Skotlantilainen kollega ja ystävä oli visiitillä Suomessa. Kahden viikon syysloman aikana ehtii mainiosti piipahtaa Suomessa ja Virossa. Keskiverto skotti ei Suomessa vieraile mutta ystäväni oli laskujensa mukaan kahdettakymmenettä kertaa Suomessa. Skotlannin vaalien jälkipuinnilta ei voinut välttyä. Monelle äänestystulos itsenäisyydestä oli karvas pettymys, niin vähästä jäätiin kiinni. Brittihallituksen lupaamat myönnytykset skoteille ennen äänestystä pitäisi nyt realisoida, mutta pientä viivytystaktiikkaa on havaittavissa lupausten suhteen. Tämä ei ole hyvä asia yhteistyön näkökulmasta. Ystäväni jaksaa kuitenkin uskoa ettei itsenäisyysasia saanut vielä lopullista pistettä. Kolmensadan vuoden odottelussa ei kuulemma muutama lisävuosi paina.
Kun Skotlannin itsenäisyys oli saatu puhuttua ja käsiteltyä niin puheet kääntyivät väkisinkin työhön. Ystävääni kiinnostaa erityisesti inkluusio suomalaisessa koulujärjestelmässä. Skotlannissa alakoulujen erityisluokkia ei käytännällisesti katsoen ole. Haasteet ja ongelmat lähikouluopetuksen järjestämiseksi ovat mittavat. Erityisopettajien tai erityisluokanopettajien systemaattista koulutusta ei ole. Pedagogisten haasteiden lisäksi tarvittaisiin konsultaatiota terveyteen liittyvissä asioissa. Edellä mainittuun tuki on rajallinen.Ystäväni 130 lapsen yksikössä opettajia ja avustajia on yhtä paljon. Arjen sujumiseksi se on ainoa mahdollisuus.
Haasteet kouluissa ovat siis hyvin universaaleja. Skotlannissa käydään keskustelua siitä että ohjelmointia tulisi ottaa koulujen opetusohjelmaan. Sysäyksen keskustelulle antoi se että Britannian puolella sitä jo tehdään. Keskustelu tulevaisuuden taidoista käy myös vilkkaana. Totesin ystävälleni että ”welcome to the club”. Näistä samoista asioissa keskustelua käydään myös Suomessa.
Ilmainen kouluruoka oppilaille on asia joka ystävääni ilahduttaa ja hämmästyttää aina yhtä paljon. Hän kertoi meneillään olevista suunnitelmista tarjota vuosiluokkien 1-3 oppilaille ilmainen kouluruoka ja samanaikaisesti vuosiluokkien 4-6 oppilaiden annoshinnan nostosta. Kuulostaa pahalta, voi vain arvailla miten huoltajat ottavat uudistuksen vastaan,mikäli se toteutuu edellä mainitulla tavalla.
Paljon on siis yhteisiä haasteita mutta paljon myös kansallisia eroja koulutuksen järjestämisessä.
Kun Skotlannin itsenäisyys oli saatu puhuttua ja käsiteltyä niin puheet kääntyivät väkisinkin työhön. Ystävääni kiinnostaa erityisesti inkluusio suomalaisessa koulujärjestelmässä. Skotlannissa alakoulujen erityisluokkia ei käytännällisesti katsoen ole. Haasteet ja ongelmat lähikouluopetuksen järjestämiseksi ovat mittavat. Erityisopettajien tai erityisluokanopettajien systemaattista koulutusta ei ole. Pedagogisten haasteiden lisäksi tarvittaisiin konsultaatiota terveyteen liittyvissä asioissa. Edellä mainittuun tuki on rajallinen.Ystäväni 130 lapsen yksikössä opettajia ja avustajia on yhtä paljon. Arjen sujumiseksi se on ainoa mahdollisuus.
Haasteet kouluissa ovat siis hyvin universaaleja. Skotlannissa käydään keskustelua siitä että ohjelmointia tulisi ottaa koulujen opetusohjelmaan. Sysäyksen keskustelulle antoi se että Britannian puolella sitä jo tehdään. Keskustelu tulevaisuuden taidoista käy myös vilkkaana. Totesin ystävälleni että ”welcome to the club”. Näistä samoista asioissa keskustelua käydään myös Suomessa.
Ilmainen kouluruoka oppilaille on asia joka ystävääni ilahduttaa ja hämmästyttää aina yhtä paljon. Hän kertoi meneillään olevista suunnitelmista tarjota vuosiluokkien 1-3 oppilaille ilmainen kouluruoka ja samanaikaisesti vuosiluokkien 4-6 oppilaiden annoshinnan nostosta. Kuulostaa pahalta, voi vain arvailla miten huoltajat ottavat uudistuksen vastaan,mikäli se toteutuu edellä mainitulla tavalla.
Paljon on siis yhteisiä haasteita mutta paljon myös kansallisia eroja koulutuksen järjestämisessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti