Tulipa tehtyä

Opiskelun jälkeen muistan ajatelleeni että opiskelut saavat riittää. Työuralla on monasti joutunut toteamaan ettei opinnot riittäneet vaan osaamista on päivitettävä.Työnantajaa on kiitettävä ja kehuttava jÄrjestelmällisestä johtamistyön koulutuksesta ja kehittämisestä.Johtamisen peruskurssin ja Leader-kurssin jälkeen ajattelin että nyt riittää, mutta kun kolmannen kerran kävi kutsu Jet-koulutukseen , vedin johtopäätöksen että pitänee hakea.Ehdotus siitä että voisiko tämän hoitaa keskustelulla ei tuottanut toivottua tulosta. Vielä viime metreillä piti ottaa lusikka kauniisti käteen ja tehdä näytöt ohjeen mukaan. Suosittelen silti koulutusta, pitkän esimieskokemuksen jälkeen opintokokonaisuudella oli paljon tarjottavaa. Kiitokset työkavereille, esimehelleni Tommi Tuomiselle avusta. Tänä keväänä valmistuneet: Hellsten Mimmu Hiipakka Olli-Pekka Hindsberg-Karkola Viktoria Juvanen Sari Kaidesoja Sari-Nina Korhonen Marikka Lappalainen Eila Marttila Erna Nieminen Sanna Nikkari Riikka Pirinen Mirja Poukari Sanna Rättyä Anne Saarelainen Sanna Sipiläinen Jani Tahvanainen Ilkka Wilenius Eva Zinne Marja TULIPA TEHTYÄ

Kohta lukuvuoden maalissa

On ihmisiä jotka valittavat ja niitä jotka eivät.Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Silti on pakko ilmaista tyytyväisyytensä siihen että lukuvuosi on melkein lopussa. Työntäyteisyys on kuvaava sana lukuvuotta taakse katsoen. Pieni väsähdys tuntuu kuitenkin hyvältä, johtuuhan se hyvistä syistä.Kehittyvien toimintaympäristöjen hanketta on viety eteenpäin ja käteen jäi muutakin kuin " luu ". 12 viikkoa ilmiöpohjaista opiskelua ykkösestä kuutosen asti, oppilaiden ja opettajien huikea panos viikkojen onnistumiseksi, oppilaiden osallistuminen otti pitkän loikan eteenpäin( kehtaa sanua notta meillä kersat häärii kaikenmoosta), uusia verkostoitumisia ja sparraamista. Hyvä fiilis kun on aidosti saanut työskennellä pedagogisten asioiden kanssa, pelkkä virkamiesrooli näivettäisi allekirjoittaneen. Kiitos kaikille hyville sparraajile ja kumppaneille.

Perustehtävä?

Yksi lukuvuosi lähenee loppuaan ja taakse katsoen sitä voi kuvailla työntäyteiseksi. Kaikkihan ne lukuvuodet ovat työtä täynnä mutta kuluneeseen vuoteen on opetussuunnitelman koulukohtaisen osion valmistelu tuonut oman lisänsä, ehkä kuormittavankin.Muutostilanteessa puhe kääntyy herkästi koulun perustehtävään.Jokaisella alan ihmisellä lienee arkikäsitys siitä mitä koulun perustehtävä on.Itselläkin siitä jonkinlainen arkikäsitys on muodostunut.Tukea perustehtävälle voi aina hakea koulutuksen lainsäädännöstä mutta keskustelussa koulun perustehtävästä unohtuu joskus se näkökulma mistä perustehtävää tarkastellaan. Kuka on siis asianomistaja perustehtävässä; opettaja vai oppilas.Jos opettaja valitsee opetuksensa työtavat opiskelijan lähtökohdista ja näin käyttää pedagogista vapautta vastuullisesti ,niin hyvä näin. Voiko perustehtävä olla vain edellä mainittua. Perustehtävän kuuluu myös itsensä ja työnsä kehittäminen. On totta että koulun arki on ajoittain hektistä, mutta koulu tai opettajan työ ei ole paikallaan pysyvää.Tästä syystä on paikallaan keskustella säännöllisesti , mitä ymmärrämme perustehtävällä.