytä tyytyväisyyteen. Koulu kaikille periaatteella edistetään tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kansainvälisen tyttöjen päivän iltana tulee väkisinkin mieleen tyttöjen ja naisten asema muualla. Koulutuksen tulisi olla kaikkien saatavilla sukupuoleen , varallisuuteen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Nobelin rauhanpalkinto meni henkilöille jotka omalla työllään ovat parantaneet lasten oikeuksia ja tyttöjen oikeutta koulutukseen. Nuoren Malalan esimerkki taistelussa tyttöjen oikeuteen käydä koulua on ihailtava ja insprivoiva. Koulutus on se tie jolla tasa-arvoa viedään eteenpäin. Meilläkin varmasti löytyy tekemistä tasa-arvon lisäämiseksi Suomessa mutta iso kuva näyttää kuitenkin hyvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti