Korkeat laineet

Uutisvirtaa voisi verrata mereen.Joskus on tyyntä ja joskus laineet ovat korkeita.Kirjoittaessani Opettaja-lehti 14/2015 muutaman sanasen kansainvälisyydestä ja suvaitsevaisuudesta, en arvannut että kahta kuukautta myöhemmin asia on ajankohtainen. Suomalaista keskustelua maahanmuutosta, avioliittolaista ja monestakin muusta asiasta kuormittaa ääripäät. Itse kaipaisin analyyttistä,rakentavaa ja hyvässä hengessä käytävää keskustelua. Ville Rydman kirjoitti osuvasti, vain Immonen tietää mitä on tarkoittanut some-kirjoituksellaan mutta jos on tarkoittanut jotain muuta kuin miten suuri enemmistö suomalaisista on ymmärtänyt niin kirjoitus on mennyt pieleen.Kirjoituksessaan Rydman kirjoitti osuvasti että meidän olisi määriteltävä mitä tarkoitamme ja miten ymmärrämme monikulttuurisuuden. Suomessa olemme monellakin tapaa vasta matkalla kohti monikulttuurista yhteiskuntaa. Siirtolaisuus, muuttoliike vanhoista siirtomaista on meille vieraampaa kuin Ranskalle, Alankomaille, Britanialle. Meillä ei ole samanlaista työperäistä muuttoliikettä kun Ruotsiisa ja Saksassa on ollut jo 60- luvulta lähtien. Suomeen muutto humanitaarisista syistä on verraten nuori ilmiö kuten työperäinen muutto mitä parhaimmillaan oli Nokian ansiosta. Kukaan ei voine väittää etteikö monikulttuurisuuteen liittyisi haasteita, mutta vihapuheilla ne eivät ratkea , eikä väärällä asenteella.Presidentti Niinistö osoitti olevansa arvojohtaja kirjoittaessaan asiasta rakentavaan, jopa isälliseen sävyyn. Koululla ja koko yhteiskunnalla on vielä paljon tehtävää.