Amsterdam- worth off visiting

A couple of years ago I visited in Amsterdam first time. I was very impressed by dutchmen. They are very friendly people and speak fluent english. My first visit was short and after first visit I decided to come again. We booked with my wife flights and accommodation.  When most of the finns pack their cars and drive to countryside to celebrate Midsummer, we packed our suitcases and flew to Amsterdam. Direct flight from Helsinki  to Amsterdam  last two hours, thanks to Finnair.  Schipol airport convinces me that it is sensible to combine airport and railway station. After 20 minutes trip by train you are in the heart of the city. Our accommodation located next to Vondel Park, only five minutes walk to Van Gogh and National Museum. Public transportation in Amsterdam works perfect, by tram you can easily access to all parts in the city. In Finland car is the king of street, unfortunately ,but in Amsterdam bike is the king of street. There are over 600 000 bikes in Amsterdam and that shows. Despite of the fact that these bikes are in active use, I did not see any accidents .I suggested to my wife that we should rent bikes but she said that we would probaply stuck the bikelane.I guess she was right, like allways.Two tourists reading a map in the middle of the lane is not the best idea, considering how fast dutchmen cycle. In Amsterdam there are a lot of restaurants, indian, chinese,continental, just name it and you' ll find it. I would say that standard of prices is average if you compare prices with restaurants in Helsinki but they surely know  in Amsterdad how ro make a good steak. Holland legalized prostitution and drugs for long time ago.Is it good idea or not. I do not know. I am not judge or jury but obviously there are less crimes in Amsterdam if you compare with other european cities. I think conventional and modern Amsterdam goes side by side. During our visit we did not see kids hanging around markets or shopping places. They spend time with families like we did in the 60 s. Amsterdam offers a lot of things to do. The friend of art finds easily museums and exhibitions. There are all types of culturevents all around the year. Weather was nice enough, not too cold or too hot. I have to confess that I do not know how weather should be around Midsummer.
Dutch language is funny, if you can speak german, svedish and english you can pick up words from speech which  are similar with those languages. To understand written dutch is easier than understand spoken dutch. I think dutcmen and finns have same problem. When we cross our boarders , no one understands us, which of course is a good thing because we must study english at school. Finally, if someone asks me, is Amsterdam worth of visiting, I simply answer, yes.
Good to remember, open drug policy ends at Hollands' boarder. In the Helsinki airport custom and police are waiting for passengers from Amsterdam with drugdogs.

Open source intelligence

Ymmärtääkseni jälkipolven työtä innostuin lukemaan saatavilla olevaa tietoa hakukone optimoinnista. Mielenkiintoiset tekstit johtivat asiasta toiseen kunnes vastaan tuli lyhenne O.S.I .
Lyhenne tulee englannin kielen sanoista open source intelligence, vapaasti käännettynä se tarkoittaa avoimen lähteen tiedustelua. Yksinkertaisesti on kysymys tiedosta joka on jokaisen saatavilla internetistä. Suomi on esimerkkimaa avoimesta yhteiskunnasta missä paikkatietoa, logistiikkatietoa, osoitetietoa, ei salaiseksi luokiteltua henkilötietoa on saatavissa verraten helposti. Lentoliikenteen, laivaliikenteen, junaliikenteen ja maantieliikenteen seuraaminen on helppoa. Erilaiset karttapalvelut ovat jokaisen saatavilla. Palvelut on tuotettu auttamaan ja monellakin tapaa helpottamaan kansalaisten arkea. Moni meistä lienee nähnyt elokuvia missä saatavilla olevaa tietoa käytetään väärin henkilöa tai ryhmää vastaan, tuttua jenkkikamaa. Elämä on kuitenkin elokuvaa ihmeellisempää. Tietoa käytetään myös rikolliseen toimintaan ja vääriin tarkoituksiin. Maasta riippumatta on tämä väärinkäytön mahdollisuus olemassa. Olisin kuitenkin taipuvainen ajattelemaan että tasa-arvoisessa, kansalaisistaan huolehtivassa hyvinvointiyhteiskunnassa avoimen tiedon väärinkäytön kynnys on korkeampi.
Sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta käytävä keskustelu on kuitenkin tervetullutta. Yhteiskunnan toimintojen ylläpito on monellakin tapaa riippuvainen siitä että kyberuhkiin osataan varautua ja varustautua. Liialliseen turvallisuuden tunteeseen ei pidä toisaalta tuudittautua. Avoimista lähteistä on saatavilla tietoa joilla yhteiskunnan infraan voidaan iskeä yllättävän helposti; vesi, sähkö,logistiikka. Yhteiskunnan rauhanomainen kehitys ja varautuminen käyvät " käsi kädessä".
Digiosaamisen rinnalla on kehityksessä kuljettava mukana myös digiturvallisuus.

Kesän kynnyksellä

 Työuran 30. suvivirsi ilahdutti lukuvuoden lopussa. Suven ylistystä, riemua ja toivoa kumpuava virsi. Lukuvuoden loppu ei yllättänyt, kiirettä ja hoppua kuten 29 edellisenä lukuvuotena. Maanantaista alkaen on taas kuullut omia ajatuksiaan kun koulu on hiljentynyt, ainakin lapsista. Kesäkerhokin on päässyt viettämään aikaa ulkona. Sisällä vuosikorjausten äänet muistuttavat ettei olla koulusihteerin ja apulaisrehtorin kanssa kolmistaan. Suvivirren toiveikkuutta tarvitaan. Uusi hallitus on päättänyt toimenpiteistä joilla on vaikutuksia suomalaiseen koulutuksen kenttään varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle asti. Tekisi mieli kirjoittaa asiasta monta blogia ja analysoida vaikutuksia elämänkokemuksen ja tiedon perusteella mutta tyydyn lausumaan asiasta vain että katsotaan mitä tuleman pitää.

Rehtoreiden ajatukset tässä kohtaa vuotta ovat jo pitkällä tulevassa lukuvuodessa. Kouluissa on lomien jälkeen edessä opetussuunnitelmatyö ja monia mielenkiintoisia haasteita. Rajaaminen ja keskittyminen ovat monella tapaa avainsanoja. Rajaamista pitää osata tehdä kaikilla tasoilla yksittäisestä opettajasta aina hallinnon eri portaisiin. Rajaaminen ei ole aina negatiivinen asia. Koulussa se tarkoittaa myös valintoja monista hyvistä asioista. Käytetäänkö ihmisenä kasvussa tukemisessa Arvokas-menetelmää, Lions- questia, Kivaa, vai jotain muuta. Mitä oppimisympäristöön liittyviä asioita kehitetään. Monien asioiden ja valintojen valinta on riippuvainen myös koulutuksen järjestäjän tahtotilasta ja arvovalinnoista. Kun strategia vyörytetään riittävällä tavalla alhaalta ylös, niin sitoutuminen on todennäköisempää, helpompaa ja todennäköisempää. Yhteisestä visiosta syntyy yhteinen strategia ja toimenpiteet strategian toteuttamiseksi. Kolmea kuntaa palvelleena ja luottamushenkilönä toimineena voi kokemuksen perusteella sanoa että joskus strategiat onnistuvat ja joskus ei.

Loppukuussa voinee lähteä hyvillä mielin kesälaitumille. Pätevät opettajat aloittamassa työtä, uusia oppilaan osallistamisen asioita otetaan käytäntöön ensi lukuvuonna ja joskos ne lukemattomat huhtikuun ja toukokuun kirja tulisi luettua.

Kaikille kollegoille ja tutuille
Hyvää kesää.

Moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 oli merkittävä askel maamme kansainvälistymisessä. Suomalainen yhteiskunta on monin tavoin kansainvälisempi ja moniarvoisempi. Eu-jäsenyys avasi kouluille mahdollisuuden osallistua yhteistyöprojekteihin ja ohjelmiin muiden eurooppalaisten koulujen kanssa. Kansainvälistymisessä kotikansainvälisyys on nähty yhtenä työtapana edistää kansainvälistymistä esimerkiksi koulun monikulttuurisuutta hyödyntäen. Kouluilla on arjen haasteensa oppimiseen liittyvän tehtävän toteuttamisessa mutta koulun tehtävä on myös arvojen välittäminen. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa on kirjattu arvopohjaan kulttuurisen moninaisuuden rikkaus. Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle ja muotoutuu eri kulttuurien vuorovaikutuksessa. Koulun tehtävä suvaitsevaisuuden  edistämisessä suomalaisessa yhteiskunnassa on keskeinen. Kansainvälisyyskasvatus on tämän arvokasvatuksen toteuttamiseen  hyvä menetelmä. Yhteiskunnalla on edessään mittavat haasteet kansainvälisestikin tunnustetun koulujärjestelmämme ylläpidossa. Kansainvälisyys toiminta kouluissa on tulevaisuudessakin tärkeää toimintaa mikäli haluamme edistää yhteiskunnan moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.

