Meillä tehdään hienoa työtä ja kansainvälisyys sekä globaalikasvatus näyttäytyvät monimuotoisina. Paljon parjattu digi näyttäytyi
kyllä mahdollisuutena kv-työssä ei haittana. Kun 3 d-lasit päässä kuljeskelee afrikkaisen kylän vanhusten talossa, tajuaa mihin
kaikkeen nykytekniikka taipuu. Silti opetushallituksen, opettajankoulutuksen ja puhujien puheenvuoroissa kuulee huolen siitä että
kansallisella tasolla kokonaisuutta arvioiden on paljon tehtävää. Meillä on koulutuksen järjestäjiä jotka ovat suunnitelmallisesti
miettineet kansainvälisyyden asioita ,kuten myös yksittäisiä oppilaitoksia ja kouluja. Uskaltaisin silti väittää että monella
toimijalla asia on vielä alkuvaiheessa tai ei näyttäydy suunnitelmissa eikä käytännössä.
Saku Tuominen Hundredista sanoi että pitkän aikavälin suunnitelmia ei välttämättä ole. Tässä asiassa voi ainakin olla Tuomisen
kanssa samaa mieltä.
Mistä syistä sitten johtuu että kansainvälisyys kouluissa koetaan vieraana tai hankalana asiana. Historiallisesti tarkastellen
Suomesta on lähdetty jo keskiajalla kansainvälisiin opintoihin esim.papisto ja esimerkkejä löytyy muitakin. Toisen maailmansodan
jälkeen Unesco Charter loi pohjan nykyaikaiselle kansainvälisyys ja globaalityölle. Jos kahlaa läpi opetussuunnitelmat 70-
luvulta tähän päivään, niin perusteet löytyvät niistä kaikista kansainvälisyystyölle. Eri aikoina asiat on ilmaistu eri tavalla,
mutta peruste on aina löytynyt.
Miksi on sitten niin paljon tekemistä kansainvälisyysasioissa. Asiaa pohdiskeltuani ,löydän useita syitä.
Opetussuunnitelman ja kansainvälisyystoiminnan yhteys ei avaudu opettajalle.
Koulun kansainvälisyystyön käsitteellistäminen olisi hyvä avata jo opettajankoulutuksen aikana
Kansainvälisyystyötä tulee a) johtaa b) suunnitella
Mielikuva kv-työstä liittyy liian usein liikkuvuuteen mikä on vain yksi osa työtä
Opettaja ei useinkaan tule tiedostaneeksi että koulussa tehtävä perusopetustyö itsessään on kansainvälisyystyötä.
Kansainvälisyys koulussa ei ole irrallista puuhastelua se on tietoista toimintaa.
Kansainvälisyyttä tulee lähestyä oppilaan näkökulmasta. Mitä kansainvälisyys tarkoittaa oppilaalle .Mitä oppilas saa
toiminnasta
Kv-työtä pitää suunnitella huomioiden oppilaan ikätaso. Mitään ikäluokkaa ei voi blogata pois
Koulutyössä kv-asiat eivät voi olla yksittäisten opettajien harteilla, se on ennen kaikkea ja parhaimmillaan yhteisöllistä toimintaa.
Mielikuvaa kv-työstä vain liikkuvuutena tulee muuttaa ja suunnitelmissa huomioida kotikansainvälisyys mikä luvattoman huonosti ja vähäisesti näkyy suunnitelmissa.
Lopuksi kv-työ ei ole juhlapuheita ja korulauseita vaan pieniä arjen asioita koulutyössä ja opiskelussa
Hyvin kiteytetty#
VastaaPoista