Koulu maailmassa ja maailma koulussa

OAj;n puheenjohtaja Olli Luukkainen lausui taannoin julkisuudessa ettei koulu voi olla saareke yhteiskunnassa. Lausahdus sai allekirjoittaneen suupielet hymyyn. Kaivoin esille sanomalehti Pohjalaisen jutun vuodelta 1994 missä allekirjoittanut nuorena koulunjohtajana oli lehden toimittajalle lausunut samoin sanoin. 90-luvun koulussa oli jälkeenpäinkin tarkastellen pioneerihenkeä. Aikahan suorastaan haastoi kouluja profiloitumaan. Viimeisen viikon aikana on tuntunut että maailma on koulussa. Kaikkea osaamista ja tietoa ei tarvitse olla itsellä vaan vierailijat rikastuttavat arkeamme. Lauluntekijä ja trubaduuri Jukka Salminen kierrätti meitä lauluillaan ympäri maailmaa ( opettaja vm 1979). Elissa ja Alassane kertoivat kummikoulun kuulumisia Burkina Fasosta. Entinen kollega ja pitkän linjan erityisopettaja Komulaisen Antti rantautui yhteen vuosiluokkaan ja kertoi myös Afrikan kuulumisia. Tänään joissakin vuosiluokissa on tuulahdusta kelttien vanhasta sadonkorjuujuhlasta mikä myöhemmin sai kristillisiä piirteitä eli Halloween. En tiedä ,olenko tosikko vai kalkkis mutta en henkilökohtaisesti perusta kyseisestä juhlasta. Suomeen Halloweenin rantautti kaupat, vaihto-oppilaat ja jenkkileffat. Itse pitäydyn pyhäinpäivän traditioissa sytyttämällä kynttilän.Olen iloinen siitä että jo nyt uuden Ops-hengen mukaisesti maailma tulee kouluun tai tosiasiallisesti on tehnyt sitä tässäkin talossa jo pitkään. Katsoimme eilen webinaarin liittyen kielitietoisuuteen. Esitys oli hyvä. Se muistutti meitä miten koululla on tärkeä rooli lukutaidon opettamisessa ja miten tehtävä jatkuu alkuopetuksen vuosien jälkeen.Näkökulma oli puhujalla hyvä, jokaisella aineella on oma kielensä esim. matikalla.Koulun tehtävä on siis moninainen.meidän perustehtävämme ei katoa mutta tavat toteuttaa tehtävää monipuolistuvat, osallistuttavat ympärillämme olevaa maailmaa ja ennen kaikkea oppilaita.

Näin se homma etenee

Pulkkinen tv-sarja on ollut yksi suosikeistani, sopivan mustaa huumoria. Yksi suosikkihahmoistani oli konsernijohtaja joka totesi aina sketsin lopussa " no niin, näin se homma etenee" Viikko alkoi Siikarannassa OPS-tapaamisella. Hellströmin Martti johdatteli meitä tunnelmaan ja oikeaan moodiin esittämällä kysymyksen; mistä sellaisesta meidän pitäisi luopua mikä on esteenä uuden opetussuunnitelman toteuttamiselle.Vastaukset olivat lupaavia. Yksin tekemisen kultuurista pitää pyrkiä pois, jaettu ilo on kaksinkertainen ja jaettu huoli on puolet keveämpi.Oppilaan osallistamisessa pitää päästä seuraavalle tasolle. Meillä on kouluissa paljon hyviä käytäntöjä erilaisesta oppilaan osallistamisesta. Uuden opetussuunnitelman myötä on oppilaan osallisuutta oman opiskelun suunnittelussa ja arvioinnissa merkittävästi lisättävä. Luottavaisin mielin voisi silti siteerata sketsin johtajaa " no niin, näin se homma etenee"

Sudenkuoppa

Sosiaalisen median foorumeilla koulukeskustelu kulminoituu voimakkaasti digioppimiseen, opettajan rooliin, oppilaan rooliin, yhteisöllisyyteen. Keskustelu on ymmärrettävää ja toivottavaa. Uuden opetussuunnitelman perusteissa edellä mainitut asiat ohjaavat uudenlaisen toimintakulttuurin luomiseen kouluissa. Määrällisesti vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt oppimisen arviointi. Toimintakulttuurin muutokseen suuressa määrin liittyy myös todellinen muutos oppilaan arvioinnissa peruskoulun aikana. Skotlantilainen kollega kertoi että Skotlannissa opetussuunnitelmamuutosta ohjasi voimakkaasti tarve uudistaa toimintakulttuuria. Kouluissa havahduttiin siihen että testit ohjasivat liiaksi toimintaa ja keskityttiin liiaksi akateemisten taitojen hiomiseen sekä testituloksiin, oppilaan kokonaisvaltaisen kehityksen jäädessä vähemmälle huomiolle. Olisi väärin väittää että suomalaisessa koulussa oppilaan arviointi perustuu pelkästään oppimistulosten mittaamiseen, mutta kahdessa asiassa on varmasti vielä parannettavaa. Arvioinnin tapoja on tietoisesti monipuolistettava ja arvioitava myös oppilaan oppimisen prosessia. Tehtävä on haastava koska suomalaisessa arviointikulttuurissa todistusnumerolla on vankka asema ja pitkät perinteet. Mielikuvat huoltajilla kuten oppilailla numeroarvostelusta ovat vahvat. Pitkän perinteen murtaminen ja muuttaminen eivät ole helppo tehtävä. Koen myönteisenä sen että opetusalan keskustelufoorumeilla on syntynyt keskustelua esimerkiksi taito- ja taideaineiden arvioinnin tarpeellisuudesta . Argumentit tosin ovat hyvin samanlaisia kuin ennenkin. Arviointia lähestyisin itse yksinkertaisin kysymyksin. 1 Ketä varten arviointia tehdään 2 Miksi arvioidaan 3 Miten arvioidaan Vastaukset löytyvät perusopetuksen lainsäädännöstä ja opetussuunnitelman perusteista. Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekäkehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arvioinnin on oltava kannustavaa Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Oppilaan koko kehityksen tukeminen Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. On tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä. Edelliset kappaleet ovat lainauksia perusopetuslaista ja uuden opetussuunnitelman perusteista. Edellä mainitut ovat normeina velvoittavia. Koulun toimintakulttuurin muutos edellyttää muutosta myös oppilaan arvioinnissa mutta myös arviointia muuttamalla voidaan ohjata toimintakulttuurin muutosta. Arvioinnissa myös oppilaan oman itsearvioinnin merkitys korostuu entisestään. Tämä tukee myös oppilaan osallisuuden lisääntymistä koulun toimintakulttuurissa.

Ilmiöpohjaisuus ?

Koulumme yhteissuunnitteluajalla käsittelimme ilmiöpohjaista oppimista.Vieraasta asiasta opettajille ei ole kysymys. Moni tunnisti kysymyksen olevan tutusta asiasta mistä eri aikoina on käytetty erilaisia nimityksiä; eheyttävät kokonaisuudet, kokonaisopetus, vertikaalinen integraatio. Ilmiöpohjainen oppiminen on yksi tapa toteuttaa monialaisia oppimiskokonaisuuksia.Olen yrittänyt itselleni jäsentää käsitteen määrittelyä.Työkaverini esitys sai asian jäsentymään mielessä käsitteen tasolla. Muotoilisin asiaa näin: Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina, aidossa kontekstissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoisesta koulukulttuurista, jossa opeteltavat asiat on usein hajotettu suhteellisen pieniksi ja ehkä irrallisiksikin palasiksi. Ilmiöpohjaisuus avaa isompaa ikkunaa maailmaan ja sen ymmärtämiseen Ilmiöpohjaisessa opetuksessa ilmiötä lähdetään yhdessä hahmottamaan ja tarkastelemaan esitettävien kysymysten tai ongelman asettelun pohjalta (esim. Miksi lentokone lentää ja pysyy ilmassa?). Parhaimmillaan ilmiökeskeinen oppiminen on ongelmakeskeistä oppimista, jossa oppijat yhdessä rakentavat vastausta heitä kiinostavaan ilmiöön liittyvään kysymykseen tai ongelmanasetteluun. Ongelmat ja kysymykset ovat oppijoiden yhdessä asettamia – oppijoiden aitoja mielenkiinnon kohteita Vain lukemisen tai teorian tasolla opittu tieto (esim. ulkoa opitut fysiikan kaavat ja laskusäännöt ilman aitoa kontekstia ja ongelmanasettelua) jää usein oppijoilla pinnalliseksi ja erilliseksi yksityiskohdiksi ilman tiedon (ja sen taustalla olevan reaalimaailman ilmiön) kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja merkityksen sisäistämistä. Mikä sitten muuttuu jos asia on tunnettu ja " vanha". Oman työyhteisön kanssa sanoitimme asian näin. Oppijan ( tuttavallisesti oppilaan) osuus on keskiössä. Lähdetään oppilaiden kysymyksistä ja kiinnostuksen kohteista sekä ongelman asettelusta. Mikä tästä tekee haastavan oppimisen tavan ? Ilmiöpohjaisella tarkastelulla tulee olla selkeä yhteys opetussuunnitelmaan.Nykyisten oppikirjojen ja materiaalin käyttö oheismateriaalina vaatii aineksen poimimista.Toisaalta on niin että toteutus ei vaadi kirjoja koska pyrkimys on monipuolinen tiedonhankinta. Digimateriaalit eivät tässä asiassa ole mitenkään autuaaksi tekevä asia. Tiedonhankinnassa vierailut, haastattelut ja muut työtavat ovat yhtä arvokkaita. Ilmiöpohjaiseen opppimiseen tulee kytkeä saumattomasti arviointi. Oppilas arvioi myös ja focus on prosessin arvioinnissa , ei pelkästään lopputuotoksessa. Perinteinen pulpetissa työskentelyn tapa , ei tuota parasta tuotosta vaan on ymmärettävä oppimisympäristö laajana käsitteenä. Kävimme myös hyvän keskustelun työkavereiden kanssa siitä että hyvät perustaidot ja niihin satsaaminen alkuopetuksen vuosina luovat pohjan ilmiöpohjaiselle työskentelytavalle. Perusidea on mielessä jäsentynyt mutta kun pitäisi nimetä jokin ilmiö mitä vuosiluokilla 1-6 voisi käsitellä , niin myönnän että aivot raksuttavat vielä tyhjää. Ehkäpä Pelle Pelottoman lamppu vielä syttyy pään yläpuolella.

Energian haaskausta

Joulukuussa 2014 opetushallitus vahvisti uuden 1.8.2016 käyttöön otettavan opetussuunnitelman perusteet. Vahvistusta oli edeltänyt asiantuntijoiden, työryhmien ja vapaan kommentoinnin mahdollisuus.Elokuussa voimaan tulevat perusteet ovat kuin morsian; jotain uutta, jotain sinistä ja jotain lainattua.Moni asia on vanhastaan tuttu ja joitakin yritetään elähdyttää, jopa henkiin herättää kuten esim. yhteisöllisyys. Kun uusien perusteiden käyttöön ottoon on päiviä jäljellä 287, niin hiukan hämmnentää käytävä keskustelu alan ryhmissä ja julkisuudessa. Keskustelu kulminoituu digitaalisuuteen, argumentteihin puolesta ja vastaan, yhteisöllisyys vs yksilöllisyys ja opettajan rooli.Opetussuunnitelmassa perusteissa ei aseteta asioita vastakkain eikä se liene ollut laatijoidenkaan tahtotila. Meillä on monipuolinen väripaletti kädessämme ja kaikki mahdollisuudet värittää tulevaisuutemme moniväriseksi, ottaa kaikki sävyt käyttöön. Syntyykö tästä jatkuvasta keskustelusta jotain hyvää konsensusta ja lisäarvoa, en tiedä.Lohdutan itseäni Asko Leppilammen kouluttajakoulutuksen opeilla. Ryhmän vaiheita ovat storming , norming ja forming. Me olemme OPSN asioiden kanssa storming vaiheessa.Onhan tässä vielä 287 päivää aikaa norming ja forming vaiheeseen.

Lukukauden puoliväli

Koulupäivien määrissä erot Euroopassa ovat marginaalisia. Erot syntyvät enemmänkin lomapäivien jaksotuksesta. Syysloman koittaessa ollaan kutakuinkin lukukauden puolessa välissä. Moni kollega on sanonut että syksy on tuntunut erityisen kiireiseltä.Syitä on varmaan monia; hankkeet ja opetussuunnitelmatyö sekä yksinkertaisesti arjen pyöritys niin luokissa kuin hallinnossa. Tauko tulee oppilaille ja opettajille sopivaan aikaan. Lukukauden toisen puoliskon alkaessa uskallan kolmen vuosikymmenen kokemuksella veikata että haipakkaa mennään kohti joulua. Mieli on kuitenkin luottavainen. Koulukohtainen opetussuunnotelmatyö on aikataulullisesti hahmottunut ja työ etenee. Hyvä meininki mistä kuuluu kiitos osaaville opettajille, sidosryhmille ja tietysti oppilaille. Oppilaiden ja opettajien nauttiessa ansaitusta tauosta,tämä rehtori pohtii vielä riskien kartoitusta ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Hiljentyneessä talossa on aina puolensa, voi pitkäjänteisemmin työskennellä kuin muulloin. Välillä työtä tauottaessa tulee luettua keskustelua arvioinnista ja koodauksesta.Hyviä pointteja puolesta ja vastaan mutta ei nyt sentään kiveen hakattuja totuuksia. Pitäisikö taas mustaa ja valkoista sekoittaa niin saataisiin sopivan harmaata :)

Tuomaksen jalanjäljissä

Laivan lipuessa pimenevässä syysillassa maailman kauneimman saariston läpi kohti Tukholmaa, Olli Jaakonpojan mielessä pyörii historian kiertokulku.Tuomas Matinpoika Ämmälä,Hiipakan ja Ämmälän talon isäntä oli matkannut 347 vuotta aikaisemmin säätyvaltiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana.Tuomas oli ensimmäinen lapualainen valtiopäiväedustaja.Tässä jälkeläisen matkatessa yön yli mukavasti Tukholmaan, lienee kaukaiselta esi-isältä kulunut matkaan kauemmin aikana jolloin ei ollut teitä ja matka meritse on taittunut pienellä aluksella.Tuomakselle oli matkaa varten myönnetty 200 kuparitaaleria. Hänen jälkeläisensä selviää magneettiraidalla ja sirulla varustetun muovipalan vilautuksella.Itämeressä on paljon virrannut vettä sukupolvien aikana. Tuomaan jälkeläinen, opetusalan virkamies ei tiedä maanviljelyksestä mitään, viljalajit hän on opetellut kirjoista.Jotain yhteistä kaukaisen esi-isän kanssa taitaa silti olla. Molemmat ovat omilla tavoillaan osallistuneet yhteisten asioiden hoitoon.Tämä matka vie allekirjoittanutta ammatillisen järjestäytymisen merkeissä mainioiden kollegoiden kanssa. Martti Hellström puhui hauskalla tavalla opettajuuden muutoksesta.Ryhmätyöt menivät mainiosti.Positiivinen vire päällä, päättäjillä, virkamiehillä ja ammattiyhdistyksellä yhteinen tavoite.Pitää kiinni hyvästä koulutuksen tasosta.

Mitä se on se monialaisuus, sellainen monialaisuus josta koko peruskoulu puhuupi

Kiusaus oli liian suuri olla otsikoimatta J Karjalaisen sankarit laulua mukaellen. Monialaisuus peruskoulussa ei ole uusi keksintö. Alkuopetuksessa verraten paljon käytetty. Uudet OPS perusteet nostavat sen vain arvoonsa. Yläkoulussa sen jalkauttaminen on ehkä isompi haaste. Onhan yläkoulu perinteisesti ollut aika ainesidonnainen. Itse joudun pohtimaan asiaa kehittyvät toimintaympäristöt hankkeen vuoksi. Tulevien kuukausien aikana on kirkastettava käsitteet monialaisuus, ilmiöpohjaisuus ja laaja-alaisuuus. On ehkä palasteltava ensin monialaisuutta ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa on kirjoitettu seuraavasti: -Opetusta eheyttämällä edistetään oppilaiden mahdollisuuksia tutkia ja oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja keskinäisiä riippuvuuksia eri tiedonalojen näkökulmia hyödyntäen sekä kytkeä toisiinsa eri oppiaineissa opittavia asioita. - Opetuksen eheyttäminen edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämistä voidaan toteuttaa - rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti - jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi - toteuttamalla oppilaita yhdistäviä ja toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja - suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joissa käytetään edellä mainittuja eheyttämistapoja - muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia kuten valtioneuvoston asetuksessa määritelty ympäristöoppi-oppiaine, joka muodostuu viidestä eri oppiaineesta (fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto) - kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

- Paikallisessa opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa päätetään opetuksen eheyttämistavoista sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällöistä ja toteuttamistavoista. Tällöin tulee huolehtia siitä, että kaikkien oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Oppimiskokonaisuus suunnitellaan kestoltaan sellaiseksi, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. (tukiaineisto) Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään edellä kuvattuja toimintakulttuurin ulottuvuuksia.

Eheyttämisen toteuttamisesimerkeissä on kirjattu hyviä esimerkkejä. Näistä saman teeman opiskeleminen kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti on verraten tuttu ja usein käytetty tapa. Googlen hakukonetta käyttäen pääsee linkkeihin missä eri kaupunkien työpajoissa on käytännön esimerkein mallitettu toimintamalleja monialaisten toteuttamiseksi.