Koulu,rippikoulu,ylioppilas,armeija ja tutkinto,se tavallinen tarina. Työelämässä tukka putkella,kokouksesta toiseen ja itsensä ammatillista kehittämistä, tyypillinen suomalainen polku.Uskominen että minulle ei voi sattua mitään. Sattuminen ei kuitenkaan valitse aikaa,paikkaa tai henkilöä. Vastoin käsitystämme kuka vaan voi joutua tilanteesen missä arvot joutuvat puntariin ja käyt pohjalla.Pohjalta on vain suunta ylöspäin.Tiedän mistä puhun, olen käynyt siellä.Väsymys ja puuttellinen huomiokyky aluksi vaativat rinnalle jonkun joka sanoo;nyt on lepoaika ja keskity. Voi pitää itseään onnekkaana että sellainen on rinnalla.Väsymyksestä on päästy ja huomiokyky on parantunut.Vaimo on tenyt kahta työpäivää, toisen omissa töissä ja toisen kotona.Porakone ja työkalut ovat käyneet tutuiksi.Minulle on jäänyt apulaisen rooli.Kahvin keitto ja juosta erilaisia tarvikkeita. Joskin eilen pysyi käsissä raivaustrimmeri tuttuun tapaan.Nousta voi ja kun siihen on tuki läheltä ja ystäviltä se onnistuu. Lukuisat tsempit ja kannustukset ovat kantaneet minua toipumisessa

Onnellisuus

Joku tulee onnelliseksi uudesta tavarasta :esim. autosta tai asiasta:ulkomaanmatka mutta onnellisuus kestää vain hetken, maksut lankeaa ennen pitkää.Onnellisuus tulee yksinkertaisista asioista. Kymmenen viikon aikana ehtii pohtia onnellisuuden mittaa ja elämänarvoja.Onnellisuus syntyy ihmisistä ympärillä ja pienistä kiintymyksen ja rakkauden eleistä.Kun sormet palelee on onnelisuutta työntää ne lämpimän käden puristukeen. Kun ympärillä on kanssakulijoita joilta hetkellisesti on kadonnut ajan ja paikan taju sekä oman toiminnan ohjaus on hyvä kuulla arkisia asiota ,jotka eivät ole ennen olleet niin tärkeitä.Jokainen päivä on tärkeä ,se huonokin päivä. Se on aina parempi kun ei päiviä ollenkaan. Onnellisuutta ei tarvitse etsiä, se on vieressäsi.

Opetusministeri vastasi hyvin hänelle lähetettyyn avoimeen kirjeeseen koulutuksesta. Vanhan kokoomuslaisen on pakko kumartaa opetusministerin suuntaan.On totta että oppilaiden pahoinvointi on lisäätynyt. Pakko on myös kirjoittaa sekin että koulun on katsottava itseään peiliin, mutta syy pahoinvointiin ei useinkan ole koulutuksessa vaan syyt ovat syvemmällä yhteiskunnassa;työttömyys, alkoholismi, köyhyys,vanehempien parisuhdeongelmat. Koulu ei voi ratkaista näitä kysymyksiä., eikä sen pdä yrittääkään.Koulun tehtävä on tarjota elämän perustyökalut; lukeminen,laskeminen ja matemaattiset perustaidot. Sitä mikä ei ole rikki , ei pidä yrittää korjata.Iloinen olen siitä etttä kukaan ei sano sanaa digiloikka. Tietotekniikalla on välinearvo ei itseisarvo vaikka se tärkeää onkin.Norjalaiset kollegat hämmästelivät miksi Suomessa digiloikka oli noussut niin tärkeäksi, niin minäkin. Tuntuu että on palattu perusasioden äärelle.Kari Uusikylä kirjoitti osuvasti ettei kaikkien tarvitse pakonomaisesti opiskella matematiikka ,silla on toki oma arvonsa luonnontieteissä ja matematiikassa mutta se ei ole ihmisen mittari.Humanistille tämä kaikki on musiikkia korville.Ei ne seuraukset vaan syyt

Kymmenen viikkoa sairaalassa ja seitsemän viikkoa sairaslomalla on pudottanut ulkopuolelle yhteiskunnallisten asioden ; eduskuntavaali ja eurovaalit meni. Suomi sai eduskunnan ja vaalituloksessa näkyy halu muutokseen. Hallitusohjelma on voitto tasa-arvolle, ympäristölle ja koulutukselle. Ymmärän opposition huolen miten kaikki rahoitetaan,mutta ratkaisu ei ole hallitusohjelman haukkuminen vaan vaihtoehtojen esittäminen.
Tasa-arvo otti loikan etenpäin kun yhdeksästätoista ministeristä 11 on naisia. Uskon ettei valinta ole sukupuolen perusteella vaan myös kompetenssin. Ainakin puheen tasolla uusi opetusministeri puhuu järkeviä. Yltiöpäinen koulun kehittäminen ei ole ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen.
On muuten mukava kirjoittaa blogia pitkän tauon jälkeen

Kokemus

Pysäyttävä hetki elämässä oli kun vatsakipujen takia Samarian terveysasemalle mennyt kiidätettin Jorviin korkean verenpaineen vuoksi.Ensimmäinen päivä meni tutkimuksissa ja seuraavana päivänä pallolaajennus.Pallolaajennus sujui hyvin , mutta sen jälkikomplikaationa seurasi aivoinfartkti joka vei puhetyöläiseltä hetkeksi puhekyvyn ja liikuntakyvyn. Rutiinikäynnistä tuli kymmenen viikon sairaalareissu.Vaimon tuella siitä selvittiin.Olen sanonut että maksan mieluusti veroja koska kuntotus mitä olen saanut eri tahoilta on huippua ja monellakin tapaa elämämarvot ovat menneet uusiksi