Montessori

Suomalaisen yhdysluokkapedagogiikan tutkija ja puolesta puhuja Esko Kalaoja suhtautui myönteisesti nuoren opiskelijan pyyntöön tutkia opinnäytetyössään Montessori-pedagogiikan mahdollisuuksista yhdysluokkaopetuksessa.Yhtä kiinnostava kun itse pedagogiikka oli sen kehittäjä Maria Montessori.Häntä voi pitää poikkeuksellisena naisena oman aikansa Italiassa. hän oli kiinnostunut erityisesti matematiikasta ja pääsi opiskelemaan vain pojille tarkoitettuun tekniseen kouluun. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänelle vaan ympäristönsä ja isänsä vastustuksesta huolimatta hän pyrki opiskelemaan lääketiedettä. Tehtävä ei ollut helpppo mutta hän väitteli ensimmäisenä naisena Italiassa lääketieteen tohtoriksi. Valmistuttuaan hän työskenteli kehitysvammaisten lasten kanssa. Häntä alkoi kiinnostaa kehitysvammaisten lasten opetus. Montessori tutustui Rousseaun, Pestalozzin,Fröbelin ja Sequinin ajatuksiin ja kasvatusopilliseen teoriaan. Pedagoginen ura alkoi 1907 Rooman slummia-alueelle perustetussa koulussa. Koulu oli tarkoitettu 3-6 vuotiaille lapsille. Montessorista tuli koulun ensimmäinen johtaja ja hän alkoi kehittää omaa pedagogiikkaansa. Montessorin ajatukset joutuivat törmäyskurssille Mussolinin ajan Italiassa ja hän joutui lähtemään maanpakoon. Mitä on montessoripedagogiikka? Montessoripedagogiikka on maantieteellisesti laajimmin levinnyt kasvatusmenetelmä. Yhteistä kaikille montessorikouluille on lapsen omatoimisuuteen perustuva ohjaus ja aikuisen tasavertainen asenne lapseen. Montessorimenetelmän yksi keskeisimmistä kasvatustavoitteista on lapsen itsenäistymiskehityksen tukeminen. Jokainen tarvitsee apua oppiakseen, mutta varsinaisessa oppimistilanteessa lapselle annetaan mahdollisuus kokeilla ja selvitä itse. Onhan kaikki tarpeeton apu vain este lapsen edistymiselle. Montessorikoulujen kansainvälinen tunnuslause on: ”Auta minua tekemään itse” Pedagogiikan kulmakivet Montessoripedagogiikka perustuu lapsen kehityksen tukemiseen huomioiden hänen erityiset kehitys- ja herkkyyskaudet, tendenssit sekä vastaanottavaisen mielen. Herkkyyskaudet Maria Montessori huomasi, että tietyt asiat ja toiminnot kiinnostavat lapsia tiettyinä aikoina. Hän kutsui näitä lapsen kehitystä ohjaavia kausia kehityskausiksi. Alle kuusivuotiaalla lapsella Montessori mainitsi mm. seuraavat herkkyyskaudet: kielellisen kehityksen herkkyyskausi, jonka aikana lapsi omaksuu äidinkielensä ja myös muiden ympäristössä olevien kielien omaksuminen on helppoa liikkeen koordinaation herkkyyskausi, jolloin lapsi mielellään suorittaa toimintoja, jotka vaativat ponnistelua ja tarkkuutta liikkeissä järjestyksen herkkyyskausi, jonka aikana järjestys ympäristössä ja päivärutiinissa on tärkeää aistien kehittämisen herkkyyskausi, jolloin lapsi jäsentää aistihavaintojaan ja tutustuu ympäristöönsä aistien välityksellä sosiaalinen herkkyyskausi, jonka aikana lapsi on kiinnostunut kodin, koulun ja oman yhteisönsä tavoista Aikuinen ei pysty suoraan vaikuttamaan herkkyyskausiin, mutta voi auttaa lasta järjestämällä lapselle ympäristön, jossa lapsi voi tehdä tehtäviä ja oppia asioita, joista hän on kiinnostunut Vastaanottavainen mieli Samalla kun herkkyyskaudet ohjaavat lapsen kehitystä, lapsi saa jatkuvasti vaikutteita ympäristöstään. Montessori huomasi, että lapsi ottaa vastaan vaikutteita eri tavoin kuin aikuinen ja antoi lapsen mielenlaadulle oman nimen: vastaanottavainen mieli (absorbent mind). Vastaanottavainen mieli toimii kolme ensimmäistä ikävuotta tiedostamattomasti keräten kaiken ympäristöstään mitään valikoimatta tai erityisesti haluamatta. Vasta vähitellen lapsen kokemukset jäsentyvät loogisesti. Montessoriympäristö ja selkeä välineistö ovat apuna tässä prosessissa. Valmisteltu ympäristö Casa dei Bambinissa, Rooman San Lorenzon slummikorttelin Lastentalossa, syntyivät ne montessoriympäristön ulkoiset puitteet, joita noudatetaan edelleen. Montessori halusi antaa lapselle mahdollisimman luonnollisen työympäristön. Kaiken tuli vastata lapsen ikää, kokoa ja kehitysvaihetta. Hän piti tärkeänä ulkoistenkin esteiden poistamista kehityksen tieltä. Kaikissa Lastentalon lapsissa tapahtui sama kehitys, mielenkiinnon kerran herättyä alkoi heidän sisäinen itsekurinsa ja terve itseluottamuksensa kasvaa ja taito valita tarkoituksellisesti mielekästä tekemistä kehittyä. Montessori kutsui tätä prosessia normalisoitumiseksi. Sillä hän tarkoitti normaalia, luontaista olotilaa, joka saa kehittyä spontaanisti. Edellytyksenä tälle kehitykselle on, että ympäristö antaa siihen mahdollisuuden. Valmisteltu oppimisympäristö on montessorimaailman tunnusmerkki ja perusjalka, joka koostuu fyysisistä ominaispiirteistä sekä ilmapiiristä. Valmisteltu ympäristö on rauhaisa ja hyvin järjestelty kodinomainen paikka, jossa lapsi saa rauhassa keskittyä ja toteuttaa itseään. Montessoriympäristö on suunniteltu tukemaan lapsen itsenäistymistä, liikkeen ja liikkumisen kontrollia, keskittymistä sekä sosiaalisuutta. Valmisteltu oppimisympäristö antaa puitteet lapsen vastaanottavaisen mielen työstettäväksi. Valmisteltu ympäristö on paikka, joka vastaa lapsen fyysisiin, psyykkisiin, emotionaalisiin, sosiaalisiin sekä älyllisiin tarpeisiin. Kehityskaudet Montessorin mukaan lapsen elämä jakautuu neljään noin kuusi vuotta kestävään kehityskauteen: 0–6; 6–12; 12–18; 18–24 v. Kullakin kehityskaudella on oma erityisluonteensa lapsen kehityksessä. Kaiken oppimisen lähtökohta on lapsen oma tiedonhalu ja aloitteellisuus. Lapset ovat innokkaita oppimaan voidessaan itse valita etenemisnopeuden ja tehtävät oman mielenkiintonsa mukaan. Montessoripedagogiikka eri ikäryhmissä Montessoriympäristöt jakautuvat kehityskausien mukaan. Suurin osa Suomen montessoritoiminnasta painottuu tällä hetkellä 3-6 -vuotiaiden varhaiskasvatukseen. Suomessa toimii muutamia alle kolme vuotiaille suunnattuja pienten yhteisöjä sekä perusopetusta luokilla 1-6. 0-3-vuotiaat Alle 3-vuotiaille tarkoitettuja montessoriympäristöjä kutsutaan pienten yhteistöiksi. Pienten yhteisöissä ympäristön osa-alueet ovat motoriikkaharjoitukset, kieli ja arkipuuhat. Työn tekeminen on tärkeämpää kuin työn tulos. Itsenäisyyden, oma-aloitteisuuden ja hyvän itsetunnon kehityksen tukeminen ovat erityisen tärkeitä pienille lapsille. 3-6-vuotiaat 3-6 -vuotiaiden ympäristöjä toimii Suomessa niin koko- kuin osapäiväisesti sekä kerhomuotoisena, niin kunnallisissa kuin yksityisissä päiväkodeissa. Montessoriryhmä koostumus pyritään pitämään sellaisena, että siinä on tasapuolisesti 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Järjestely perustuu Montessorin huomioon, että eri-ikäiset lapset voivat antaa toisilleen paljon. Vanhemmista lapsista otetaan mallia ja nuorempia autetaan. 3-6 -vuotiaiden ympäristön montessorivälineistö jaetaan käytännön elämän töihin, aistivälineisiin, äidinkielen, matematiikan sekä kulttuurin alueen välineisiin 1980-luvulla minulla oli mahdollisuus tutustua Oulussa toimineeseen Montessori-luokkaan. Muutama vuosi sitten pääsin tutustumaan Bergamossa Montessori-kouluun. Pedagogiikassa on paljon elementtejä jotka tukevat lapsen itsenäistä työskentelyä ja tutkivaa oppimista.