tiistai 14. marraskuuta 2017

kv- vinkki 21

Tänään muutama sananen Agenda 2030 kolmannesta kohdasta " terveyttä ja hyvinvointia". Kansallisella tasolla tarkastellen Suomi kuuluu niihin maihin missä agendan alatavoitteet on monellakin tapaa saavutettu, äitiyskuolleisuus, lapsikuolleisuus ja terveydenhoidon palvelut ovat maailman tasolla tarkastellen kärkikastia. Kun asiaa tarkastelee koulun näkökulmasta kansallisella tasolla , niin suomalainen koulujärjestelmä haasteistaankin huolimatta huomioi poikkeuksellisella tavalla agendan haasteet; opetussuunnitelmaan kirjatut liikunnan tuntimäärät, kouluterveydenhoito, oppilashuolto ja ilmainen kouluruokailu. Näissä asioissa siis monellakin tapaa olemme mallimaa eli agendan tavoitteet monellakin tapaa on saavutettu.

Miten sitten globaalikasvatuksen osa-alueella tätä asiaa voisi käsitellä ja luoda toimintamalleja. Yksittäisen koulun kohdalla kiva ja toimiva malli on ollut yhteistyökumppanien kanssa vaihtaa ideoita siitä millaisia liikuntaleikkejä ja pelejä ilman rahallisia satsauksia voi tehdä koulun liikuntatunneilla. Pieni ja kiva juttu kouluyhteistyöhön millä voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia.

maanantai 13. marraskuuta 2017

kv -vinkki 20

Jatkan edellisessä vinkissä aloittamaani Agenda 2030 käsittelyä ja sen vaikutusta peruskoulun globaalikasvatukseen. Näkökulma on ehkä enemmän painottunut vuosiluokkiin 1-6. Kuten kirjoitin aikaisemmin agendan yhteys globaalikasvatuksen teemoihin on selkeä. Globaalikasvatuksen 5 aihealuetta ihmisoikeus ja tasa-arvo, kehityskasvatus, kulttuurikasvatus, rauha.ja turvallisuuskasvatus sekä ympäristökasvatus löytyvät agendan sisältä.

Agenda 2030 toisena asiana on " ei nälkää". Teema haastaa vuosiluokilla 1-6 miettimään, miten aihetta käsitellä ja lähestyä. Tälläiselle 60 -luvun lapselle on jäänyt muistiin television kuvat nälänhädästä Biafrasta ja nälkiintyneistä lapsista. On ainakin opettajan ominaisuudessa asiaa käsiteltäessä mietittävä oppimateriaali oppilaan iän ja kehitystason mukaisesti. Nälkää ja ruuan puutetta onkin ehkä lähestyttävä seuraavista tulokulmista. On luotava tietoisuus siitä että ruuan puute monessa osissa maailmaa on ongelma, on luotava asenteita. Ruaan arvostus mikä tulee näkyä jokapäiväisessä koulutyössä, ymmärrys asioiden riippuvuudesta ja syy-seuraussuhteista. Syy -seuraussuhteita käsitellessä globaaliriippuvuus, perhosefekti, se mitä me teemme Suomessa tai se mitä tehdään muuaalla vaikkapa Brasilian sademetsien kaataminen , vaikuttaa maailmanlaajuisesti.

Edellä mainitut ovat toki haastavia aiheita 1-6 luokilla koska niissä riittää pohtimista 7-9 luokkalaisille ja lukiolaisille. Konkreettiset toimet mitä yksittäinen koulu voi tehdä on osallistua Nälkäpäivän tyyppisiin keräyksiin.

Tämä 2 aihe tarjoaa opetustyössä mahdollisuuden pohtia ruuan puutteen syitä; ympäristökasvatuksessa pohdinta , mistä johtuu ruuan puute.
Miten ilmaston uutos vaikuttaa asiaan ja millaisista muista syistä löytyy linkkejä historiaan ja yhteiskuntaoppiin.

perjantai 10. marraskuuta 2017

kv-vinkki 19

Uuden kestävän kehityksen tavoitteet hyväksyttiin Yk:n yleiskokouksessa 2015. Kehitysohjelma on voimassa vuoden 2016 alusta vuoteen 2030. Päätavoitteita on 17 ja niille alatavoitteita 169. Nämä tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille, sinulle ja minulle. Tavoitteet koskettavat kaikkia YK:n jäsenvaltioita, kun taas vuosituhattavoitteet koskettivat vain kehitysmaita. Tämä on siis meidän kaikkien agenda. Opetushallituksen ja Kuopion kaupungin kv-tapaamisessa viime keväänä Agenbdan yhteys koulun kansainvälisyystyöhön nousi selkeästi esille ja se viitoittaa kansainvälisyystyötä entistä enemmän ja selkeämmin.
Facebookin ryhmässä kansainvälisyys ja globaalikasvatus kouluissa on tämänkin syksyn aikana ollut mainoksia opettajille suunnatuista koulutuksista asian tiimoilta.

Koska kysymys on laajasta kokonaisuudesta pitää palastella asiaa useammassa vinkissä. Ensimmäisenä tavoitteena Agendalla on poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. Mitä agendan ensimmäinen tavoite tarkoittaa koulussa. Pelkistetysti ilmaisten, tietoisuuden luomista koulussa niistä haasteista mitä maailmassa on köyhyyden suhteen. Toisena asiana nostaisin; mitä me koulussa voimme tehdä asian eteen. Yksinkertaisimmillaan se on pientä apua ja kampanjoita joista jo aikaisemmin kirjoitin. Kolmantena asiana nostaisin opetuksen sisällöt, Se mitä me koulussa opetamme tasa-arvosta ja sen sisäistäminen luo globaalisti niitä asenteita mitä tarvitaan tulevaisuuden luomisessa. Lyhyesti siis kiteyttäen: tietoisuus, pienetkin käytännön toimet ja oikeiden asenteiden luominen.

maanantai 6. marraskuuta 2017

kv-vinkkaus 18

Koulumme saatua vuoden 2017 globaalikasvattajakoulu-tunnustuksen, olen saanut yhteydenottoja asian tiimoilta. Muutamiin kysymyksiin olen vastannut henkilökohtaisesti, mutta lupasin laittaa blogiin vinkkauksia asioista joita kysymykset ovat sivunneet.Kaikkiin kysymyksiin en ole ehtinyt vastata joten jatkan käsittelemättömien aiheiden kanssa. On ehkä hyvä todeta että yhtä ainoata ja oikeaa sabluunaa kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen toteuttamiseksi ei ole. Esimerkit, kokemukset ja pohdinnat kumpuavat yksittäisen koulun kokemuksista ja niistä tavoista joita olemme löytäneet kansainvälisyys ja globaalikasvatuksen eteenpäin viemiseksi ja kehittämiseksi. Tässäkin vinkissä haluan muistuttaa ja korostaa ettei kansainvälisyystyötä koulussa pidä tehdä väkisin eikä ajaa kun käärmettä pyssyyn. Parhaimmat tulokset syntyvät kuitenkin rennosta, iloisesta meiningistä ja asioiden löytämisen ja oivalluksen riemusta. Vinkkauksessa 10 poimin muutamia asioita opetussuunnitelman perusteista, ne antavat tuen kv-työn velvottavuudelle ja tarvittaessa puolustamiselle.

Miten laaja-alainen osaaminen näyttäytyy suhteessa koulun kansainvälisyystyöhön. Karrikoiden ja yksinkertaistaen voisi kai kirjoittaa että kansainvälisyys nousee opetussuunnitelmasta. Opetettavien aineiden yhtä lailla kuin monialaisten opintojen tulee opintojen aikana sisältää laaja-alaisen osaamisen seitsemän osa-aluetta. Itse tarkastelisin laaja-alaisen osaamisen osa-alueita irrottaen ne opetuksen ja osaamisen kontekstista ja peilaten kansainvälisyystyöhön.

Ensimmäinen osa-alue ; ajattelu ja oppimaan oppiminen. Globaalikasvatus yhdistettynä kestävän kehitykseen haasteisiin tarjoaa hyvän lähestymistavan syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen sekä monipuoliset tavat oppia erilaisten koulussa pidettävien työpajojen ja yhdessä oppimisen keinoin.

Toinen osa-alue ; kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus koulussa kiteytyy keskeisesti tähän osa-alueeseen. Kaikki koulussa tehtävä kv-työ sisältää näitä kolmea elementtejä peruskoulun luokka-asteesta riippumatta.

Kolmas osa-alue ; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; Tämän osa-alueen merkitys korostuu erityisesti hankkeissa missä on oppilasliikkuvuutta, peruskoulun puolella useimmiten vuosiluokkien 7-9 kohdalla. Asiaa ei tee helpoksi se että lähtökohtaisesti liikkuvuudesta puhuttaessa mahdollisuus pitäisi tarjota kaikille. Tässä kohtaa korostuukin koulun ja huoltajien yhteinen näkemys ja käsitys siitä millainen on oppilaan osaaminen arjen taidoissa ja itsestä huolehtimisesta mikä korostuu erityisesti liikkuvuudessa.Toisaalta nuorimmat liikkujat ovat Comeniuksessa kanssani olleet 4 -luokkalaisia ja siitäkin selvittiin.

Neljäs osa-alue; Monilukutaito liittyy kansainvälisyystoimintaan koska perinteisen kirjoitus ja lukutaidon rinnalle muuttuvassa yhteiskunnassa on noussut multimodaaliset taidot. Kansainvälisyystyössä nousee merkitykseen kuvien, videoiden ja muiden merkitystä välittävien esimerkkien ymmärtäminen esim. emojit nuorten välisessä viestinnässä ja kommunikaatiossa.

Viides osa-alue ; Tieto ja viestintäteknologinen osaaminen. Vaikka usein olen puolustanut perinteisen kirjeen käyttöä yhteyksissä,
niin monipuolisessa kv-työssä on hallittava em.taidot.

Kuudes osa-alue; Työelämätaidot ja yrittäjyys. Taitoja joita tarvitset työelämässä kohtaamine, yhteistyö , hyvä kommunikaatio tarvitaan myös kansainvälisyystyössä , klisee elämää varten eikä koulua varten ,saa ainakin tässä kohtaa merkityksen.

Seitsemäs osa-alue ; Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Agenda 2030 on tavoite mihin valtiot kuten Suomikin on sitoutunut. Siihen on hitaasti herätty kouluissa, mutta tuo Agenda tulee vahvasti ohjaamaan kansainvälisyystyötä.Yksittäisistä projekteista yhä laajemmassa mittakaavassa siirrytään globaaliin näkökulmaan ja sen esille tuomiseen koulu-ja kasvatustyössä.

perjantai 3. marraskuuta 2017

Muutakin kun kansainvälisyyttä.

Koulun huomioiminen vuoden globaalikasvattajakouluna toi allekirjoittaneelle kysymyksiä eri tahoilta ja hiukan itseäni säästääkseni, päätin blogata asioita aiheeseen liittyen ja toki vinkit jatkuvat.Arjessa kyllä askarellaan ihan arkisten ja tavallisten kysymysten kanssa, ihan siis koulun perusarkea. Muutamia asioita on kyllä tullut pohtineeksi ja voi sanoa olevans tyytyväinen että uutiskynnykset ylittyy.

Miten on mahdollista maassa missä rakentamisella erilaisiin ja vaativiin ilmasto-olosuhteisiin on pitkät perinteet, homeiset ja epäterveet rakennukset kaatuvat syliin haliitsemattomana ongelmana. Kysymys on kuitenkin perusasiasta , terveellisistä rakennuksista kaikille. Pohjanmaalla pitkäaikainen kollega ja ensimmäinen esimies kipuilee tilanteessa missä koulurakennus on epäterve ja nopeasti pitäisi köytää kaikkia palveleva ja tyydyttävä ratkaisu. Jokainen arvaa ettei ratkaisut löydy yhdessä yössä. Tämä on valtakunnallinen haaste etelästä pohjoiseen, suurempi kuin digiloikka.

Kun strategia sanaan on jonkinlainen viehtymys niin tulee välillä mietittyä onko strategia oikea koulutuksessa ja vielä enemmän sitä onko strategia rakennettu alhalta ylöspäin uskottavasti ja kansaintajuisesti.

Martti ystäväni on usein muistuttanut että meillä on 10 vuotta aikaa jalkauttaa nykyistä OPSIA, silti mielessä pyörii Queenin laulun sanat , I want it all I want it now. Sellainen se ihmisluonto useasti on all and now.

Työuran hienoimpia ja mieleenpainuvia asioita on Suomi 100, huikea juttu.Pitää nauttia tästä hetkestä, epäilen vahvasti että 200 vuotispirskeet jää näkemättä.

Vielä lopuksi, kiitos Tuomas Kurttila. Isämpäivä on isänpäivä ja äitienpäivä on äitienpäivä, läheisiä ei silti unohdeta koulussa eikä muullakaan. Yritetään nyt välttää ylilyöntejä tytöt ja pojat