kotiseutuopetus

Kertooko opetuusuunnitelmaan tarttuminen tekemisen puuttesta ja liiasta vapaa-ajasta,tiedä häntä. Luin taas kerran perusteet läpi ja totesin että tavoitteet ovat kunnianhimoiset,ehkä parhaimmat koskaan.Minua kuitenkin häiritsi tekstin määrä.On vaikea kuvitella että huoltaja tai muu asiasta kiinnostunut tarttuisi Opsiin lukeakseen
mitäs täällä sanottiinkaan.Jos 90-luvun teksti ja perusteet oli keveä versio.On nykyinen versio raskas,valitettavasti.Syy OPSiin tarttumiseen oli ympäristöopin tavoitteisiin tutustuminen. Maailmaaa syleilevät tavoitteet ,konkretiaa vähän.Tämän opetussuunnitelman haaste on että oppiaineen ja vuosiluokkien tavoitteet jättävät toivomisen varaa.En tarkoita että haluaisin listoja opetettavista asioista mutta lihaa luiden pääle kuitenkin.1986 aloittaessani koriseutuopetus oli nostettu paikallisessa kuntakohtaisessa OPSissa keskiöön.Kollega oli tehnyt kunnan kohteista ja osista diavalokuva -sarjan. Maantieteellisesti isolle alueelle jakautuvan kunnan eri osiin voitiin tutustua ja moni sen ajan retkistä suuntautui kotikunnaan eri osiin.Tämän päivän koululainen tuntee Thaimaan uimarannnat mutta harva tietää missä Oittaan uimaranta on. Pitäisikö tietoisesti korostaa taas oman kunnan tuntemusta.Mielestäni pitäisi.Esimerkiksi Espoossa vuosiluokkien 1-6 aikana olisi tärkeä vierailla
Nuuksiossa,Espoon saaristossa,missä tahansa historiallisessa kohteessa.Vaikka kansainvälisyys on minulle sydämen asia niin on tärkeää että kotiseutu tutuksi ensin.

Molemmat vinoja sekä naama että peili

Hellströmin Martti oli ansiokkaasti koonnut asioita 19.9 tapaamisesta Opetushallituksessa. Yksittäisistä asioista
luodaan valitettavasti yleistä tilannekuvaa. Mielipiteet ja asiantuntijapuhe sekoittuvat. Media ei ole koulutoimittaja,lööpit ovat tärkeitä.Koneisto puhuu hallintoa,ei suomea,esim OPS.Viestintää tulee kehittää ja lisätä yhdessä.Tärkeitä asioita,kun imagotappio on jo kärsitty.

o tempora o mores

Ilkeät kielet sanovat että ruotsalaisen teinin Greta Thurnbergin puhe on ruotsalaisten mainio mainostemppu.Jos se on sitä,on se hyvän asian puolesta.Fox News toimittaja kiiruhti eilen vähättelemään Gretan esitystä kuten Donald Trumpkin.Katselin Gretan puhetta ja nostan hattua nuorelle teinille joka sanoo suoraan.Ilmaston muutos on totta ja on viime hetket vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseemme ja tehdä muutos.Pienissä arjen teoissa on mahdollisuus.
Let"s save the planet before it is too late

Itsetunto

Osallistuin viime viikolla webinaariin,missä käsiteltiin nuorten itsetuntoa.Hälyttäviä tuloksia,kahdeksallakymmenellä prosentilla tytöistä on jossain vaiheessa ulkonäköön liittyviä itsetunnon ongelmia
13-21 ikävuoteen asti tyttöjen käyrä näytti huolestuttavalta,vastaava poikien käyrä ei laskenut niin voimakkaasti.
Julkisuuden muovaama naiskuva on ollut stereotyyppinen.On positiivistä että kehopositiivisyys on noussut pinnalle ja muovaa naiskuvaamme luonnollisempaan suuntaan.

Mitä huoltaja voi tehdä tukeakseen nuoren kasvua.Rakasta itseäsi oli ohje numero yksi.Käännä puhe positiivissen, älä kutsu itseäsi läskiksi,sano että olet kurvikas.Pieniä kielellisiä juttuja joilla puhe käänetään positiiviseen.Puhu positiivisesti, älä jouruile. Muiata että teini tarvitssee halaukssia.
Mielenkiintoista asiaa.

Webinaaria tarjolla

Uima-altaan syystyhjennyksen ja huollon lisäksi jää vapaaherralle aikaa osallistua erilaisiin tapahtumiin.Oaj:n sivuilta löytyi mielenkiintoinen linkki varhaiskasvatuksen johtamista käsittelevään webinaariin.Kovasti tutut teemat toistuvat sielläkin.
Kasvatustieteen tohtori Elina Fonsen nosti esille kovinkin tuttuja teemoja.Johtamisen näkökulma on jaettu johtajuus vaikka juridisesti vastuu olisi johtajalla.Laki ja ohjeistukset antavat selkeät puitteeet ja mennään asioissa lapsen etu edellä.Johtamisen eri tasoilla kuten poliittisella tasolla valitettavasti keskustelua värittä voimakkaasti talous.
Hän toi esille tärkeän asian mikä sopii myös kouluun.Pitää keskustella siitä mitä on opettajan johtajuus.Hyvinkin tuttu aihe;johda itseäsi.Johtamisen ongelmana usein on että väki vaihtuu mutta tavat pysyy.Johtamista pitää tarkastella tässä ajassa.Vanhaa tuttua ja turvallista pitää uskaltaa tarkastella kriitisesti.
Eeva totesi hyvin että pedagoginen johtaminen on;arvostusta,aikaa keskustelulle,osaamissta

Back to business step by step

Eilen polkupyörä vei Laurinlahden kouluun aluekokoukseen. Oli mahtava nähdä kollegoita pitkän tauon jälkeen.
Listalla tärkeitä asioita kuten työsuojelu ,liittyy muuten läheisesti työhyvinvoinnin teemaan.Keskustelua kieliohjelmasta. Kieltämättä vaikea kysymys kun ajattelee että yläkoulussa pitäisi turvata mahdollisuus A2 kielen jatkolle,mutta vaikea kysymys myös siksi että Suomessa pitäisi tarjota mahdollisuus harvinaisempien kielten opiskeluun;esimerkiksi espanja ,kiina ,tms.Harvinaisempia kieliä voi toki opiskella myöhemminkin mutta lapsena kielet tarttuisi helpommin.

Haaste

Kuluneen syksyn aikana suomalaisesta koulusta on välittynyt eri medioissa kielteinen kuva.On väärin että yksittäisten asioiden perusteella koulu leimaantuu. Kouluissa tapahtuu paljon hyvää ja arvokasta ,mikä jää muun
raflaavan otsikoinnin taakse.Kissan hännän voi nostaa vain kissa itse.Haastan kaikki tutut rehtorit ja opettajat
profiilin nostoon. Ottakkaa yhteyttä lehtiin,radioon ja televisioon. Kutsukaa kouluun katsomaan arjen työtä.Varmasti joku kiinnostuu.It is time to strike back.

Arviointi

Opetushallitus julkisti eilen arvioinnin perusteet lausuntokierrokselle.Klikkasin jutun linkkiä ja luin ehdotuksen mielenkiinnolla.Hyviä ovat linjaukset.Vahva on tuo numeerisen arvioinnin periaate, neloselta alkaen kaikille numeroarviointi Periaate on ok,kunhan asianomainen ja hänen huoltajansa tietää mistä numero koostuu eli pitää kirjoittaa tarkasti auki kriteerit numeron takana.Sekin on minun mielestäni hyvä että jos asianomaisella luvattomien poissaolojen vuoksi ei ole minkäänlaista näyttöä mistään arvosana on hylätty.
Linjakas ja mielestäni hyvä ehdotus,käykäähän lukemassa.

Mikä on tärkeää koulussa

Luin illalla Hellströmin Martin blogia.Hän oli onnistuneesti koonnut ajatuksia siitä mikä puhuttaa koulussa ja pohtinut kysymystä;onko naama vai peili vino koulusta käytävässä keskustelussa.Mielestäni se on molempia.On merkillistä että keskustelu on kietoutunut menetelmien ympärille. Koulu joka innostuu kokeilemaan jotain erilaista saa niskaansa aikamoisen julkisuuden ryöpyn. Kokeilut ovat tervetulleita ja kokeilijan osa on usein raskas.Kuinka moni haluaa palata 50-luvun ns. kunnon autoritääriseen ja kurin kouluun.Meidän lähestymistapamme on muuttunut eikä sellaiselle toiminnalle ole tarvetta.Tuntuu että tässä ajassa ei löydy tilaa keskustelulle arvoista eikä ydintärkeästä kysymyksestä;oppiminen.

Muistan lukeneeni jostain tutkimustuloksen että huonoinkaan opettaja ei voi estää oppimista.En murehtisi hirveästi siis menetelmää.Pedagogisesti taitava opettaa valitsee työtavat oppijan mukaan.Didaktiikassa tarkastellaan oppimista usein opetuksen näkökulmasta, mutta sitä voi tarkastella myös psykologian ja behaviriostisesta näkökulmasta.

Tulisiko nyt käytävään keskusteluun enenevässä määrin nostaa oppiminen koulussa eikä takertua menetelmäkysymyksiin.

Habitare

Habitare on nähty ja käyty.Messut toistavat vähän itseään.Perinteiset ketjut ja liikkeet näkyvät.Messujen mielenkiintoisin anti oli nuorien suunnittelijoiden ja opiskelijoiden standit .Olisi toivonut että kierrätysmateriaali ja sen käyttö olisi ollut paremmin esillä.Virkistävää oli nähdä suomalaisen puun taipuminen moneksi huonekalumateriaalina,puu on kaunis ja taipuu moneksi

sukupuolten tasa-arvo

Tasa-arvon mallimaassa pätevyyden tulisi mennä sukupuolen edelle.Onko naisjohtaja "hyvä jätkä" tai miesjohtaja löytänyt sisäisen "naiseutensa".Monelle muusta kultturista tulevalle voi olla kulttuurishokki kun hän sosiaali-ja terveysalan ja koulutuksen hallinnossa kohtaa naispuolisen johtajan. Kompetenssi ratkaisee, ei se mitä on jalkojen välissä.Itsellä on suurin osa esimiehistä ollut naispuolisia ja matkan varrelle on osunut muutama mieskin.En näe että sukupuolella olisi merkitystä.Miespuolisten esimiesten toiminta on ollut ehkä aavistuksen verran virtaviivaisempaa ja pelkistetympää.Silti tietyillä aloilla nainen törmää "lasikattoon".Seurakuntien kirkkoherrat ovat usein herroja.Toinen ala on yritysmaailma missä varsin usein urakehitys tyssää lasikattoon.

Seurakunnissa tulisi kiinnittää tähän asiaan huomiota,se on moderni työyhteisö siinä kuin moni muukin. Yritysmaailmaasa puhaltaa virkistävät tuulet.Monien yritysten ylimmässä johdossa on päteviä naisjohtajia.Uskon että 2030-luvulla viimeistään nähdään kenraalikunnassa ensimmäiset naiset.

arvot

Toistaiseksi vapaaherralla on aikaa seurata sitä keskustelua mikä koulutuksen ympärillä pyörii eri asteilla. Keskustelu tuntuu kovasti pyörivän menetelmien ympärillä.Se on ymmärrettävää koska opettajat usein haluavat sitä.
Minua kuitenkin häiritsee keskustelussa se ettei kukaan puhu arvoista tai sitten se keskustelu on mennyt ohi. Googlaus asiasta tarjosi jonkinlaisen tuloksen.Erään koulun kotisivulla oli hienosti kirjoitettu että arvopohja ohjaa kaikkea koulun toimintaa

Löysin Helsingin kaupungin sivuilta tekstin missä asiaa on kiteytetty hyvin; Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja siinä käytettyjen materiaalien tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat yleisperiaatteet ovat lapsen edun ensisijaisuus, yhdenvertaisuuden periaate, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä osallisuuden periaate eli lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi. Helsingin peruskoulujen arvoperustassa on huomioitu nämä periaatteet ja niitä noudatetaan kaikissa Helsingin kaupungin peruskouluissa.

