Moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen

Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 oli merkittävä askel maamme kansainvälistymisessä. Suomalainen yhteiskunta on monin tavoin kansainvälisempi ja moniarvoisempi. Eu-jäsenyys avasi kouluille mahdollisuuden osallistua yhteistyöprojekteihin ja ohjelmiin muiden eurooppalaisten koulujen kanssa. Kansainvälistymisessä kotikansainvälisyys on nähty yhtenä työtapana edistää kansainvälistymistä esimerkiksi koulun monikulttuurisuutta hyödyntäen. Kouluilla on arjen haasteensa oppimiseen liittyvän tehtävän toteuttamisessa mutta koulun tehtävä on myös arvojen välittäminen. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa on kirjattu arvopohjaan kulttuurisen moninaisuuden rikkaus. Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle ja muotoutuu eri kulttuurien vuorovaikutuksessa. Koulun tehtävä suvaitsevaisuuden  edistämisessä suomalaisessa yhteiskunnassa on keskeinen. Kansainvälisyyskasvatus on tämän arvokasvatuksen toteuttamiseen  hyvä menetelmä. Yhteiskunnalla on edessään mittavat haasteet kansainvälisestikin tunnustetun koulujärjestelmämme ylläpidossa. Kansainvälisyys toiminta kouluissa on tulevaisuudessakin tärkeää toimintaa mikäli haluamme edistää yhteiskunnan moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.

Ajatuksia johtamisesta.

Johtamisen erikoisammattitutkinto on puolessa välissä. Täytyy myöntää että se on yksi tavoitteellisimmista ja parhaiten organisoiduista koulutuksista omalla kohdalla. Millaisia ajatuksia  johtamisesta koulutus on herättänyt, onko koulutus antanut uusia näkökulmia. Selailin taaksepäin helmikuussa 2014 kirjoittamaani blogia missä pohdiskelin johtamista. Silloin kirjoittamiini ajatuksiin voin sitoutua täysin.

1 Hyväksi johtaksi ei synnytä vaan tehtävään kasvetaan itsetuntemuksen ja kouluttautumisen kautta .
   Jetissä käytetty 360 johtajapalaute antaa palautetta omasta johtamisesta.

2 Johtajaksi kasvu on jatkuva prosessi.Kysymys on elämän mittaisesta kasvuprosessista.

3  Vain kriittisen itsetuntemuksen  ja oman toimintansa tuntemuksen kautta voi kasvattaa ihmistuntemusta

4 Ymmärrys etikkasta,moraalista ja arvoista on tärkeää mutta ei yksinään riitä.Ratkaisevassa asemassa on miten ynmmärrys siirtyy johtajan yksittäisiin tekoihin.

5 Kannustamalla kokeilemaan ja antamalla mahdollisuuksia kokeiluun esimies voi haastaa yhteisöä älylliseen pohdintaan. Virheita ei pidä pelätä

6 Johtajalla on oma rooli työyhteisössään. Roolitus on mielestäni tehtäväsidonnainen, se ei ole roolin taakse menemistä ja epäaitoutta, eikä myöskään temperamentin taakse piiloutumista.

7 Itseluottamus ja nöyrä asenne eivät ole toisiaan pois sulkevia johtajan ominaisuuksia.Itseluottamus syntyy itsetuntemuksesta. Oppiaakseen tuntemaan itsensä pitää olla avoin ja nöyrä palautteelle.

Koulutuksen aikana yllä mainitut ajatukset ovat vahvistuneet. Johtamisen ja johtajan rooli ja sen kehitys suomalaisessa yhteiskunnassa on mielenkiintoinen asia .Johtamista voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Kontekstisidonnaisesti johtamista voi tarkastella kulttuurin -ja toimintaympäristöä huomioiden. Johtamisen voi nähdä myös yhteisöllisenä ilmiönä ja ihmisten johtamisen palvelutehtävänä. Se on myös organisaatiossa kiinteä arjen ilmiö.
Tarkastelukulman lisäksi johtamisella on kehityskaarensa ajalla mitattuna, voisi puhua kai johtamisen evoluutiosta.

1900 luvun johtamiskäytäntöjä, trendejä ja suuntauksia on suuressa määrin ohjannut liike-elämän suuntaukset. 1910 luvulla Harvard Business schoolissa käsiteltiin liikkeenjohdon johtamisteorioita.
Teoriat ovat kehittyneet kohti jaettua johtajuutta ,pois yksilökeskeisyydestä kohti yhteisökeskeistä johtamista. Pauli Juutin mukaan ihmiskeskeinen ja humaani johtamistapa on joutunut taistelemaan paikastaan kovia arvoja painottavaa johtamisnäkemystä vastaan. 1960 luvulla vastakkain olivat demokraattinen ja autoritaarinen tyyli, 70-luvulla vastaikkain olivat ihmiskeskeisyys ja tehtäväkeskeisyys, 80-luvulla alettiin keskustella ihmiskeskeisyydestä ja tehtäväkeskeisyydestä.
1990 luvulla kuntapuolella yritettiin jalkauttaa liike-elämästä tulosjohtamista.
Suuntauksista ja trendeistä huolimatta johtamien on kuitenkin aina myös tilanne ja toimintaympäristö sidonnaista.

Omassa työssä johtamien voidaan jakaa karkesta kolmeen osa-alueeseen; hallinnon, henkilöstön ja pedagogiikan johtamiseen. Kuluvan lukuvuoden ajan työajan seurantaa on tehty exel-pohjaisella taulukolla. Voisi sanoa että hallintoon käytettävä aika on pois ihmisten ja pedagogiikan johtamisesta. Johtamista voisi kuvailla myös sanoin ihmisten palveleminen ja pedagogiikan palveleminen. Molemmat ovat haasteellisia  tehtäviä.

30-vuoden jälkeen käyn sisäistä keskustelua itseni kanssa siitä mitä pedagogiikka on, miten itse sen ymmärrän.Moni kollega pystyisi siihen ehkä tyhjentävästi vastaamaan mutta onhan tässä työvuosia muodostaa asiasta käsitystä. Tässä yhteydessä ei parane kirjoittaa ettei pedagogiikasta ole mitään käsitystä, se olisi kai samanlainen sammakko jos kirkkoherra sanoisi ettei tiedä teologiasta mitään.
Pedagogiikka tarkoittaa tapaa, jolla opetus järjestetään, sekä sen näkemyksellisiä kasvatuksellisia periaatteita. Ehkä edellä kirjoitettu kuvailisi riittävän yleisesti ja kattavasti

Mitä pedagoginen johtaminen sitten voisi olla ? Ehkäpä näitä asioita:

Pedagoginen
johtaminen voidaan määritellä tietyn oppimistavoitteen toteuttamiseksi,
mutta laajasti ymmärrettynä pedagogisella johtamisella tarkoitetaan koko
organisaation kasvun ja kehittymisen tukemista.

Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Merkityksellisiin asioihin jaksetaan ja halutaan panostaa, merkityksettömiin ei

Rehtorin keskeistä pedagogista johtamista on opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden sekä perustehtävän täsmentämisen, toteuttamisen ja arvioinnin johtaminen. Jaettu johtajuus on ehdoton edellytys laajan pedagogisen johtamisen onnistumiselle. Jaetulla johtajuudella tarkoitetaan koko henkilöstön osallistamista yhteiseen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoprosessiin. Pedagoginen johtajuus on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja

Yhteisen keskustelukulttuurin luominen ja ylläpitäminen ovat johtajuuden kannalta olennaisia. Yhteisössä on kyettävä luomaan yhteinen tahtotila tekemiselle 

Antamalla tilaa ja mahdollisuuksia opettajien osaamisen tulla näkyväksi ja hyödyksi koko koululle ja muillekin kuin oman luokan oppilaille, saadaan uutta resurssia opetuskäyttöön. Yhteisö saa käyttöönsä jäsentensä osaamisen.

Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen on tämän päivän pedagogisen johtamisen kulmakiviä

Pedagogisessa johtamisessa keskeistä on miettiä miten olemassa olevia raha- ja tuntiresursseja voidaan käyttää uudella tavalla, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. 

Näyttää kirjoitettuna hyvältä ja järkeen käyvältä, mutta että sana tulisi lihaksi on hallittava aikaa eikä ajan itseä. Hiukan tieteelle allergisena ihmisenä on myös todettava että uudesta tutkimustiedosta ja uusista pedagogisista tuulahduksista pitää olla kiinnostunut mikäli rehtoriksi mielii. Rajaaminen ja mahdollistaminen samassa nipussa on myös mielenkiintoinen haaste - yhteisön tahtotila vs yksilön pedagoginen vapaus ( vastuu)

Tuuminkeja

Ajatuksen tasolla olen kokenut haastavana sanaparin tieto- ja viestintätekniikka sekä lapsen sosiaalinen kasvu. Haaste on tullut  stereotyyppisestä ajattelusta; tietokoneen käyttäjä on sosiaalisessa paitsiossa. Järvilehdon kirja hauskasta opppimisesta haastoi miettimään asiaa uudesta näkökulmasta. Asiat eivät ole toisiaan poissulkevia. Tieto ja viestintätekniikan ympärille voidaan rakentaa sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessä oppiminen. Edellä mainittu on pystyttävä erottamaan siitä että olisi " koukussa" tietokoneisiin.
Kun tietoa on tarjolla eri lähteistä sen käsittelyä tukee ajattelun taidot. Tiedon saatavuus on tehnyt koululaisen maailmasta kovasti erilaisen kuin se oli vielä allekirjoittaneen kouluaikoina. Totuus löytyi tietosanakirjoista joita kustantajat kilvan kauppasivat joulun alla . Toinen totuus löytyi oppikirjoista. Koulutelevisio oli oman aikansa edistyksellinen tiedon välittäjä, mutta opiskelun luonne oli faktojen opiskelua. Lukiovuosilta muistelen vielä useinkin historian -ja yhteiskuntatiedon opettajaani Heikki Muilua.  Heikki laittoi meidät pohtimaan syy-seuraussuhteita ja yhdistämään historian asioita isossa kontekstissa. Tähän suuntaan tulisi kulkea kouluasteilla tulevaisuudessa, on haastettava ja opeteltava keinoja älylliseen pohdintaan ja laajojen kokonaisuuksien ymmärtämiseen.
Kansainvälisyys koulussa tarjoiltiinpa se sitten millaiseslta tarjottimelta hyvänsä valmistaa oppilaita globaalin yhteisön jäseniksi. Kansallisten arvojen ja perinteiden vaaliminen ei voi sulkea pois kasvua kohti osallisuutta ympäröivää maailmaa.
Viestintä sana kääntää usein omat ajatukseni kohti sähköistä viestintää mutta suullinen viestintä, vuorovaikutus ihmisten välillä ja siihen oppiminen ovat kieltämättä haaste. Kun pohdiskelen äidinkielen sisältöjä, en lähtisi typistämään suullisen esitystaidon harjoittelua. Siinä suomalaisessa koulussa on vielä tekemistä.
Asko Leppilammen vetämässä kouluttajakoulutuksessa harjoittelimme aikoinaan yhteistoiminnallisen
oppimisen menetelmää ja taitoja. Tässä ajassa se tuntuu yhtä ajankohtaiselta kuin yli kymmenen vuotta sitten. Yhteisöllinen toimintatapa ja vuorovaikutus tuottavat hyviä oppimiskokemuksia.

" ma lemmin kieltä ja kansaa sen"

Äidinkielen opettaja ilmaisi kirjoituksessaan huolensa suomen kielen köyhtymisestä. Tekstien tuottamisessa koulussa on erityisesti pojilla haasteita. Kirjoittaja esitti kaksi syytä äidinkielen oppimisen haasteisiin. Toisena syynä oli äidinkielen oppimäärään laajat sisällöt jo alemmilla vuosiluokilla. Toisena syynä hän esitti että laajasta sisällöstä johtuen opetus tulisi tapahtua aineenopettajien opettamana. Laajoista sisällöistä on kirjoittajan kanssa helppo olla samaa mieltä. Arvostan aineenopettajia ja heidän tekemäänsä työtä mutta luokanopettajan koulutus antaa riittävät valmiudet äidinkielen opettamiseen. Sisältöjen kriittistä tarkastelua tulee kuitenkin tehdä , viimeistään opetussuunnitelmaa päivittäessä, back to basics kuten rapakon takana sanotaan. Kielen köyhtyminen on kuitenkin totta. Yksittäisten syyn sijasta on tarkasteltava monia syitä ja tekijöitä jotka vaikuttavat kieleemme. Tekstiviesteistä alkoi viestinnässä  asioiden lyhentäminen ja tiivistäminen, englannin kielen lainat hiipuvat kieleemme, lukemisharrastus kilpailee muun viestinnän kanssa, lapsille ei lueta samalla tavalla kotona kun ennen, kielikuvien ja vanhojen sanontojen käyttö on vähentynyt. Kielen kehittyminen ajan saatossa on luonnollinen asia, emmehän me kirjoita suomea Agricolan tavoin . Huoli suomen kielestä on silti aiheellinen , kirjotuksen tehnyt opettaja ei ole ensimmäinen joka nosti asian esille. Lukuharrastuksen hiipuminen on nostettu esille useasti aikaisemmin. Tässä asiassa ei  kannata syyllistää ketään. Koulu yrittää hoitaa oman osuutensa kannustaakseen lukemaan. Pojatkin lukevat varmasti kun sopivaa luettavaa on tarjolla.
Suomen kieli on kaunis kieli. Sanoissamme runsas vokaalien määrä saa sen sointumaan kauniisti, konsonanttimme ovat konstailemattomia ja sanasto rikasta. Meillä pitäisi olla sama intohimoinen suhde kieleemme kuten ranskalaisilla.

Tiedon tuskaa

Suomalaisessa yhteiskunnassa eri viranomaisten järjestelmissä on kansalaisista tallennettua tietoa. Meiltä löytyy väestörekisteri, terveydenhuollon tietojärjestelmät, puolustusvoimien järjestelmä,poliisin tietokannat ja paljon muita rekistereitä. Tiedon säilyttäminen on muuttunut ja helpottunut .Paperiarkistoista on siirrytty sähköisiin arkistoihin. Arkistoinnin tarkoitus on kuitenkin palvella kansalaisia, ei kerätä tietoa tiedonkeruun vuoksi. Koulut ja oppilaitokset eivät tee tässä suhteessa poikkeusta muihin yhteiskunnan toimijoihin verrattuna. Koulu käsittelee erilaista henkilötietoa toiminnassaan. Tiedon käsittelyssä on noudatettava  ohjeistuksia ja  tarkoituksenmukaisuutta. Sähköisessä tallentamisessa on etunsa. Oppilastietorekisteri tallentuu Primus-järjestelmään. Aloittaessani hallintotehtävissä tiedot olivat paperisilla korteilla joista otettiin varmentamiseksi kopioita. Arkistohyllymetrit täyttyivät nopeasti.
Koulu tuottaa toiminnastaan runsaasti " dataa". On mittaustietoa äidinkielen ja matematiikan osaamisesta, on lukuvuosittain tuotettua arviointitietoa toiminnasta: lukuvuoden arviointia, erilaisia luokan sosiometrisiä kyselyjä ,itsearvioinnin tuloksia ja perinteistä oppilasarvioinnin tuottamaa tietoa.
Huomaan pohtivani nykyään usein; onko  tietoa liikaa, onko käytössä oleva tieto validia toiminnan ja kehittämisen näkökulmasta,  onko kaikki tieto tarpeellista, Kun kouluissa on vilpitön pyrkimys viedä työskentelyä pois pirstaleisuudesta kokonaisuuksiin tutkivalla otteella innostuneesti, niin on pystyttävä arvioimaan myös sitä mikä on tärkeää ja toiminnan kannalta merkityksellistä.
Tiedolla voi johtaa ja ohjata mutta mikä on se johtamisen kannalta merkityksellisintä tieto, tätä on hyvä aika ajoin miettiä ja pohtia.

Englantilaisten ranta

Kanarian saariin kyllästyminen muutama vuosi sitten sai matkustamaan lämmön hakuun muualle.
Edellinen vuosiloma sai palaamaan taas kerran Gran Canarialle. Aikaisemmasta poiketen ajankohta osui maalis - ja huhtikuun vaihteeseen. Perinteinen Puerto Rico vaihtui Playe de Inglesiin. Paikkaa voi hyvällä omallatunnolla kutsua " turistipaikaksi". Aitoa ,alkuperäistä ei kannata vaivautua etsimään mutta majoitusvaihtoehtoja löytyy joka lähtöön. Ruokapaikat ja ravintolat ovat keskittyneet kauppakeskuksiin ja hotellien yhteyteen sekä rannan suuntaisesti mutta nälän tunteen saa tyydytettyä. Kauppakeskus Yumbosta löytyy ravintoloita ja ruokapaikkoja jokaiselle päivälle.Gourmeeta ei kannata etsiä mutta hyviä perusruokia löytyy. Loma-osakekauppiaaseen onnistui törmäämään ensimmäisenä päivänä. Kuvio sama kuin ennenkin.; arvalla palkinto ja taxilla lunastamaan , pienen 90 minuuttia kestävän esittelyn jälkeen. Tiukka ei kielivalikoimalla tehosi .Ei kannata pilata lomaansa
Parasta matkassa oli ajankohta , huhtikuun alussa illatkin ovat lämpimämpiä kuin vuodenvaihteen tienoilla. Vuokra-auto oli verraton ratkaisu , edestakainen taxin hinta tulee tienattua vuokraamalla. Las Palmasiin kannattaa mennä käymään autolla. Parkkipaikan löytäminen voi olla haasteellista jos sitä etsii kadunvarrelta Palmasissa mutta kauppakeskusten kellareista löytyy hyviä maksullisia vaihtoehtoja. Paikallisella " Stockmannilla " El corte inglesissä kannattaa Palmasissa käydä.
Suomalaisia lajitovereita kaipaavaa voi piipahtaa Apilaniityssä jos nyt lomalla on tarve maanmiehiä tavata.
Tuliaisten kanssa on vähän niin ja näin. Rumasti sanottuna " samaa krääsää kuin kaikkialla" Jos jotain kaipailee niin , suosittelen paikallista hunajalikööriä tai hunajarommia. Yleinen hintaso on kohtuullinen. Väentungosta kaipaavan kannattaa suunnata Moganin markkinoille. Moottoritietä pääsee nykyään perille asti.Jos kaipaa leppoisaa menoa niin vanha rannan suuntaisesti kulkeva tie on hyvä vaihtoehto.
Vaikka Kanaria on ympärivuotinen kohde niin  lämpötilaerot tuntuvat selkeästi illoissa eri vuodenaikoina. Vuokra-autoilijan kannattaa hyödyntää mahdollisuutta käydä ostoksilla siellä missä paikallisetkin asioivat päivittäistavaraostoksensa, turistilisä on  niissä paikoissa hinnasta pois.

Käyttöjärjestelmä ja laitteet- ikuisuuskysymys

Kaikki yleisimmät tietokoneiden käyttöjärjestelmät ovat hyviä. Täydellinen ei liene yksikään käyttöjärjestelmistä. Siitä huolimatta on Windowsin nimeen vannovia, IOS uskollisia ja Linuxiin luottavia. Mikä on sitten koulu ja oppilaitoskäyttöön sopiva järjestelmä on enemmän tai vähemmän riippuvainem siitä keneltä kysyy. Omalla kohdalla hallinnon käyttöjärjestelmänä on aina ollut Windows. Outlook sähköposti ja Office- työkalut ovat toimineet perustyökaluna.
Luokkatyössä  Windows -käyttöjärjestelmä on pitkään ollut markkinoiden hallitsija. Edellisessä työpaikassa tehtiin tietoinen ratkaisu Linuxiin siirtymisestä. Säästö Windowsin lisensseistä mahdollisti oppilasläppäreiden hankkimisen ja langattomaan verkkoon investoinnin. Kun kymmenisen vuotta sitten sovellustarjonta verrattuna tähän päivään oli rajallisempi voi sanoa että oppilasläppäreiden käyttö oli enemmän tiedonhakua ja selainten käyttöä. Linuxista ei ole oikeastaan huonoa sanottavaa mutta perinteiselle PC käyttäjälle joka oli elänyt ajan ensimmäisestä graafisesta 3.0 versiosta  seuraaviin päivityksiin tuntui Linux vieraalta ympäistöltä ja vaikealta.
Muutama tuttu Mac-käyttäjä puhuivat  sen puolesta jo 90-luvun puolella. Hinta, saatavuus ja Windowsin ylivoima ei tehnyt IOSIsta tuttua, Ipad ja Iphonen voittokulku nuorison suosikki puhelimena ovat tehneet Mac maailmaa tutuksi. Macin suljettu järjestelmä ja yhteensopimattomuus ovat kieltämättä olleet haaste .Onko sitten järkevää keskittyä yhteen käyttöjärjestelmään kouluissa.Kuten kaikessa muussakin valkoisen ja mustan välissä on miljoonia harmaasävyjä. Kustannustehokkuutta , hallittavuutta ja yksinkertaisuutta ajatellen yksi järjestelmä ,samanlaiset laitteet olisivat näennäisesti helpoin ratkaisu. Maailma koulun seinien ulkopuolella on kompleksinen eikä tulevaisuuden työntekijät voi välttyä tieto-ja viestintätekniikan moninaisuudelta. Huomioon ottaen tekniikan huikea kehitys voi kysyä aiheellisesti onko tämän päivän tekniikka huomispäivän retroa. Omat kokemukset tv-pellikonsolista ja Commodore 64 tähän päivään vahvistavat uskoa jatkuvaan kehitykseen. Ei siis ole huono asia että kouluaikana tutustutaan monipuolisesti tietotekniikkaan.

Uutta hallitusta odotellessa

Sosiaalisen median ryhmissä koulutusta käsittelevä keskustelu käy vilkkaana. Kun valtamediat käsittelisivät koulutusta yhtä innokkaasti ja rakentavaan sävyyn, niin hyvä olisi. Edellisen hallituskauden asiat lankeavat uudelle hallitukselle ja veikkaan että soteuudistuksen loppuun vieminen ajaa monen asian edelle.
Uudistuvan opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on keventää ja selkeyttää pirstaleista oppiainesta ja tuoda kiireettömyttä koulutyöhön. Erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä puhutaan tieto- ja viestintätekniikan tärkeydestä. Toisissa kirjoituksissa nostetaan esille tunnneälyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot. Kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä eikä vastakkainasetteluun ole syytä. Enemmän kuin yksittäisistä asioista kirjoittelu kertoo kokonaisuudesta mitä koulun halutaan hoitavan. Suomalainen koulujärjestelmä kestää vertailun vaikka se päivitystä tarvitseekin. Opettajan ammatti on edelleen arvostettu ja haluttu, tulokset vaikkapa vain Pisalla mitattuna ovat hyviä. Läntisessä naapurissa on tilanne huolestuttavampi. Opettajan ammatti ei ole samalla lailla arvostettu tutkimusten mukaan Ruotsissa.
Opettajankoulutuksen keskittyminen ja yksiköiden vähentyminen ovat Suomessakin asia jolla saattaa olla vaikutuksensa. Kajaanin yksikön lopettamisella on ollut ainakin seuraavia vaikutuksia alueellisesti.  Alaa opiskelevia sijaisopettajia  Kajaanin alueella ei ole  enää samalla lailla saatavilla kuin opettajankoulutusyksikön toimintavuosina, toinen ikävä asia oli että yksikkö oli yhdysluokkapedagogiikkaan profiloitunut.
Millainen uudesta hallitusohjelmasta tulee on koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta oleellinen asia. Hyvä sisältö ei riitä ilman hintalappua. Jää nähtäväksi ovatko ratkaisut tekohengitystä erilaisine avustuksineen vai lähdettäisiinkö rahoituksen perustaa korjaamaan. Pessimisti ei pety kuten sanotaan.  Taloudellinen tilanne Suomen mittakaavassa on haastava. Vaikeina aikoina julkisen keskustelun ja kirjoittelun äänenpainot usein kovenevat. Sellaista Ahon hallituksen aikaista kireyttä on aistittavissa. OAJ:n ottaessa kantaa koulutuksen puolesta niin jollain palstoilla olen nähnyt asian käännettävän siten että opettajan ne vain ajavat omaa etuaan. Juha Sipilässä arvostan sitä että hän aidosti pyrkii rakentamaan siltoja ja yhteistyötä moneen suuntaan. Suomalainen yhteiskunta tarvitsisi nyt konsensusta ja nousun elementtejä. Koulutus on kuitenkin asia mistä kansakuntana ei pitäisi tinkiä. Tasa-arvoisen hyvinvointivaltion menestys perustuu koulutukseen. Osaavan ammatitaitoisen, keksivän ja yritteliään suomalaisen opinpolku rakentuu päiväkodista peruskouluun  ja siitä toiselle asteelle ja halukkaille aina korkeakouluihin. Voi vain toivoa suurta viisautta ja yhteistä tahtotilaa uudelta hallitukselta, ( mikä se sitten onkaan).