Ajatuksia johtamisesta.

Johtamisen erikoisammattitutkinto on puolessa välissä. Täytyy myöntää että se on yksi tavoitteellisimmista ja parhaiten organisoiduista koulutuksista omalla kohdalla. Millaisia ajatuksia  johtamisesta koulutus on herättänyt, onko koulutus antanut uusia näkökulmia. Selailin taaksepäin helmikuussa 2014 kirjoittamaani blogia missä pohdiskelin johtamista. Silloin kirjoittamiini ajatuksiin voin sitoutua täysin.

1 Hyväksi johtaksi ei synnytä vaan tehtävään kasvetaan itsetuntemuksen ja kouluttautumisen kautta .
   Jetissä käytetty 360 johtajapalaute antaa palautetta omasta johtamisesta.

2 Johtajaksi kasvu on jatkuva prosessi.Kysymys on elämän mittaisesta kasvuprosessista.

3  Vain kriittisen itsetuntemuksen  ja oman toimintansa tuntemuksen kautta voi kasvattaa ihmistuntemusta

4 Ymmärrys etikkasta,moraalista ja arvoista on tärkeää mutta ei yksinään riitä.Ratkaisevassa asemassa on miten ynmmärrys siirtyy johtajan yksittäisiin tekoihin.

5 Kannustamalla kokeilemaan ja antamalla mahdollisuuksia kokeiluun esimies voi haastaa yhteisöä älylliseen pohdintaan. Virheita ei pidä pelätä

6 Johtajalla on oma rooli työyhteisössään. Roolitus on mielestäni tehtäväsidonnainen, se ei ole roolin taakse menemistä ja epäaitoutta, eikä myöskään temperamentin taakse piiloutumista.

7 Itseluottamus ja nöyrä asenne eivät ole toisiaan pois sulkevia johtajan ominaisuuksia.Itseluottamus syntyy itsetuntemuksesta. Oppiaakseen tuntemaan itsensä pitää olla avoin ja nöyrä palautteelle.

Koulutuksen aikana yllä mainitut ajatukset ovat vahvistuneet. Johtamisen ja johtajan rooli ja sen kehitys suomalaisessa yhteiskunnassa on mielenkiintoinen asia .Johtamista voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Kontekstisidonnaisesti johtamista voi tarkastella kulttuurin -ja toimintaympäristöä huomioiden. Johtamisen voi nähdä myös yhteisöllisenä ilmiönä ja ihmisten johtamisen palvelutehtävänä. Se on myös organisaatiossa kiinteä arjen ilmiö.
Tarkastelukulman lisäksi johtamisella on kehityskaarensa ajalla mitattuna, voisi puhua kai johtamisen evoluutiosta.

1900 luvun johtamiskäytäntöjä, trendejä ja suuntauksia on suuressa määrin ohjannut liike-elämän suuntaukset. 1910 luvulla Harvard Business schoolissa käsiteltiin liikkeenjohdon johtamisteorioita.
Teoriat ovat kehittyneet kohti jaettua johtajuutta ,pois yksilökeskeisyydestä kohti yhteisökeskeistä johtamista. Pauli Juutin mukaan ihmiskeskeinen ja humaani johtamistapa on joutunut taistelemaan paikastaan kovia arvoja painottavaa johtamisnäkemystä vastaan. 1960 luvulla vastakkain olivat demokraattinen ja autoritaarinen tyyli, 70-luvulla vastaikkain olivat ihmiskeskeisyys ja tehtäväkeskeisyys, 80-luvulla alettiin keskustella ihmiskeskeisyydestä ja tehtäväkeskeisyydestä.
1990 luvulla kuntapuolella yritettiin jalkauttaa liike-elämästä tulosjohtamista.
Suuntauksista ja trendeistä huolimatta johtamien on kuitenkin aina myös tilanne ja toimintaympäristö sidonnaista.

Omassa työssä johtamien voidaan jakaa karkesta kolmeen osa-alueeseen; hallinnon, henkilöstön ja pedagogiikan johtamiseen. Kuluvan lukuvuoden ajan työajan seurantaa on tehty exel-pohjaisella taulukolla. Voisi sanoa että hallintoon käytettävä aika on pois ihmisten ja pedagogiikan johtamisesta. Johtamista voisi kuvailla myös sanoin ihmisten palveleminen ja pedagogiikan palveleminen. Molemmat ovat haasteellisia  tehtäviä.

30-vuoden jälkeen käyn sisäistä keskustelua itseni kanssa siitä mitä pedagogiikka on, miten itse sen ymmärrän.Moni kollega pystyisi siihen ehkä tyhjentävästi vastaamaan mutta onhan tässä työvuosia muodostaa asiasta käsitystä. Tässä yhteydessä ei parane kirjoittaa ettei pedagogiikasta ole mitään käsitystä, se olisi kai samanlainen sammakko jos kirkkoherra sanoisi ettei tiedä teologiasta mitään.
Pedagogiikka tarkoittaa tapaa, jolla opetus järjestetään, sekä sen näkemyksellisiä kasvatuksellisia periaatteita. Ehkä edellä kirjoitettu kuvailisi riittävän yleisesti ja kattavasti

Mitä pedagoginen johtaminen sitten voisi olla ? Ehkäpä näitä asioita:

Pedagoginen
johtaminen voidaan määritellä tietyn oppimistavoitteen toteuttamiseksi,
mutta laajasti ymmärrettynä pedagogisella johtamisella tarkoitetaan koko
organisaation kasvun ja kehittymisen tukemista.

Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Merkityksellisiin asioihin jaksetaan ja halutaan panostaa, merkityksettömiin ei

Rehtorin keskeistä pedagogista johtamista on opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden sekä perustehtävän täsmentämisen, toteuttamisen ja arvioinnin johtaminen. Jaettu johtajuus on ehdoton edellytys laajan pedagogisen johtamisen onnistumiselle. Jaetulla johtajuudella tarkoitetaan koko henkilöstön osallistamista yhteiseen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoprosessiin. Pedagoginen johtajuus on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja

Yhteisen keskustelukulttuurin luominen ja ylläpitäminen ovat johtajuuden kannalta olennaisia. Yhteisössä on kyettävä luomaan yhteinen tahtotila tekemiselle 

Antamalla tilaa ja mahdollisuuksia opettajien osaamisen tulla näkyväksi ja hyödyksi koko koululle ja muillekin kuin oman luokan oppilaille, saadaan uutta resurssia opetuskäyttöön. Yhteisö saa käyttöönsä jäsentensä osaamisen.

Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen on tämän päivän pedagogisen johtamisen kulmakiviä

Pedagogisessa johtamisessa keskeistä on miettiä miten olemassa olevia raha- ja tuntiresursseja voidaan käyttää uudella tavalla, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. 

Näyttää kirjoitettuna hyvältä ja järkeen käyvältä, mutta että sana tulisi lihaksi on hallittava aikaa eikä ajan itseä. Hiukan tieteelle allergisena ihmisenä on myös todettava että uudesta tutkimustiedosta ja uusista pedagogisista tuulahduksista pitää olla kiinnostunut mikäli rehtoriksi mielii. Rajaaminen ja mahdollistaminen samassa nipussa on myös mielenkiintoinen haaste - yhteisön tahtotila vs yksilön pedagoginen vapaus ( vastuu)

Tuuminkeja

Ajatuksen tasolla olen kokenut haastavana sanaparin tieto- ja viestintätekniikka sekä lapsen sosiaalinen kasvu. Haaste on tullut  stereotyyppisestä ajattelusta; tietokoneen käyttäjä on sosiaalisessa paitsiossa. Järvilehdon kirja hauskasta opppimisesta haastoi miettimään asiaa uudesta näkökulmasta. Asiat eivät ole toisiaan poissulkevia. Tieto ja viestintätekniikan ympärille voidaan rakentaa sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä oppiminen. Edellä mainittu on pystyttävä erottamaan siitä että olisi " koukussa" tietokoneisiin.
Kun tietoa on tarjolla eri lähteistä sen käsittelyä tukee ajattelun taidot. Tiedon saatavuus on tehnyt koululaisen maailmasta kovasti erilaisen kuin se oli vielä allekirjoittaneen kouluaikoina. Totuus löytyi tietosanakirjoista joita kustantajat kilvan kauppasivat joulun alla . Toinen totuus löytyi oppikirjoista. Koulutelevisio oli oman aikansa edistyksellinen tiedon välittäjä, mutta opiskelun luonne oli faktojen opiskelua. Lukiovuosilta muistelen vielä useinkin historian -ja yhteiskuntatiedon opettajaani Heikki Muilua.  Heikki laittoi meidät pohtimaan syy-seuraussuhteita ja yhdistämään historian asioita isossa kontekstissa. Tähän suuntaan tulisi kulkea kouluasteilla tulevaisuudessa, on haastettava ja opeteltava keinoja älylliseen pohdintaan ja laajojen kokonaisuuksien ymmärtämiseen.
Kansainvälisyys koulussa tarjoiltiinpa se sitten millaiseslta tarjottimelta hyvänsä valmistaa oppilaita globaalin yhteisön jäseniksi. Kansallisten arvojen ja perinteiden vaaliminen ei voi sulkea pois kasvua kohti osallisuutta ympäröivää maailmaa.
Viestintä sana kääntää usein omat ajatukseni kohti sähköistä viestintää mutta suullinen viestintä, vuorovaikutus ihmisten välillä ja siihen oppiminen ovat kieltämättä haaste. Kun pohdiskelen äidinkielen sisältöjä, en lähtisi typistämään suullisen esitystaidon harjoittelua. Siinä suomalaisessa koulussa on vielä tekemistä.
Asko Leppilammen vetämässä kouluttajakoulutuksessa harjoittelimme aikoinaan yhteistoiminnallisen
oppimisen menetelmää ja taitoja. Tässä ajassa se tuntuu yhtä ajankohtaiselta kuin yli kymmenen vuotta sitten. Yhteisöllinen toimintatapa ja vuorovaikutus tuottavat hyviä oppimiskokemuksia.

" ma lemmin kieltä ja kansaa sen"

Äidinkielen opettaja ilmaisi kirjoituksessaan huolensa suomen kielen köyhtymisestä. Tekstien tuottamisessa koulussa on erityisesti pojilla haasteita. Kirjoittaja esitti kaksi syytä äidinkielen oppimisen haasteisiin. Toisena syynä oli äidinkielen oppimäärään laajat sisällöt jo alemmilla vuosiluokilla. Toisena syynä hän esitti että laajasta sisällöstä johtuen opetus tulisi tapahtua aineenopettajien opettamana. Laajoista sisällöistä on kirjoittajan kanssa helppo olla samaa mieltä. Arvostan aineenopettajia ja heidän tekemäänsä työtä mutta luokanopettajan koulutus antaa riittävät valmiudet äidinkielen opettamiseen. Sisältöjen kriittistä tarkastelua tulee kuitenkin tehdä , viimeistään opetussuunnitelmaa päivittäessä, back to basics kuten rapakon takana sanotaan. Kielen köyhtyminen on kuitenkin totta. Yksittäisten syyn sijasta on tarkasteltava monia syitä ja tekijöitä jotka vaikuttavat kieleemme. Tekstiviesteistä alkoi viestinnässä  asioiden lyhentäminen ja tiivistäminen, englannin kielen lainat hiipuvat kieleemme, lukemisharrastus kilpailee muun viestinnän kanssa, lapsille ei lueta samalla tavalla kotona kun ennen, kielikuvien ja vanhojen sanontojen käyttö on vähentynyt. Kielen kehittyminen ajan saatossa on luonnollinen asia, emmehän me kirjoita suomea Agricolan tavoin . Huoli suomen kielestä on silti aiheellinen , kirjotuksen tehnyt opettaja ei ole ensimmäinen joka nosti asian esille. Lukuharrastuksen hiipuminen on nostettu esille useasti aikaisemmin. Tässä asiassa ei  kannata syyllistää ketään. Koulu yrittää hoitaa oman osuutensa kannustaakseen lukemaan. Pojatkin lukevat varmasti kun sopivaa luettavaa on tarjolla.
Suomen kieli on kaunis kieli. Sanoissamme runsas vokaalien määrä saa sen sointumaan kauniisti, konsonanttimme ovat konstailemattomia ja sanasto rikasta. Meillä pitäisi olla sama intohimoinen suhde kieleemme kuten ranskalaisilla.