Totetuuko tekstin perusteet ?

tärkeitä asioita

Viimeksi kuluneen kuukauden aikana keskustelu peruskoulusta ja sen tilasta on saanut aikaan jyrkkiäkin kannanottoja.Se kertoo omaa kieltään ,miten muutokset ovat vaikeita .Keskustelu inkluusiosta, ilmiöoppmisesta ja itseohjautuvasta opiskelusta käy kuumana.Tämän keskustelun jalkoihin tuntuu jäävän ympäristöasiat ja kansainvälisyys.Tulevien sukupolvien vuoksi ympäristöasiat tulisi nostaa merkittävään rooliin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.Tähän sukupolveen pitää vaikuttaa ja saada se kestävä kehityksen polulle.Yhteiskuntamme moninaistuu ja monipuolistuu,halusipa sitä joku tai ei.Valmiudet erilaisuuden kohtaamiseen
pitää viimeistään tämän sukupolven aikana saattaa kuntoon.Se ei kuitenkaan tarkoita että meidän tulisi hyväksyä esim.tyttöjen silpomista, lapsiavioliittoja tai muita ääri-ilmiöitä.

image

Opetushallitus on kutsunut alan ihmisiä pohtimaan sitä mielikuvaa mikä perusopetuksesta on syntynyt.Kuten kirjoitin aikaisemmin koulussa tapahtuu paljon myönteistä, mutta ne uutiset eivät päihitä myyviä otsikoita.Mediaa vastaan pyristely on toivoton tehtävä.Asiaa pitäisi lähestyä miettien,onko koulutuksessa tarvetta "korjausliikkeelle". Korjausliikettä tärkeämpi olisi miettiä viestintästrategiaa. Koulusta kertova uutisointi tavoittaa suuren yleisön Hesarin,Iltasanomien ja vastaavien julkaisujen kautta.Koulutuksesta käytävä keskustelu on valitettavan usein meidän alan ihmisten keskustelua eri alustoilla. Se ei tavoita suurta yleisöä. Toki laadukkaan journalismin taustalla on selvitystyötä alan ihmisten kanssa.
Oma kysymyksensä on mitkä ovat ne korjausliikkeet mitä koulu tarvitsee.
Täydennyskoulusjärjestelmä tuli päivittää ja saattaa ajan tasalle.Viime vuosien isot muutokset OPS kolmiportainen tuki olisivat tarvinneet tuekseen koulutusta ja tilanne on hyvinkin kirjava kunnista riippuen.Tekemisen kulttuurin muutos;pois yksin puurtamisesta yhteisöllisyyteen.Tehdään hyvästä peruskoulusta vieläkin parempi

ei ylimäärääräistä paperityötä

On hyvä että lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden asioihin löytyy työkaluja kuten Lapset -puheeksi menetelmä.
Ongelmallista on että menetelmä on osittain päällekkäinen opiskeluhuoltolakiiin kirjattujen toimenpiteiden kanssa
Ammattijärjestö ei halua lisätä byrokratiaa ilman että siihen kohdennetaan resursseja.
linkki juttuun tästä:https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/oaj-pitaa-lapset-puheeksi--menetelmaa-ongelmallisena--opettajat-eivat-halua-turhaa-byrokratiaa/

mallia Skotlannista

Monelle espoolaisellekin rehtorille tuttu Gordon Wyness oli vierailemassa ( 26 KERTA Suomessa).Luumupuun istutusten lomassa jäi aikaa keskustella alan asioista.Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi parhaista,on silti asioita jotka Skotlannissa ovat toisin.Suomessa sijaisopettajana lyhyen aikaa voi toimia kuka vaan joka on soveltuva vaikka muodollista pätevyyttä ei olisi.Tässä suhteesa skotit ovat tarkempia. Opetusta saa antaa vain muodollisen kelpoisuuden omaava rekisteröity opettaja.Olisiko korkea aika saada Suomeenkin rekisteri vaikka se mukanaan toisi haasteita.Huonosti käyttäytyvän oppilaan erottaminen on tarvittaessa helpompaa.Kun tilanne vaatii voidaan se tehdä välittömästi ja neuvonpito käydään myöhemmin.En ota kantaa onko se hyvä, totean vain että asian ympäriltä on karsittu turha byrokratia ja erottaminen voidaan tehdä virkamiespäätöksenä ilman toimielimiä.Skottikoulussa ei sinutella,puhutellaan aikuista mr tai mrs. Suomalaiselle ei tuntuisi luontevalta mutta on myös kysymys mihin lapset opetetaan. Vaikka koulupukupakkoa ei ole ,yhdenmukainen pukukoodi ja käytöntö
istuu tiukasti kulttuurissa.Meidän systeemimme on hyvä mutta se ei tarkoita etteikö asioita voisi tarkastella myös toisin.

Alkuopetuksen ihanuus

Luokanopettajana tuli 2000-luvun alkuun vedettyä luokkia nelosesta kutoseen. Kollegani sanoi että minun pitäisi kokeilla alkuopetusta.Emmin ehdotusta koska työ isompien kanssa oli vuosien varrella rutinoitunut, mutta päätin kokeilla josko työ alkuopetuksesa tarjoaisi ammatillisesti uutta. Ensimmäisellä työviikolla huomasin että on opeteltava uusi kieli. Edessäni seisoi ekaluokan oppilas joka oli edellisenä päivänä myöhästynyt koulutaxista. Minä sanoin että sinun tulee olla varttia vailla koulun pysäkillä jolloin kyynelten seasta kuului:"Enhän mä osaa edes kelloa".Piti miettiä uudestaan miten asiat sanotaan ja näytetään.TIedän että monikin kavahtaa alkuopetusta
mutta ammatillisesti se antaa paljon ja kehittää. Alkuoepetuksen vuoden kokeilu venähti kahdeksaan vuoteen ja se oli rankkaa koska oli oltava ryhmänhallinnassa tietyllä tavallla ehdoton mutta myös luokanopettajan uran antoisinta aikaa.Ei tarvitse olla erikoistuja ,työ opettaa.Jos haluat muutosta,kokeile alkuopettajan hommaa.

Liisalta viisautta

Liisa Keltikangas -Järvinen on kirjoittanut tempperamentistä. Yksi hänen hienoimpia oivalluksiaan on ettei temperamentin taakse voi piiloutua.Työelämässä ei voi piiloutua sanoamalla ; että kun mulla on nyt tälläinen tempperamentti. Liisa puhuukin ammatillisesta minästä.Työelämässä usein on kysymys asioista ja niiden käsittelystä.Huonoin esimerkki on ns "käytäväpuheet" ne eivät johda mihinkään. Kommunikaatio ratkaisee, on uskallettava puhua suoraan esimiehelle ja ilman välikäsiä.Joskus esimiehenkin kädet ovat sidotut ja hän voi omassa organisaatiossan viedä vain asiaa eteeenpäin. Asenne " mä oon vain töissä täällä , johtaa harvoin mihinkään". Syntipukin rooli on tarjolla esimiehelle hyvinkin helposti.Perehdytys ja työelämävalmennus ovat kaiken a ja o.Kun opettajan ammatin fokus on opetustyössä ,muu työhön vaikuttava usein unohtuu.Mitä enemmän on tietoa ympärillä tapahtuvista asioista sen parempi. Tiedottamisen haaste ,siihen jokainen esimies etsii kuumeisesti " viisasten kiveä" ja nielaisee parikin kertaa kun alainen sanoo ettei ole ehtinyt lukea viikkokirjettä ja on joskus valitettavan " pihalla " yhteisistä asioista.On toki myönnettävä että koulun on katsottava peiliin, lukuisia asiakirjoja joiden täyttäminen ei johda mihinkään

Uutisointi

Iltapäivälehdistö ja media uutisoi näyttävästi ja myyvästi jos kouluun liityen on jotain negatiivistä.Missä ovat
ne hyvät uutiset koulusta.Yksi median edustaja sanoi että yleisöllä on oikeus tietää, voi vaan kysyä kuinka objektiivistä tiedottaminen on.Tärkeämpää tuntuu olevan että syntyy myyvät otsikot.Tuntuu että vanhan ajan hyvä
journalismi on kateissa. Tuttu toimittaja jonka kanssa minulla oli pitkä yhteinen historia ymmärsi hyvän journalalismin periaatteet.Asiat jotka koskettivat yksittäistä henkilöä tai perhettäkin eivät nousseet otsikoihin. Uuutisointi oli puolueetonta ja valoitti asioita eri näkökulmista.Onko vika lehdissä vai meissä lehden lukijoissa. Kaipaammeko alitajuisesti räväkkää uutisointia.Aika usein uutiset kohdentuvat henkilöön.Onko niin että vain kouluissa työskentelevät näkevät ne hyvät asiat mutta ne eivät pääse otsikoihin.Toisaaalta on niinkin että esim.homekouluista kertova uutisointi on käynnistänyt toimeenpiteet, valitettavaa mutta totta.