etwinnig

Kv- toimintaa aloitteassani suurin osa yhteydenpidosta tapahtui faxilla ja kirjeitse . Vuonna 1993 sähköpostia ei ollut käytössä monissakaan kouluissaa .Mietin silloin että voi kun olisi alusta yhteistyölle.
Parikymmentä vuotta myöhemmin asia on korjattu.Kansainvälinen toiminta ei välttämättä kuormita hiilijalanjälkeä.Yhteydenpito onnistuu yhteisellä sähköisellä alustalla missä voi jakaa tekstiä ,kuvia ja filmiä.
Alusta tarjoaa myös oivallisen keinon löytää yhteistyökumppaneita.

keinot

Kiusaaminen on yksi ongelmista,mikä piinaa koulua.Ilmiö joka eri aikoina näyttäytyy eri lailla.Nykyään esiintyy myös sosiaalisessa mediassa. Kiusaamisen kitkemisesä on tehty kovasti työtä.On Kiva-kouluohjelmaa ja monia muita menetelmiä.Ilmiötä on myös määritelty sen tunnistamiseksi.Kun kiusaaminen on jatkuvaa ja toistuvaa sen tunnnusmerkit täyttyvät.Se näyttäytyy monella eri tavalla; nimittelynä,tönimisenä ym.tavoin.
Usein se on näkyvää ja tunnnistettavaa, mutta valitettavan usein myös piilossa tapahtuvaa.Nämä ovat tapauksia jotka voivat jäädä aikuiselta huomaamatta.
Lappeenrannassa on otettu järeät keinot käyttöön. Liian usein kiusaamista käsitellään koulun sisäisenä asiana ja kiusaaminen sanana on liian lievä jos teko täyttää rikoksen piirteet.Rikos on poliisiasia ja koulu vastaa edelleenkin kurinpitoasioista.Hienoa että puhutaan asioista oikeilla nimillä eikä yritetä loppuun asti hoitaa asioitta sisäisesti.

linkki juttuun: https://yle.fi/uutiset/3-10942926
..

Vahva nainen Pohjanmaalta

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko kommentoi osuvasti Ilkka-lehdessä:opettajilla tulisi olla lakisääteinen oikeus koulutukseen. Opettajan työ kietoutuu vahvasti perheiden tilanteisiin, ja he joutuvat selvittelemään lasten ongelmia. Pitää olla mahdollisuus purkutilaisuuksiin, hän sanoo. Tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat Risikon mukaan vain suomalainen ilmiö. Yliopistojen sisäänpääsy painottuu jatkossa entistä enemmän lukiomenestykseen. Risikon mielestä soveltuvuuskokeiden säilyttäminen on tärkeää

Myrsky vesilassisa

Lappeenrantalaisen alakoulun metodit ovat nostaneet myrskyn vesilasissa.Kielenkannat ovat kirvonneet puolesta ja vastaan aluhallintoa myöden.Apu-lehdessä Martti Hellström sanoi osuvasti" koulu ei voi sulkeutua luostariksi"
ja moni virkamies myhäilee tyytyväisenä. Sympatiani ovat koulun ja opettajien puolella. Aikamoinen mediakohu nyt nousi siitä etä opettajat toteuttavat menetelmällistä vapautta.Vain kokeilujen kautta koululaitos uudistuu.Valitettavasti vain on niin että koulusta puhuttaessa jokaisesta tulee asiantuntija.90-luvulla yhdistin yhdysluokkia oppilasaineksen perusteella ja romutin perinteiesn yhdistämismallilin. Arvostelijoita löytyi aina
oman kunnan luottamushenkilöitä myöden mutta ei kysyjiä miksi näin.30 vuotta myöhemmin voin sanoa tulipa tehtyä ja hyvä niin.Voi vain toivoa että Pontuksen koulun opettajat ja kestävät median paineen ja jatkavat rohkeasti kokeilua.

jörkipuhetta

Opetusneuvos Kristiina Laitinen sanoo osuvasti koulusta pitää puhua myös hyvää.Tässä ajassa hyvinkin ajankohtainen kehotus.Laitinen sanoo osuvasti ettei koulutuspoliittisia ratkaisuja ole tehty hyvonvoinnin näkökulmssta.Hän näkee kolme harhaa koumaailmasta:kiusaaminen ei ole tutkimusten mukaan lisääntynyt, tutukimuste mukaan koulun aikuiset ovat kiinostuneita lasten asioista ja tutkimukset eivät osoita etteikö laspset viihtyisi koulussa.
Linkki Kristiinan haastatteluun löytyy:https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/opetusneuvos_psykologi_kristiina_laitinen_koulusta_pitaa_puhua_myos_hyvaa

Vastuullinen tietotekniikan käyttö

Tunnetko nuoren jolla on nenä kiinni kännykässä tai tietokoneen ruudussa ja häntä on vaikea saada ulos tai harrastusten pariin.Tälläistä fiksaatiota voi löytyä.
Kuntalehdessä kasvatustieteen professori Juha T Hakala sanoo suositus lasten ruutuajasta unohdettiin.hän sanoo että kuntien välillä on merkittäviä eroja digitaalisaatioss, eikä sumeilematta pitäisi mennä trendien etunenään.
On unohdettu aivotutkijoiden suositus ruutuajasta.On vain epäilyksiä mihin liika ruutuaika johtaa.
Linkki juttuun:https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/kasvatustieteen-professori-huolestui-koulujen-digiloikasta-aivotutkijoiden-suositus-lasten-ruutuajasta-unohdettiin/?fbclid=IwAR1x5gFS3LTy6QEsqmtCMq4b10vLnicFNioNZ3JzgX44kH0KzcCf5f4AS7M

Terveet tilat

Suomen opettajien ja kasvattajien-sivustolta osui silmiin Rimpelän Matin kirjoitus kouluterveyteen liittyen.Matti muisteli miten asianomistajuus terveyteen liittyen oli epäselvä.Ikävää on että terveet tilat tänäkin päivänä eivät ole itsestään selvyys.Virkamiehenä ja minua ylemmät virkamiehet tietävät etteivät asiat helppoja.Tiloista kun vastaa usein joku muu kuin opetuspuoli.Kuka vastaa,kuka korjaa ja ennen kaikkea kuka maksaa on kysymykset joihin pitää löytää vastaus.Terveet tilat ovat oikeus lapselle , opettajalle ja jokaiselle koulussa työkentelevälle. ihmeellisintä asiassa on että on pitänyt kulkea pitkä tie ,liian pitkä. Onneksi asenteissa on tapahtunut paranemista.Kun vaimo valitti työterveyteen ongelmista sisäilmasta 91 , suhtautuminen oli että vika on korvien välissä.Tuttu lääkäri kuitenkin kehotti hakemaan nopeasti muualle.30 vuotta myöhemmin saman koulun vanhemmat nousivat barrikadeille sisäilmaongelmista ja uusi koulu nousi nopeasti.On turhauttavaa että tarvitsee mennä vaikeimman kautta muutoksen saamiseksi.Monissa muissa maissa sisäilma-asioihin suhtaudutaan nopeammin ja vakavammin.Asiat eivät ole helppoja mutta meillä on vielä tekenmistä Suomessa asenneilmaaton muokkaamisessa

median valta

Marika Toivola kiteyttää asian hienosti.Media on ottanut asiakseen parjata opetussuunnitelmaa ja itseohjautuvaa opetuksen mallia ja media yleistää yksittäisen koulun tapauksen.Marika tiivistää asian hienosti:opetussuunnitelma ei ota kantaa menetelmään vaan päämäärään,vaikka opettajuus on murroksessa,opettajan tehtävä on edelleen huolehtia että oppiaianekohtaiset tavoitteet täyttyvät.Seuraavassa opetussuunnitelmassa opetuksen sisältö toivottavasti terävöityy.Toivola on kuitenkin oikeassa sanoessaan että uuden opsin arvopohja on hieno.Uudella
tavalla nousee kulun yhteisöllisyys esille.
linkki Marika Toivolan juttuun:http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279645-itseohjautuva-opetusmalli-ei-ole-opsin-nakemys

Mies paikallaan

Lapua sai uuden opetuspäällikön Juho Norrenasta ja Viherkallion koulu menetti loistavan luokanopettajan, voitto Lapualle ,tappio Espoolle.Blogissaan Juho antaa kansantajuiset vinkit asioista mistä tulis keskustella kouua uudistettessa.
Tulisi keskustella mitä oppiminen ja opettaminen on.Miten opettajille saataisiin täydennyskoulutusta.Kuinka oppimisympäristö vaikuttaa oppimiseen.Miten auktoriteetti, luokan ilmapiiri ja oppimisen motivaatio voidaan yhdistää oppimista edistävällä tavalla?iten mm. opettajien yhteistyötä lisäämällä voitaisiin varmistua siitä, että kukaan oppija ei kärsi opettajansa temperamentista tai tavasta toimia? Miten opetuksessa päästään irti yksin tekemisen, virheiden pelkäämisen ja suorittamisen kulttuurista?Mikä on foorumi ja mistä varataan aika, jossa opettajat voivat vaihtaa kokemuksia opetuksellisista havainnoistaan?

