Fb-ystäväni metsäkuva sai ajattelemaan metsää, sopinee näin Juhannuksen alla ja miksei minihallitusneuvottelujen alla, voihan neuvottelutkin mennä joskus metsään.
80 JA 90-luvulla omien vanhempieni yhteistyökuvioiden ja verkostoitumisen ansioista monena kesänä kotonani oli vaihto-oppilaita ja vieraita ei maista. Samanikäisiä nuoria USA.sta, Puolasta ja Virosta... Positiivinen ongelma silloin kuten myöhemmin työelämässä koulussa oli miettiä mitä näyttää Suomesta ulkomaalaisille vierailijoille. Tämän maan monipuolisuus ja tarjonta on huikea: Lapin tunturit, Pohjanmaan lakeudet ja Kainuun metsämaisemat tai meriemme rannat muutamia vain mainitakseni. Monelle vieraalle suomalainen metsä on elämys.Metsän tärkeyttä olen myös usein korostanut suomalaisen teollisuuden ja hyvinvoinnin luomisessa, kauan ennen Nokiaa.Suomalaisella koululla on luonto lähellä, tämän maan etäisyydet kaupungista katsoen eivät ole mahdottomia vaan monimuotoinen luontoretkeily on mahdollista .Pohjalaiselle ei metsä ole vieras elementti, löytyyhän niitä Pohjanmaaltakin mutta sielunmaisemassa piirtyy enemmän lakeus kuin metsä. 2000-luvun alussa sain kouluuni kahdeksi lukuvuodeksi " lainaan" kollegan Keuruulta. Savolainen Ruhasen Jarmo opetti ulkolaisille vierailijoille, oppilaille ja minulle pohjalaiselle suomalaisesta metsästä enemmän kuin opettajankoulutuksen kenttäkurssit.
Kahden vuoden aikana opettelimme puun taimenten istutusta, metsän-
hoitoon liittyviö asioita, kävimme tutustumassa metsäkoneeseen hakkutyömaalla, metsäoppilaitoksen konesimulaattoriin, puunjalostukseen, vierailut sahalla, paperitehtaalla, vaneritehtaalla, metsäretki Keuruulle, metsän virkistyskäyttö , metsämörri-veso, perinteisen puurakentamisen kohteet.
Suomalainen metsäteollisuus on varmaankin monella tapaa tienristeyksessä tuottavuuden ja tuotannon suhteen, onhan suomalaisen metsän kasvuaika verraten pitkä esimerkiksi Brasilian olosuhteisiin. Sähköiset materiaalit haastavat paperiteollisuuden. Positiivisena asiana pientalorakentamisessa sekä muussa rakentamisessa on nähtävä perinteisen puurakentamisen arvostuksen kasvu " elementtien" maassa.
Vaikka olen tietotekniikan puolestapuhuja opiskelun ja oppimisen renkinä niin suomalaisen koulun tulisi vankasti opetuksessaan ja toiminnassaan muistaa meidän kansallinen luonnon rikkautemme ja hyödyntää sitä aina kun mahdollista. Pääkaupunkiseudulla tähän on yhtäläiset mahdollisuudet kun muuallakin. Itse odotan innolla paikallisen metsästysyhdistyksen luontopäivää tulevana syksynä.
Metsässä liikkuminen on mitä parhainta liikuntaa koulussa niin kompassin kanssa kuin ilmankin.Omiin johtamiskäytäntöihin on vaikuttanut paljon Toivo Lipiäisen opit. Topi kehotti koulutuksessaan Goyailemaan.( Get off your ass).Sopii moneen tilanteeseen, metsää opiskelemaan siis metsästä , ei kirjasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti