Virkarehtorin työvuoden yhtenä etappina voi pitää lukuvuoden loppua. Edellinen lukuvuosi on ”paketissa” ja opettajien sekä lasten siirtyessä hyvin ansaitulle lomalle alkaa uuden lukuvuoden valmistelu. En tiedä alkaako ikääntyminen näyttää ensimmäisiä merkkejään vai onko maailma ympärillä vain muuttunut mutta tuntuu kuin kevät olisi hektisempi vuosi vuodelta. Viimeisten viikkojen aikana sanomalehteä ei ole tullut avattua vaan otsikot on tullut pikaisesti selattua netistä. En tiedä onko huonoa tuuria vai valikoivaa lukua mutta silmiin pistäneet otsikot ovat kaikki omalla tavallaan masentavia. Eilen kaupassa käydessä oli pakko ostaa Ilta-Sanomat, kannessa nimittäin luki että kesän kunniaksi vain hyviä uutisia, onkohan ” rukoukset” kuultu. Sisältö myös piti kannen lupauksen, positiivisia ne olivat.
Pari viikkoa sitten olleiden eurovaalien jälkeen alkoi kansallinen itseruoskinta alhaisesta äänestysprosentista ja Jussi Halla-Ahon vaalimenestyksestä. Otsikot kertovat viime kädessä enemmän meistä suomalaisista ja meidän ajattelustamme kuin itse vaalista ja henkilöstä. Valistuksesta ja informoinnista huolimatta meidän suomalaisten tietous ja käsitykset Euroopan parlamentin toiminnasta ovat aika vähäiset. Käsi sydämelle, kuinka moni meistä pystyy kertomaan esimerkiksi 10 asiaa Eu-parlamentin tehtävistä. Huolestuttavinta ehkä onkin että se että moni meidän arkeemme liittyvä päätös tehdään Brysselissä eikä Arkadian mäellä. Ikävä tulee Muilun Jönssiä Lapuan lukiosta 70-luvun lopulta, hän kävi yhteiskuntaopin tunneilla eduskunnan tehtävät laajasti läpi sekä Etyj-prosessin ja YYA-artiklat. Me tarvitsemme ehdottomasti peruskoulussa ja lukiossa historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Innostavia opettajia jotka haastavat älyllisesti pohtimaan ja keskustelemaan.
Itse en ole koskaan lukenut Halla-Ahon blogia sen enempää kuin kirjoituksiakaan. Hänestä kertovan Hesarin kuukausiliitteen luin. Sen perusteella ei voi eikä pidä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ehkäpä terävän ja sarkastisen ilmaisun alle hukkuu ajatuksia jotka saattavat olla keskustelun arvoisia mutta elävät omaa elämäänsä ei toivotulla tavalla. Hyvä äänisaalis kertoo kuitenkin siitä että hänen ajatuksilla on kannattajajoukko, eikä suomalaista äänestäjää pidä aliarvioida. Äänimäärään mahtunee miehiä, naisia, koulutettuja, duunareita, koko yhteiskunnan kirjo. Vanha viisaus pitänee tässäkin paikkansa ” meidän asioista päättävät ne jotka olemme äänestäneet päättämään asioista”
Kesto-otsikko tuntuu myös olevan suomalainen alkoholipolitiikka. Kansanterveydellisistä syistä keskioluen myyntiä tulisi kuulemma rajoittaa ja alkoholiveroa nostaa. Kiellothan ne tässä maassa ovatkin ongelmat ratkaisseet ? Muistan lukeneeni että viinan hinnan noston vaikutukset sen kulutukseen ja hankintaan ovat vähäiset. Viron valtiolle veljeskansana teemme mittavan kädenojennuksen nostamalla kotimaisen alkoholin hintaa. Keskioluen myynnin siirrolla Alkoon ( vai Altiako) kumarramme Viroon ja pyllistämme vähittäiskaupalle ja panimoille. Suomalainen juomakulttuuri on kuitenkin siistiytynyt vaikka koulujen päättäjäisten perusteella emme sitä uskokaan. Viinien käyttö seurustelu ja ruokajuomana on lisääntynyt ja alkoholin käytöstä on tullut sosiaalisesti hyväksytympää. Valistuksella, tapakasvatuksella ja asennetyöllä on pitkässä juoksussa saavutettavissa paremmat tulokset kuin turhalla holhouksella.
Kollega vilautti tänään uutisotsikkoa netistä. Selvittäjät kaikessa viisaudessaan olivat päättäneet ehdottaa pääkaupunkiseudun kolmen suuren sekä Sipoon ja Etelä.-Tuusulan yhdistymistä. Uutinen ärsytti yhtä paljon kuin aina ennenkin. Puhtaasti hallinnon näkökulmasta puhutaan kokonaisuudesta jonka hallinnon ja hallintokulttuurien yhdistäminen voi olla pohjaton suo .Alueiden eriarvoistuminen ja sen kehitys pysähtyisi. Eriarvoistuminen on jo tapahtunut väärien valintojen ja asuttamisstrategioiden tai niiden puutteen vuoksi. Osassa Suomen kuntia koulutus ei ole enää arvokysymys ja arvovalinta vaan säästökysymys. Hesarista bongasin hyvän kirjoituksen ,pitäisikö opetus siirtää valtion järjestämisvastuulle kun kuntien eriarvoisuus on jo huolestuttava, hyvä kysymys !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti