Koululaiset ovat valitettavasti eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Oppilas voi saada koko peruskoulun aikana jopa kaksi vuotta enemmän opetusta toisessa kunnassa, koska viikkotuntimäärä on suurempi. Tämä ei ole tasa-arvoista .Rantasaari haluaa uskoa, että kunnissa halutaan tarjota hyvää opetusta. Valitettavan monessa paikassa hyvä opetus on kuitenkin jäämässä säästöjen alle. Siksi tarvitaan enemmän valtion ohjausta perusopetuksen järjestämiseen.- Ainakin tuntimäärät tulisi yhtenäistää. Voidaan myös miettiä, tulisiko raamien lisäksi myös rahoitus tulla suoraan valtiolta, hän pohtii.
näin kirjoitti Henna Rantasaari, vihreiden Vaasan vaalipiirin puheenjohtaja.
Tasa-arvo on mielenkiintoinen sana, pieni linqvisti sisälläni kysyy eikö olisi parempi käyttää latinasta johdettua egalitaarinen sanaa, kuulostaisi ainakin hienommalta. No jos sana on mielenkiintoinen niin vielä mielenkiintoisempi on sanan merkitykset ja tulkinta. Tasa-arvoa kun voidaan mitata niin monella tavalla ja suureella. Olen samaa mieltä Rantasaaren kanssa siitä että kunnissa tilanne on todella eriarvoinen. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään minimituntimäärä mutta on olemassa myös luokkakohtaiset välykset tuntimäärässä. Opetussuunnitelman perusteet ja lain kirjain saadaan kunnissa täytettyä mutta saadaanko lain henki ” ikä- ja kehitystason mukaista opetusta”. Varoissaan oleva kunta opetuksen järjestäjänä voi kohdentaa resurssia jakotunteihin ja tukeen. Köyhät kunnat miettivät miten selvitä perusteista. Pitäisikö valtion ottaa aktiivisempi rooli ja mitä se auttaisi, sielläkin pussin pohja häämöttää mutta koulutus on arvokysymys ja arvovalinta enemmän kuin rahakysymys. kysymys on aina valinnoista myös tiukkoina aikoina.
Mielenkiintoinen( sempi) kysymys on se miten peruskoulu edistää tasa-arvoa. Opetuksen sisällöt ja opetuksen järjestämistapa?.Kun luokanopettajakoulutuksen mieskiintiöt poistettiin , tehtiin se tasa-arvon nimissä. Hyvä koulumenestys kun on yksi hakukriteeri, me kaikki tiedämme miten se kohtelee mieshakijoita. Meidän koulumme ovat sen näköisiä kun on valinnatkin, miehet ovat katoava luonnonvara. Suuri kysymys on kuitenkin tuo asennekasvatus päivähoidossa ja peruskoulussa, millaisia malleja me kannustamme ja ruokimme.Lasten ja nuorten asenteet ja arvot muodostuvat jo päivähoidossa ja peruskoulussa. Koulumme ja varhaiskasvatuksemme on periaatteessa tasa-arvoinen - kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päivähoitoon sekä koulutukseen ja opetukseen. Valitettavasti kasvatuksessamme ei kuitenkaan tietoisesti vahvisteta sukupuolten tasa-arvoa. Varhain muodostuneet asenteet ohjaavat tyttöjä ja poikia edelleen perinteisten asenteiden mukaisesti tyttöjä naisten ammatteihin ja poikia miesten ammatteihin.
Opettajien tasa-arvotietoisuuden lisäämiseksi opettajankoulutukseen tulee sisällyttää riittävästi tietoa ja konkreettisia välineitä tasa-arvokysymysten huomioimiseksi käytännön opettajan työssä. Tasa-arvotietoisuutta tulee sisällyttää myös opettajien täydennyskoulutukseen. Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisia pedagogisia käytäntöjä olisi kehitettävä opettajien käytännön työn avuksi. Sukupuolten tasa-arvoa kouluissa ja oppilaitoksissa edistäneiden hankkeiden kokemuksia, materiaaleja ja käytäntöjä tulee hyödyntää systemaattisemmin. Erityisesti ne tulisi huomioida koulutuspolitiikan suunnittelussa. Nykyisissä opetustointa koskevissa laeissa ja kehittämissuunnitelmissa ei ole sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita tai niitä on hyvin vähän ja pyrkimyksenä on mieluummin sukupuolineutraalius. Tasa-arvolain velvoite laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma tulisi ulottaa koskemaan myös perusopetusta ja varhaiskasvatusta.
Opinto-ohjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, että tytöt ja pojat rohkaistuvat valitsemaan ammattinsa perinteisten sukupuolikäsitysten rajoittamatta. Vaikka oppilaanohjaukseen on kiinnitetty 2000-luvulla paljon huomiota erilaisin kehittämishankkein, ei näissä ole sukupuolten tasa-arvoa nostettu erillisen tarkastelun ja arvioinnin kohteeksi. Opinto-ohjauksessa tuleekin erityistä huomiota kiinnittää segregaation purkamiseen. Sukupuolitietoisen opinto-ohjauksen menettelyt ja tavoitteet on määriteltävä nykyistä selkeämmin opetussuunnitelmien perusteissa.
Kansainvälisissä oppimistuloksia arvioivissa tutkimuksissa suomalaiset lapset ovat menestyneet erittäin hyvin. Suomessa tyttöjen ja poikien välillä esiintyy kuitenkin eroja oppimisessa ja siinä miten he kokevat koulunkäynnin. Pojilla on enemmän oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa useammin kuin tytöt. Tytöt sen sijaan kokevat itsetuntonsa huonommaksi kuin pojat vaikka menestyvät poikia paremmin opinnoissaan. Sukupuolittuneen kokemuseron syitä tulee tutkia sekä yksilölliset erot huomioon ottavia opetusmenetelmiä tulee kehittää ja vahvistaa.Perusopetuksen tuntijakouudistusta valmistellut työryhmä antoi viime syksynä esityksensä, jossa on määritelty perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet . Tavoitteena on oppilaiden kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, opetuksessa annettavat tarpeelliset tiedot ja taidot, elinikäinen oppiminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen. Uusi eduskunta saa käsiteltäväkseen tuntijakouudistuksen. Tärkeää on, että uudistus toteutetaan sukupuolitietoisesti.
Pienten koulujen eduksi täytyy sanoa että usein liikunnassa ja käsitöissä ei ole mahdollista jakaa luokkia tai ryhmiä sukupuolen mukaan. Tasa-arvo täytyy kuitenkin nähdä laajempana kysymyksenä peruskoulussa kuin sukupuolten tasa-arvo ja stereotypiat. Tasa-arvoa on myös tasa-arvo lain edessä, tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä.
Liberté, Égalité, Fraternité
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti