Kerhoa kehiin

Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui tammikuussa KT, professori emerita Lea Pulkkisen selvittämään joustavan koulupäivän parhaiten toimivia käytäntöjä ja tekemään tutkimukseen pohjautuvia kehittämisehdotuksia mallin vakiinnuttamiseksi. Selvitystyötä hyödynnetään perusopetuksen kehittämisessä ja opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanossa.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta vahvistavat varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen jatkumoa ja tukevat perusopetuksen tavoitteita.
Joustavan koulupäivän mallia on edistetty osana koulun kerhotoiminnan kehittämistä. Joustavan koulupäivän kokeiluissa etsitään uusia toimintamalleja kerhotoimintaan osana koulupäivää. Kouluissa on saatu myönteisiä kokemuksia muun muassa kerhotuntien sijoittelusta oppituntien lomaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että jatkossa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhotoiminta ja koulun muu toiminta muodostavat Joustavan koulupäivän kokonaisuuden
Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että paikallisessa opetussuunnitelmatyössä nähdään perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhotoiminta ja koulun muu toiminta kokonaisuutena, joka tukee lasten tervettä kokonaiskasvua ja kehitystä
Maaliskuussa julkaistussa selvityksessä tiivistetysti:
Selvitystyön perusteella pidän koulupäivän rakenteen keskeisimpänä kehittämiskohteena oppituntien ulkopuolisen toiminnan saatavuutta kaikille oppilaille. Kouluilla ja sen yhteistyökumppaneilla on laajaa kiinnostusta kerhotoiminnan järjestämiseen. Kokemusten mukaan kouluilla on myös halukkuutta sen joustavaan sijoittamiseen koulupäivään, mikä edistää oppilaiden tasaveroisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan.
Käytettävissä oleva tutkimustieto osoittaa koulupäivään sisältyvän toiminnan monipuolisuuden yhteyttä lasten koulumenestykseen ja myönteiseen kehitykseen. Innostus toimintaan motivoi koulunkäyntiä ja vahvistaa kiinnittymistä kouluun toiminnallisesti, emotionaalisesti ja kognitiivisesti. Erityisesti taide- ja kädentaitosisällöillä on merkitystä koulusuoriutumisen ja sitä vaativien työskentelytaitojen, henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen toimintakyvyn kannalta. Liikunta eri muodoissaan koulupäivän aikana edistää lasten kehitystä ja hyvinvointia. Merkittävä osa kehityksestä tapahtuu ihmissuhteissa, mikä korostaa hyvien ohjaus- ja toverisuhteiden muodostumisen arvoa ja tärkeyttä.
Ehdotukseni ovat:
(1) Kuhunkin koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, joka voi olla perusopetuslain 47 §:ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä koulun kerhotoimintaa ja yhteistyöperustalle rakennettua kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, kädentaitoyhdistykset, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Kunnan sivistystoimen tehtävänä olisi koota koulujen käyttöön luettelo kerhotoiminnan järjestämisestä ja kouluyhteistyöstä kiinnostuneista paikallisista toimijoista.
(2) Kerhotoimintaa tulee kehittää opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti monipuoliseksi, jolloin se voi olla ohjaajalähtöistä harrastekerhotoimintaa tai oppilaslähtöistä pajatoimintaa, ja sen joustavassa sijoittamisessa koulupäivään tulee ottaa huomioon oppilaiden hyvinvointi ja kerhotoiminnan yhtäläinen saatavuus kaikille oppilaille. Kerhotoiminnan sisältö tulee suunnitella oppilaita ja heidän vanhempiaan kuullen ja niin, että se vastaa oppilaiden kiinnostuksen kohteita.
(3) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämistä koskevaan uudistamiseen. Tällöin tulee ottaa huomioon se, että nuoremmat oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat aikuisen turvallista läsnäoloa oppituntien ulkopuolella enemmän kuin yhden kerhotunnin verran päivässä.
(4) Koulupäivä muutetaan oppituntien osalta alkamaan kello 9.
Koulupäivän alkamisen Pulkkinen muuttaisi alkamaan oppituntien osalta kello 9.

Pulkkisen selvitystä käsiteltiin eduskunnan Hyvä koulu -ryhmässä. OAJ kannattaa koulutusjohtaja Heljä Misukan mukaan koulun kerhotoiminnan kehittämistä.
Laadukkainta kerhotoiminta on opettajien järjestämänä.

Keskelle koulupäivää sijoitettua kerhotoimintaa OAJ vastustaa.
Oppilaat ovat peruskoulussa suorittamassa oppivelvollisuuttaan, johon kuuluvan koulupäivän on oltava eheä, pedagogisesti suunniteltu kokonaisuus.
Misukka muistutti, että kuntien rahoitusleikkaukset opetustunneista ovat tosiasiallisesti lyhentäneet oppilaiden koulupäiviä.

Valtio on viime vuosina tukenut erityisrahoituksella joustavan koulupäivän kokeilua – tänä vuonna 7 miljoonalla eurolla. Koko perusopetuksessa kustannukset olisivat varovaisten arvioiden mukaan 50–80 miljoonaa euroa vuodessa.
Misukka painotti, että OAJ:n mielestä niukkenevat voimavarat on käytettävä ydintehtävään eli opetukseen ja kasvatukseen.

–Tulevaisuuden peruskoulu –hankkeen verkkokyselyssä eniten toivottiin lisärahoitusta mm. opetusryhmien pienentämiseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Kerhotunnit olivat vasta sijalla 7

Suomen luokanopettajien puheenjohtaja Matti Sippola sanoi, että kerhojen järjestäminen aamuisin ja iltapäivisin on järkevää. Silloin niihin voivat osallistua ne oppilaat, jotka haluavat.
Sippola oli huolissaan vastuukysymyksistä, jos kerhon vetäjänä on joku muu kuin opettaja. Hänen mukaansa on tärkeää, että nykyiset, niukat voimavarat käytetään järkevästi.

Kun oikeusasiamies oli huolissaan tietotekniikan opetuksen ja osaamisen eriarvoisuudesta niin sama eriarvoisuus näkyy monessa muussakin kohtaa tuntkehyksessä, koululujen kunnostamisvauhdissa, lomautuksissa jne.

Rahoitus on monella tapaa ydinkysymys. Itse koulun perustehtävän rahoitus tulisi olla kestävällä pohjalla. Erilaiset perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut rahat, kerhorahat ,tasa-arvorahat kurittavat entisestään niitä kuntia joilla menee huonosti.Ehtona kun POP-rahassa on ollut ettei koulutuksen järjestäljä leikkaa opetuksesta.Avustus on siis lisä ,ei kompensaatio. Siitä olen Pulkkisen kanssa samaa mieltä että kerhotoiminnalle on olemassa tilaus. Sosiaalista eriarvoisuutta voitaisiin kaventaa ja toiminnallisuutta lisätä.Viimeksi kuntalehti nosti liikunnan merkityksen tärkeyden. Sippolan Matti nosti ansiokkaasti kerhotuntien sijoittelu kysymyksen.Virkaehtosopimus ja palkkausjärjestelmä tulisi radikaalilla tavalla uudistaa mikäli kerhotoiminta aidosti haluttaisiin päivien sisään. Uudistuksen hintalappu on kuitenkin sitä luokkaa ettei allekirjoittaneen työvuosina tule toteutumaan. Kerhot on kuitenkin mahtava juttu ja toteutuessaan tarjoavat oppilaille ilmaisen ja mielekkään vaihtoehdon aamuisin ja iltapäiviin.