Juho on blogissan tuonut esille keskeiset kysysmykset uudistuvaan kouluun.Tässä linkki Juhon blogiin;http://juhonorrena.fi/Blogi/

hot topic

Itseohjautuvuus koulussa nousi somessa keskusteluaiheeksi. Kirjoituksia puolesta ja vastaan.Kyseinen työtapa on yksi muiden joukossa.Sen toteuttaminen vaatii opettajalta paljon suunnittelua ja arviontia että homma toimii.Olen itse kyseistä työtapaa käyttänyt ja joitakin oppilaita piti ohjata enemmän ja joitakin vähemmän.Onnistuessan työtapa tuotti onnistumisen elämyksiä.Työtavan käyttö edellyttää että oppilasta tulee ohjata kyseisen työtavan käyttöön.Minusta se kuitenkin suunnitteluineen ja arviointeineen on raskas , enkä näe sitä koko lukuvuoden kestävänä. Se voi olla yksi opettajan käyttämistä työtavoista.
Koulussa tulee olla sijaa kokeiluille.Kollegani Jukka Sarpila twiittasi asiasta hyvin. Kouluusa oppilashuollossa,erityisopetuksessa on paljon kuntoon laitettavaa vaikka kokeiluilla on toki paikkansa.Ystävani Juhani Räsänen tiivisti asian hyvin;Suomen kouluissa eletään nyt aikaa, jossa tarvitaan resilienssiä, toipumisvahvuutta korjausliikkeeseen, joka on syntynyt resurssien heikentymisestä ja ns. uuden opetussuunnitelman onnettomasta sisäänajosta.

Juhani jatkaa: Huonot ajat eivät kestä, ja asiat paranevat.
O - Muut ihmiset voivat auttaa vain, jos jaat heidän kanssaan.
U - Hyödytön ajattelu pahentaa hyödyttömyyden tunnetta.
N - Kukaan ei ole täydellinen - et sinä, ei ystäväsi, ei perheesi, ei kukaan!
C - Keskity elämän hyviin asioihin riippumatta siitä, kuinka pieniä ne ovat.
E - Kaikki kärsivät, kaikki kokevat kipua ja kaikilla on kokemuksia
takaiskuista; ne ovat normaali osa elämää.
B - Negatiiviset tapahtumat ovat usein yhdistelmä asioista, joita teit toisille.
A - Hyväksy, mitä et voi muuttaa, ja yritä muuttaa mitä voit.

INKLUUSIO

Muutama fb-kaveri ol jakanut sivuilleen jutun inkluusiosta. Jutussa oli haastateltu Jukka Vetoniemeä. Ennenkö jatkan kirjoittamista on syytä kirjoittaa auki etten ole inkluusion vastustaja.Ennen termin jalkauttamista luokanopettajana toimiessani luokassani oli lapsia joilla oli haasteita.Tänään heistä puhuttaisiin yleisopetukseeen integroiduista oppilaina.Jukka toteaa osuvasti että on pidettävä yhteistä puhetta yllä koulun tasolla, siis luotava oikeaa asennetta.Mielestäni asenne on suomalaisessa koulussa hyvä.Hätähuuto tulee enemmänkin siitä että keinot puuttuvat. Allekirjoittaneen ikäluokassa opettajankoulutuksessa aihetta käsiteltiin pintapuolisesti.Koulutus on tässäkin avain.Skotlannissa inkluusio tuli kouluun enne Suomea.Katsottiin että jokaisella on oikeus lähikouluun.Koulusta tuli osalle lapsista "säilömipaikka",koska opettajilta puutui valmiudet
vastata oppiaan haasteisiin.Minua häiritsee jutussa että siitä saa käsityksen että ongelma olisi asenteissa ja suhtautumisessa,en sano etteikö näin myös joskus voisi olla.

Kirjoittaja toteaa ettei pidä luoda segregoivia rakenteita,olen samaa mieltä.Tärkeintä on kuitenkin katsoa tapauskohtaisesti lapsen etua.Jukka toteaa jälkikirjoitukseesan hyvin:Pienryhmille on edelleen inklusiivisessa koulussa paikkansa, mikäli oppilaan etu rehellisesti sitä edellyttää. Pienluokkien toiminta voidaan rakentaa kuitenkin avoimeksi ja joustavaksi, osa-aikaiseksi jne. Joka kerta on syytä pohtia jokaisen oppilaan kohdalla, että side ja sosiaalisen kuuluvuuden tunne yleisopetuksen ryhmään säilyy. Toiseuden kokemus ei koskaan ole kasvavalle lapselle ja nuorelle hyväksi. Meidän tulee vaalia yhteisöön kuulumisen kokemuksia!.

jakamisen ilo

Helmikuinen pallolaajennus oli hyvä muistutus terveyden vaalimisesta ja terveydestä.Heräte kunnon vaalimisesta mutta heräte myös sille että 34 työvuoden aikana on kertynyt osaamista ja jatkossakin jaettavaa. Blogikirjoittelu on ollut suvantovaiheesa. Eläkeiän lähestyessä moni alkaa ns. jäähdyttelemään kun olisi annettavaa. Eläkkeeelle siirtyy ihminen ja valitettavasti osaamisen pääomaa;hiljaista tietoa,käytännön osaamista.
Entinen kollega Hellströmin Martti on eläkkeelle jäämiseen jälkeen jaksanut olla ns. koulumaailmassa kiinni,respect.
Sairasloman jatkuessa vielä syksyn aion tiivisti seurata koulumaailman asioita ja ottaa kantaa mitä asiat tuovat mieleen.Elämme mielenkiintoistaa aikaa,nähtäväksi jää miten uusi hallitus onnistuu koulutuspolitiikassaan. Paperilla ja puheissa asiat näyttävät hyvältä,vielä kun ne viedään käytäntöön.Ajassa liikkuu myös mielenkiintoisia puheeenaiheita;itseohjautuva opiskelu,uuden opetussuunnitelman käytännöt.Mitenkään maalamatta piruja seinille .Vanhoja tuttuja asioita uudelleen henkiin heräteltynä.Ilkikurisesti sanottuna pyörän uudelleen
keksimistä. Perusasioiden äärelle sanon minä,enkä sano sitä vähättelemmättä kokeiluja ja uuden luomista.

OTSIKOISSA

Erilaiset mediat ovat innostuneet näin koulujen alkaessa tekemään juttuja koulusta ja suomalaisesta koulujärjestelmästä.Osa jutuista tuntuu tarkoitushakuisilta ja osa neutraalia uutisointia.Ylen aamu-tvssä oli eilen haastateltavana Kirsi Tirri, joka toi esille sen ettei yksittäinen menetelmä ole opetuksessa ainoa oikea vaan suomalaisen opettajuuden myönteinen asia on menetelmällinen vapaus verrattuna moneen muuhun maahan.Hän toi esiin huolen ettei lahjakkaiden lasten opetus ole tarpeeksi haastavaa vaan opetusta pitäis eriyttää enemmän.
Ikävä puoli asiassa on että kunnissa tälläkin hetkellä raha sanelee opetusta ja sen toteutusta.Kävin tänään pyöräilemässä koululla ja pelonsekaisin tuntein siellä pohdittiin mitä Espoon loppuvuoden säästöt tarkoittavat käytännössä. Pitää nyt toivoa että säästöt eivät kohdennu opetukseen vaan löytyy muita tapoja,toivottavasti poliitikot ovat nyt valppaina

Perusasioiden äärellä

Koulutusta uudistettaessa on kaksi asiaa keskiössä;uudistuksen tarkoituksenmukaisuus ja uudistusten hinta.Nettijuttusarjassaan Kirsi kirjoittaa osuvasti.Liian monta asiaa tapahtuu yhtäaikaa; kolmiportainen tuki,
digiloikka ja kunnianhimoinen uusi ops.Edellisen hallituskauden digiloikka on esimerkki siitä että uudistuksen hintaa ei tiedostettu.Vaikka hanke pedagogisesti on hyvä niin laitehankinnat kuntavetoisessa taloudessa toteutuvat
eri lailla maassamme.Koulutuksen uudistuksessa unohtuu kaksi asiaa.Uudistamisen ei pitäisi olla itsetarkoitus vaan.Sitä mikä ei ole rikki ,ei pitäisi väkisin korjata.Itseohjautuvuus, uudet avoimet oppimisympäristöt eivät
saa varuksetonta ihailua. Toisena asiana on uudistusten hinta.

Psykologian tohtori Aino Saarinen kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja liittyen Suomen koulutusjärjestelmään
ja miksi Suomi muuttaa koulujärjestelmää vastoin tutkimustietoa. Jutussa ei käy ilmi mihin tutkimuksiin tällä viitataan.Voi aiheellisesti kysyä, tehdäänkö Suomessa ideologisia koulukokeiluja?

Iltasanomissa yksi äiti sanoi että lapsilta vaaditaan itseohjautuvuutta mihin ei iän puolesta olisi edellytyksiä.
Inkluusio vie opettajan ajan niin ettei ohjaamiseen ja opettamiseen jää aikaa.Viesti oli hiukan kärjistetty mutta se kuvaa sitä ettei suunta kaikilta osin ole selkeä.Opetuksessa tulisi palata perusasioiden äärelle.
Ensimmäisen työpaikkani erityisopettaja kiteytti asia hienosti.Koulussa on neljää perusasiaaa ;lukeminen,kirjoittaminen,matematiikan perusteet ja ympäristötiedon alkeet

Työhyvinvointi

Talis -tutkimuksen mukaan 80 prosenttia opettajista valitsisi opettajan ammatin uudestaan.Luokanopettaja-rehtorikokemuksen perusteella sanoisin että työssä viihtyminen ja jaksaminen koostuu kolmesta asiasta.Itse työstä,työyhteisön sosiaalisesta ympäristöstä ja yksityiselämä on kunnossa.Vain yksittäisissä tapauksissa opettajalta puuttuu pedagogisia keinoja tai ne ovat puutteelliset.Joskus työyhteisön sosiaaliset suhteet kuormittavat tai ongelmat yksityiselämässä. Usein ratkaisu jaksamiseen haetaan itse työtapapoja ohjaammalla vaikka ongelmat ovat muualla.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on aiheeellisesti nostanut kuluvan lukuvuoden 2019-2020 hyvinvoinnin teemavuodeksi.Professori Kirsi Lonka kirjoittaa aiheesta nettijuttusarjan ja tarjoaa vinkkejä vurovaikutukseen.
Kirsi tarjoaa 5 k:ta parempaan vuorovaikutukseen.1 kunnioita 2 kuuntele 3 kiinnostu 4 kannusta 5 kiitä.

Kirstin listasta nostaisin kunnioituksen tärkeäksi.Kunnioita kolleegasi .Voit olla eri mieltä mutta kunnioituksesta kaikki lähtee,sopii myös rehtorin ohjenuoraksi. Kuuntelemisen taito on taito mitä pitää harjoitella.Esimiehenä sitä on täytynyt opetella ja sen taidon osaamisesta on hyötyä,kuuntele tuohtunutta huoltajaa tai alaistasi mutta älä mene tunteeseen . Nostaisin kolmanneksi asiaksi kiitoksen,kiitä aina kun voit.
Tarvittaessa pienestäkkin asiasta.Mieti miten sanot vaikeita asioita niin ettei viesti vesity.


Pieniä asioita mutta jakseamisen kannalta suuria

Perehdytys

Syksyn alkaessa ekaluokkalaisten lisäksi myös moni uusi opettaja aloittaa virassa.Uuden opettajan perehdytys on yksi tärkeimmistä työnantajan tehtävistä.Aloittavalle uudelle opettajalle on hyvä osoittaa mentoriksi rinnakkaisluokan opettaja tai kokeneempi kollega. Perehdytystyöhön on hyvä osoittaa aikaresurssia.
Mitä asioita on hyvä muistaa perehdytykseesä. Jokaisessa koulussa on oma aikataulunsa ja rutiinit;on hyvä perehdyttää tulokas talon viikkorutiineihin .Milloin on yt -aika,ruokailun rytmit,opekokokousten ajankohadat jne.
Aloittavalle opettajalle on hyvä neuvoa huoltajayhteistyön pelisääntöjä; milloin vanhempainillat,milloin huoltajatapaamiset ja Wilman käytön pelisäännöt.Yhtenä ohjenuorana olen pitänyt ettei Wilma ole" vuodatuskanava"
puolin eikä toisin.On hyvä pitää Wilma rutiiniasioiden kanavana ja vuorovaikutus tapahtuu tapaamisissa ja puhelimesa. Yksi haastavimmista asioista on muistututtaa ammatillisuudesta.Vaikka yksittäisissä tapaukseissa joku tulee ns.iholle on mieli maltettava ja säilytettävä ammatillinen tyyneys.
On myös hyvä jos tulokkaalle on osoittaa kirjallista materiaalia perehdytyksen tueksi.Jet-lopputyönä tein perehdytyksen kansion,mikä tarvitsissi päivitystä, mutta siihen on koottu keskeisimmät asiat koulumme ja kaupunkimme rutiineista.Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikiile uusille opettajille

Opettajuuden kunnianpalautus

Suomalaisen yhteiskunnan merkittävin koulustuspoliittinen uudistus on ollut peruskoulu.Soraäänistä ja vastustuksesta huolimatta on se laajalti koonnut poliittisen kentän taaksensa. Kari Uusikylä kirjoitti osauvasti
blogissaan ihmisarvosta. Meillä on ollut liian kova vauhti uudistettaessa peruskoulua. Pedagogisesti taitava opettaja ymmärtää ettei ole yksittäistä vippaskonstia minkä avulla kaikki muuttuu.Kysymys on eri keinoista joita tulee käyttää monipuolisesti ja harkiten Digiloikka tai vastaavat eivät tee autuaiksi.Ne ovat vain väline.Ministeri vastasi hyvin Arno Kotron kirjeeseen, opettajat väsähtävät ainaiseen kehittämiseen eikä sitä mikä ole rikki pidä väkisin korjata.Opettajuus pitää nostaa arvostukseen ja saada alalle opiskelijoita.Tämän selkeän viestin ministeri on sanonut.Ministeri sanoo sen minkä alan väki tietää, koulutus on tasa-arvoistettava ,kuntavetoisessa systeemissä se ei vain toimi.Pitää uskaltaa tarkistaa erityisopetuksen tilaa ja myöntää ettei inkluusio kaikilta osin ole onnistunut, resurssit laahaavat jäljessä, ei ole kysymys asenteesta.Palaaminen perusasioihin ,ei tarkoita palaamista ajassa20 vuotta taaksepäin. Hyväksi havaittua ei pidä muuttaa vain muutoksen takia.Seuraavassa opetussuunnitelmassa uskalletaan toivottavasti palata sisältöihin vaikka nykyinen suunnitelma lähtökohdiltaan on hyvä

Elämäntapamutos

Aivoinfarktin jälkeen ajattelin ettei tämä voi tapahtua minulle tässä ja nyt.Niin vain tapahtui kuten 24000 suomalaiselle vuosittain.Edellytykset olivat olemassa; korkea verenpaine joka ei ilmoita itsestään.kohonnut verensokeri ja kolestroli.Oli vain ajan kysymys milloin milloin kroppa ilmoittaa että näin ei voi jatkua.Tuttu fysioterapeutti sanoi että hänellä on ollut monta asiakasta joilla on ollut pallolaajennuksen jälkeen aivoinfarkti. Vaikka papereissa lukee pieniä aivoifarkteja niin se on laiha lohtu.Haitta oli suuri;tasapaino ,liikkuminen ja havainnointikyky kuntoon on ollut työvoitto .Posiitivisenä asiana on kuitenkin todettava elämäntapa remontti.Satunnaisesta liikkujasta on tullut vannoutunut kävelyn ja pyöräilyn harrastaja ja ruokavaliosta on karsiutunut ylimääräiset hiilarit pois.Se mitä voi itse tehdä on tehty ja arvot ovat kohdallaan. Voi vain sanoa jälkiviisaana että kannattaa seurata terveyttään. Kohonnut verenpaine ei pidä itsestään meteliä eikä huono kolestroli, samoin verensokerin muutokset ovat hyvinkin yksilöllisiä.Itsensä lukeminen on taito joka pitää opetella jos sitä ei ole.