Rehtorin virkaan vaatimuksena on opetushallinnon tutkinto. Tutkinnon tarkoituksena on perehdyttää omaan hallinnon alaansa ja julkishallinnon perusteisiin. Tutkintoa voisi verrata esimerkiksi kirkkoherraksi haluavien pastoraalitutkintoon ja johtamisopintoihin .Opetushallinnon tutkinto tuli 90-luvun alussa korvaaman opetushallinnon kolmiportaista arvosana suoritusta. Itse suoritin tutkinnon tentit opetushallitukseen 2000-luvun puolessa välissä. Opintokokonaisuus oli mielenkiintoinen, se sisälsi aimo annoksen myös kunnallishallinnon perusteita, samoja joita hallintotieteen perusopinnoissa tulee alkuvaiheessa. Edellä mainituista sisällöistä oli myös hyötyä luottamuselimissä toimiessa. Mitä kapeampi organisaatio on ja hallinnon tukipalvelut rajoitetut niin sitä tärkeämpi hallinnon alan osaaminen ja substanssi on. Isojen kuntaorganisaatioiden etuna usein onkin hallinnon tukipalvelut. Ennen tutkintoa osallistuin valmentavaan kurssiin ja parhaimpana antina jäi mieleen lause missä kiteytyy hallinnon syvin olemus. ” vanhassa hallintokulttuurissa kansalainen oli julkisen vallan kohde ja kielenkäytössä puhuttiin hallintoalamaisista, uuteen kulttuuriin kuuluu että hallinnon tehtävä on palvella ja tuottaa palveluja kansalaisille. Lukiessani uutista Kreikasta missä järvivirasto oli saanut tehtävänsä valmiiksi vuonna 1957 mutta toimi edelleenkin kenenkään tarkkaan tietämättä mikä viraston tehtävä on, palautui tuo lause kurssilta mieleen.
Suomessa neljän vuoden välein kunnat piirtelevät organisaatiokaavioitansa uusiksi, samaa voitaneen kai sanoa hallituksesta ja valtakunnallisista piirroksista. Usein kuule edellä mainittuihin liittyen kuulevan sanan tehokkuus ja tuottavuus sekä taloudellisuus. Sitä me kaikki varmasti odotamme , onhan kysymys julkisista verovaroin ylläpidetyistä palveluista. Pieni huoli nousee kuitenkin kun palvelun käyttäjän näkökulma jää taka-alalle. Helsingin sanomissa nousi esille syrjäseutujen asema ja palvelut. Huoli on varmaan aiheellinen ja korostuu Lapin ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla. Suomen tulisi olla hyvä asua paikasta ja alueesta riippumatta. Kehä kolmosen sisälle ei liene tarkoitus pakkautua. Kuntauudistus on yksi hallituksen kärkihankkeista joka jakaa mielipiteitä puolueista riippumatta. Tuoko uudistus kansalaisen ja palvelujen kannalta muutosta ja millä aikavälillä on ” miljoonien eurojen kysymys”. Yhdistynyt Seinäjoki on talouden kovalla kuurilla. Ennustajia meistä ei ole kukaan, eikä sen enempää hankkeen puolustajia kuin vastustajiakaan voi moittia. Kaikilla on kuitenkin se ajatus että kansantalouden kannalta muutokset ovat välttämättömiä mutta näkemykset keinoista erilaisia. Kun kokonaisuuteen lisätään vielä Sote-uudistus niin haasteet ovat mittavat. Itseäni sivusta seuranneena kiusaa hiukan se ettei nämä asiat kulkeneet käsi kädessä tai siten että olisi lähdetty sote-uudistus kärkihankeena eteenpäin.
Jos hallinnon aloista ottaa opetuspuolen ja tarkastelee sekä vertailee alueellisesti kuntia tai kaupunkeja niin erot voivat olla suuria, tarkasteltiinpa sitten tuntikehyksen kautta tai oppilaaseen käytetyn rahan kautta tai muulla mittarilla. Mihin tasoon opetus asettuu ” köyhän ja rikkaan” naimakaupassa? Viime kädessä on kysymys tässäkin siitä palvelun tasosta mitä kansalaiselle , myös pienelle sellaiselle tarjotaan. Kun kuntien menot pääsääntöisesti ovat sivistys, terveys ja sosiaalimenoja niin kokemukseni pitkältä ajalta on se että sinne myös säästöt purevat. 90-luvun lama-aika on kipeänä muistissa vieläkin. Toisaalta kysymys on suuressa määrin myös tahtotilasta, jääköön kunnan nimi tässä mainitsematta mutta erään kollegani kunnassa 90-luvun lamassa koulupuolella ei leikattu opetuksesta.
Kaikille tutuille jotka luottamusmiehinä toimitte kuntapuolella toivon jaksamista. Tehtävät ovat nyt haastavat ja mittavat. Samoin tutuille eduskunnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti