Koulumiehen elämänpolulta poimittua. Kirjoitan enimmäkseen ajatuksistani, kokemuksistani ja muistoistani työuran varrelta.
perjantai 21. elokuuta 2015
Kieli ja vaikuttavuus
Suomea äidinkielenään puhuvana pitää itsestäänselvyytenä, että tulee ymmärretyksi muiden suomea puhuvien keskuudessa. Samanlaisia olettamuksia liittyy myös kirjoitettuun tekstiin. Arkieleen liittyen ja jopa murteisiin liittyen olettamus ymmärryksestä toteutuu. Arkikielestä siirryttäessä ammatilliseen kieleen tai tieteelliseen kieleen on tärkeää olla yhteinen käsitys sanojen ja käsitteiden merkityksestä. Ystäväni kirjoitti blogissaan oppimisen vaiheista erään mallin mukaan .Kirjoitus sai miettimään miten moneen ammatillisesti käytettyyn sanaan esimerkiksi oppiminen tai opetus liittyy yhteinen käsitteen määrittely tai määritelmät jotka tosin voivat poiketa toisistaan. Hyvä esimerkki lienee kasvatus sanan erilainen ymmärtäminen ja tulkitseminen aikojen saatossa. Mielenkiintoista on kielen muutos. Kuka muistaa tai käyttää enää sanoja disketti, korppu, lerppu tietotekniikassa. Oman sukupolveni edustajat muistanevat sanat tietotekniikan alkuajoilta. Kielessä myös sanat saavat uusia tulkintoja. Omasta kansakouluajasta on jäänyt mieleen kun opettaja sanoi 70-luvun alussa että mustalainen sanan asemasta tulisi käyttää sanaa romani .Kun ensimmäinen sana oli pitkään kielessä ollut vähemmistöä kuvaava sana niin sen käyttöön katsottiin kuuluvan negatiivinen ja vähemmistöa halventava sävy. Oppikirjat muuttuvat myös ajan ja kielen myötä. Äitini sukupolven oppikirjoissa , laulukirjoissa esiintyi neekeri-sana .Sanalla kuvattiin mustaihoisia ihmisiä. 60-luvun Amerikassa tapahtuneen tasa-arvo ja rotumellakoiden liikehdinnän ansiosta sanalla katsottiin olevan etnistä taustaa halventava merkitys ja yleisesti otettiin käyttöön sana afro-amerikkalainen.
Merkitysten muutosten siirtyminen ja käyttö seuraavalle sukupolvelle on aina haaste. Siinä koululla on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Koulu on paljon vartijana. Sanavalinnoilla kommunikoinnissa siirrämme asenteita, ei ole siis yhdentekevää millaista kieltä koulussa käytetään koska sanoissa on arvolataus.
Pohjalaisilla on tapana sanoa " meillä sanotahan asiat suaraan" toinen kysymys sitten onkin miten?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti