tiistai 12. toukokuuta 2015

Ajatuksia johtamisesta.

Johtamisen erikoisammattitutkinto on puolessa välissä. Täytyy myöntää että se on yksi tavoitteellisimmista ja parhaiten organisoiduista koulutuksista omalla kohdalla. Millaisia ajatuksia  johtamisesta koulutus on herättänyt, onko koulutus antanut uusia näkökulmia. Selailin taaksepäin helmikuussa 2014 kirjoittamaani blogia missä pohdiskelin johtamista. Silloin kirjoittamiini ajatuksiin voin sitoutua täysin.

1 Hyväksi johtaksi ei synnytä vaan tehtävään kasvetaan itsetuntemuksen ja kouluttautumisen kautta .
   Jetissä käytetty 360 johtajapalaute antaa palautetta omasta johtamisesta.

2 Johtajaksi kasvu on jatkuva prosessi.Kysymys on elämän mittaisesta kasvuprosessista.

3  Vain kriittisen itsetuntemuksen  ja oman toimintansa tuntemuksen kautta voi kasvattaa ihmistuntemusta

4 Ymmärrys etikkasta,moraalista ja arvoista on tärkeää mutta ei yksinään riitä.Ratkaisevassa asemassa on miten ynmmärrys siirtyy johtajan yksittäisiin tekoihin.

5 Kannustamalla kokeilemaan ja antamalla mahdollisuuksia kokeiluun esimies voi haastaa yhteisöä älylliseen pohdintaan. Virheita ei pidä pelätä

6 Johtajalla on oma rooli työyhteisössään. Roolitus on mielestäni tehtäväsidonnainen, se ei ole roolin taakse menemistä ja epäaitoutta, eikä myöskään temperamentin taakse piiloutumista.

7 Itseluottamus ja nöyrä asenne eivät ole toisiaan pois sulkevia johtajan ominaisuuksia.Itseluottamus syntyy itsetuntemuksesta. Oppiaakseen tuntemaan itsensä pitää olla avoin ja nöyrä palautteelle.

Koulutuksen aikana yllä mainitut ajatukset ovat vahvistuneet. Johtamisen ja johtajan rooli ja sen kehitys suomalaisessa yhteiskunnassa on mielenkiintoinen asia .Johtamista voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Kontekstisidonnaisesti johtamista voi tarkastella kulttuurin -ja toimintaympäristöä huomioiden. Johtamisen voi nähdä myös yhteisöllisenä ilmiönä ja ihmisten johtamisen palvelutehtävänä. Se on myös organisaatiossa kiinteä arjen ilmiö.
Tarkastelukulman lisäksi johtamisella on kehityskaarensa ajalla mitattuna, voisi puhua kai johtamisen evoluutiosta.

1900 luvun johtamiskäytäntöjä, trendejä ja suuntauksia on suuressa määrin ohjannut liike-elämän suuntaukset. 1910 luvulla Harvard Business schoolissa käsiteltiin liikkeenjohdon johtamisteorioita.
Teoriat ovat kehittyneet kohti jaettua johtajuutta ,pois yksilökeskeisyydestä kohti yhteisökeskeistä johtamista. Pauli Juutin mukaan ihmiskeskeinen ja humaani johtamistapa on joutunut taistelemaan paikastaan kovia arvoja painottavaa johtamisnäkemystä vastaan. 1960 luvulla vastakkain olivat demokraattinen ja autoritaarinen tyyli, 70-luvulla vastaikkain olivat ihmiskeskeisyys ja tehtäväkeskeisyys, 80-luvulla alettiin keskustella ihmiskeskeisyydestä ja tehtäväkeskeisyydestä.
1990 luvulla kuntapuolella yritettiin jalkauttaa liike-elämästä tulosjohtamista.
Suuntauksista ja trendeistä huolimatta johtamien on kuitenkin aina myös tilanne ja toimintaympäristö sidonnaista.

Omassa työssä johtamien voidaan jakaa karkesta kolmeen osa-alueeseen; hallinnon, henkilöstön ja pedagogiikan johtamiseen. Kuluvan lukuvuoden ajan työajan seurantaa on tehty exel-pohjaisella taulukolla. Voisi sanoa että hallintoon käytettävä aika on pois ihmisten ja pedagogiikan johtamisesta. Johtamista voisi kuvailla myös sanoin ihmisten palveleminen ja pedagogiikan palveleminen. Molemmat ovat haasteellisia  tehtäviä.

30-vuoden jälkeen käyn sisäistä keskustelua itseni kanssa siitä mitä pedagogiikka on, miten itse sen ymmärrän.Moni kollega pystyisi siihen ehkä tyhjentävästi vastaamaan mutta onhan tässä työvuosia muodostaa asiasta käsitystä. Tässä yhteydessä ei parane kirjoittaa ettei pedagogiikasta ole mitään käsitystä, se olisi kai samanlainen sammakko jos kirkkoherra sanoisi ettei tiedä teologiasta mitään.
Pedagogiikka tarkoittaa tapaa, jolla opetus järjestetään, sekä sen näkemyksellisiä kasvatuksellisia periaatteita. Ehkä edellä kirjoitettu kuvailisi riittävän yleisesti ja kattavasti

Mitä pedagoginen johtaminen sitten voisi olla ? Ehkäpä näitä asioita:

Pedagoginen
johtaminen voidaan määritellä tietyn oppimistavoitteen toteuttamiseksi,
mutta laajasti ymmärrettynä pedagogisella johtamisella tarkoitetaan koko
organisaation kasvun ja kehittymisen tukemista.

Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Merkityksellisiin asioihin jaksetaan ja halutaan panostaa, merkityksettömiin ei

Rehtorin keskeistä pedagogista johtamista on opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden sekä perustehtävän täsmentämisen, toteuttamisen ja arvioinnin johtaminen. Jaettu johtajuus on ehdoton edellytys laajan pedagogisen johtamisen onnistumiselle. Jaetulla johtajuudella tarkoitetaan koko henkilöstön osallistamista yhteiseen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoprosessiin. Pedagoginen johtajuus on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja

Yhteisen keskustelukulttuurin luominen ja ylläpitäminen ovat johtajuuden kannalta olennaisia. Yhteisössä on kyettävä luomaan yhteinen tahtotila tekemiselle 


Antamalla tilaa ja mahdollisuuksia opettajien osaamisen tulla näkyväksi ja hyödyksi koko koululle ja muillekin kuin oman luokan oppilaille, saadaan uutta resurssia opetuskäyttöön. Yhteisö saa käyttöönsä jäsentensä osaamisen.

Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen on tämän päivän pedagogisen johtamisen kulmakiviä

Pedagogisessa johtamisessa keskeistä on miettiä miten olemassa olevia raha- ja tuntiresursseja voidaan käyttää uudella tavalla, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. 

Näyttää kirjoitettuna hyvältä ja järkeen käyvältä, mutta että sana tulisi lihaksi on hallittava aikaa eikä ajan itseä. Hiukan tieteelle allergisena ihmisenä on myös todettava että uudesta tutkimustiedosta ja uusista pedagogisista tuulahduksista pitää olla kiinnostunut mikäli rehtoriksi mielii. Rajaaminen ja mahdollistaminen samassa nipussa on myös mielenkiintoinen haaste - yhteisön tahtotila vs yksilön pedagoginen vapaus ( vastuu)














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti