lauantai 26. maaliskuuta 2016

Rehtoriuden ytimessä-lyhyt oppimäärä

Selattuani yhteisöpalvelu Facebook ystävälistaa huomio kiinnittyi siihen että ystävissä on paljon rehtoreita; entisiä, nykyisiä,eläkkeellä olevia. Kolmessa vuosikymmenessä tuttuja kertyy eri yhteyksistä. Rehtoriystäviä löytyy erilaisilta kouluasteilta perusopetuksesta opistoihin.Jäin miettimään rehtori-nimikettä. Wikipediaan kurkistus avasi asiaa sen verran että rehtori sana tulee latinan kielen rector sanasta mikä on johdettu regere verbistä ( hallita). Nimikettä oli aikoinaan käytetty kirkkoherroista mutta Pohjoismaissa termi siirtyi kirkolliselta alalta koulutukseen. Rehtori nimistystä käytetään oppilaitoksen johtajasta ala-asteelta yliopistoon. Suomessa rehtori on myös yksi Tasavallan presidentin myöntämistä arvonimistä. Kauniaisten lukion entinen rehtori Tapani Ala-Reinikka on yksi arvonimen haltijoista. Perusopetuslaissa puhutaan yksiselitteisesti rehtorista oppilaitoksen johtajana. Virkaehtosopimuksessa käytetään nimityksiä koulunjohtaja tai rehtori riippuen koulun koosta. Luin taannoin Anne Karikosken väitöskirjaa " Aika hyvä rehtorksi".Tutkimukseen osallistuneiden rehtorien arkitilanteiden kuvaukset ovat kovinkin tutun oloisia.Koulun arki on kovinkin muuttumaton. Rehtorin työ yhden jaottteluperusteen mukaan on hallintotyötä, henkilöstötyötä ja pedagogiikan johtamista.Ajan hengessä työllä on taipumusta painottua hallinnollisiin tehtäviin ja pedagogiikka jää liian vähälle huomiolle, ainakin toisinaan. Suomalaisella rehtorilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa koulunsa kehittämiseen.Keskustelut ulkolaisten kollegoiden kanssa ovat vahvistaneet käsitystäni asiasta Rehtorit ovat haasteiden edessä ajatellen uuden opetussuunnitelman jalkauttamista.Hallinnoliisten tehtävien sujuvuus ja tietty jouhevuus ovatkin ajankäytön kannalta suomalaiselle rehtorille tärkeitä kun halutaan pedagogiikalle aikaa ja tilaa rehtorin työssä

perjantai 25. maaliskuuta 2016

24/7 yhteiskunta

Myönnän kuuluvani siihen joukkoon joka kannatti kauppojen aukioloaikojen vapauttamista.Monille ammattiryhmille kirkollisten juhlapyhien aika on ollut työntäyteistä; pelastusala, hoitoala, logistiikka,ym ja kirkkoon kuulumattomille vapaapäivä muiden joukosssa.Silti myönnän tuntevani pientä hämmennystä uudesta tilanteesta missä pääsiäispyhien aikana kaupat ovat auki. Tuoreesssa muistissa on pääsiäisen pyhät jolloin jonkin elintarvikkeen päästessä loppumaan on epätoivoisesti etsinyt elintarvikekioskia.Menetetäänkö jotain uudessa tilanteessa; hiljaisuutta, pysähtymistä ja isojen kysymysten ääreen pysähtymistä. Aika näyttää miten pysähtymätön kauppa muuttaa perinteisiä tapojamme. Pääsiäisen aikana ollaan kuitenkin kristinuskon ydinkysymysten äärellä.Ajassa missä vannotaan tieteen nimiin ja haetaan asioile vahvistusta tieteen tuloksista, on poikkeuksellista että ihminen joutuu tieteen ulottumattomissa olevien asioiden kanssa vastakkain.Pääsiäisenä itse kukin kristityksi itseään kutsuva joutuu pohtimaan, uskonko että puusepän poika joka ristiinnaulittiin nousi kuolleista ja meitäkin maallisen vaelluksen jälkeen odottaa taivaallinen vaellus. Mielenkiintoinen kysymys jonka kanssa moni kamppailee , ehkä koko elämänsä. Kristinuskon parhaita puolia on kuitenkin toivo. Pääsiäisen tavat ja perinteet muistuttavat meitä uudesta ja jatkuvuudesta. Mustasta mullasta nousee rairuoho, kevätaurinko muistuttaa pimeän talven taittumisesta. Hyvää pääsiäistä

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Jakamista ja uuden oppimista

Yksi sosiaalisen median hyödyistä on jakaminen. Opetusalalla seminaarisalit ja kammiot ovat vaihtuneet oman alan ryhmiksi missä voidaan jakaa ja oppia toisilta. Jokainen voi oppia uutta ja se yllättää ja ilahdutta aina posittivisesti. Lyhyen ajan sisällä olen oppinut yrityksen ja erehdyksen kautta imovien käyttöä. Alun haparoinnin jälkeen on syntynyt jo pieniä pätkiä. Yritän omalta osaltani edelleenkin jakaa ja laittaa hyvää kiertoon.Kevään aikana haastattelen opetusalan ihmisiä ja jaamme yhdessä ajatuksia ja vinkkejä.