Padel

Pari vuota sitten Fuengirolassa olimme hotellisa jonka pihalla oli Padel-kentät.Iltaisin katselin parvekkeelta että ompa hauska peli,pitää kokeilla joskus.Padel on rantautunut Suomeen ja sisäkenttiä löytyy Espoostakin.lähin Suomenojalta.Padel on mailapeli, jonka säännöt ja pelikenttä ovat eräänlainen yhdistelmä tennistä ja squashia. Kenttä on pienen tenniskentän kaltainen verkkoineen, mutta uloimpien rajaviivojen sijasta kenttää rajoittavat seinät. Pallo saa pelissä tietyin rajoituksin osua seinään ja kimmota siitä, kuten squashissa. Padelia pelataan sääntöjen mukaan aina nelinpelinä, mutta sitä on mahdollista pelata myös kahdestaan padelin kaksinpelikentällä.
Peli on erittäin suosittu kotiseudullaan latinalaisessa Amerikassa sekä Espanjassa. Näillä alueilla sen suosio on lisääntymässä koko ajan.
Entiselle tenniksen ja squashin harrastajalle,sana painolla entinen,kynnys tarttua Padel-mailaan oli matala.
Mailan lyhyys vaati totuttelua,tosin mailan lyhyys rasitti ranteita vähemmän.Ikämiehelle oli haaste pysyä
30-vuotta nuorempien vauhdissa.Erittäin haasteellisia olivat takaseinästä pomppaavat pallot.Tosin mailan osuessa pallo lähti tarkasti ja tiukasti.Hauska peli,temmoltaan armollisempi kuin tennis. Käykäähän kokeilemassa

Vedenjakajalla

Digitaalisuus on jakanut aina mielipiteeni. Kuinka helpoksi sähköinen asiointi on tuonut arjen.Pankkiasiat,Kela -asiointi,matkavaraukset ovat klikkauksen päässä. Koen olevani ikäluokkaa joka on oppinut sähköisen asioinnin.Ei ole ihme että kaimani Opetushallituksesta kirjoitti digitaidoista. Perustaitojen lisäksi on hanskattava
digitaaliset perustaidot.Koulun merkitys noiden taitojen opettamisessa on keskeinen. Ei riitä että nuori liikkuu sujuvasti fb;ssä, instassa, snap chatissä.On osattava tekstin käsittelyä, taulukointia ja muita perustaitoja.Myös
vanhemmilla on iso vastuu,kännykästä ja tabletista ei saa tulla lastenvahtia.Tämä vaatii myös vanhemmilta etteivät ole koukuttuneet somen maailmaan.Isona haasteena on myös perheet jotka elävät köyhyysrajalla.On mahdollistettava koulun ,kirjaston tai muun vastaavan tahon avulla että lapsilla on tarvittaessa pääsy
digitaalisiin laitteisiin,unohtamatta kuitenkaan tervettä reippailua ja ulkoilua säännöllisesti.

mihin katosi laatujournalismi

Meikäläisellä on toistaiseksi aikaa lukea uutisia.Yksi asia vaivaa kovasti.Useimmat uutiset lähteestä riippumatta ovat pinnallisia ja merkityksettömiä. Käviko Putin sienestämäässä,millainen on Ruotsin hovin jäsenten asema tulevaisuudessa ja muita merkityksettömiä uutisia.Televisio toistaa itseään ,samat leffat ties monettako kertaa.
Uutisointi on löytänyt markkinaraon;uteliaisuuden tyydyttäminen.Mihin katosi ne merkitykselliset uutiset.Innovaatiot ympäristön suojelussa,demokratian ja tasa-arvon kehittymisessä, mielenkiintoiset elämäntarinat.En halua mainostaa mutta Suomen Kuvalehdestä ja vastaavista lehdistä löytyy vielä luettavia juttuja, ja joskus jopa Hesarista.Televisiossa tuntuu menevän trendi että jos maksat kanavasta saat haluamasi.
Muuten saat kilpailua kilpailun perään.

Eläköön digitaalinen tallennus

Siivotessa työhuonetta ja paikkoja löytyi perinteisiä paperivalokuvia. En puhu muutamasta kuvasta, valehtelematta niitä löytyi satoja,jos ei tuhat.Osa tunnistaa varmaan haasteen,on sanottu että laitetaan ne sitten joskus kansioon. Meidän 60-luvulla syntyneiden elämästä syntyy helposti kuvakirja elämästä.On kuvia koulusta,lapsuudesta, ripppikoulusta,armeijasta,opiskeluajalta,perheestä jne. Digitaaaliset valokuvat ovat olleet upea keksintö.Valokuvat voi tallentaa pilveen,tikulle tai mihin katsoo tarpeelliseksi.Eläköön digitaalisuus tässä
asiassa.

loikkaus

Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Puolueen saama äänimäärä ratkaisee valtuuston,hallituksen ja lautakuntien paikkamäärän.Olen itse osallistunut aikoinaan näihin neuvotteluihin ja tiedän että tehtävä ei ole helppo.Ystäväni julkaisi lehtiuutisen missä kaksi espoolaisvaltuutettua olivat loikannneet ja on mietitätvä mitä se tarkoittaa lautakuntien paikkojen jaossa.Kahden ihmisen loikkaus on kuitenkin suhteellisen paljon, vaikka näitä toki silloin tällöin tapahtuu, on mietittävä mikä on reilua demokratian ja äänestäjien kannalta.Ääni henkilölle on ennen kaikkea ääni puolueelle.Jotta poliitinen tasapaino noudattaisi tasapainoa on ymmärrettävää että asiaan puututaan.Toki on iso asia myllätä kaksi lautakuntaa mutta demokratian kannalta se on välttämäätömyys

Työkalun puute

Juttelimme vaimon kanssa inkluusiosta. Ongelma ei ole pelkässä resurssissa. Mitä iloa on aikuisista jos puuttuu keinot.Avain tässäkin olisi tarjota opettajille tarjota keinoja pärjätä lasten ja nuorten kanssa jotka ovat vaarassa pudota.Näitä pudokkaita vaimon yritetään vaimon työpaikalla saada oikeille raiteille.Tunnistan itse kovasti tuon haasteen .80-luvun opettajankoulutus sivusi asiaa pintapuolisesti ja haasteellisen lapsen paikka oli erityisluokassa,näin se valitettavasti oli silloin. Onko tilanne parempi kun erityisluokista lapsia ohjataan yleisopetukseen .Tasa-arvon näkökulmasta varmasti näin onkin,ei karsinointia.Samalla pitää kuitenkin kysyä,miten
lapsen oikeus oppimiseen toteutuu.Tuo on kysymys mikä kytkeytyy osaamiseen.Pystynkö tarjoamaan tälle lapselle sen mitä hän tarvitsee.Tämä kolmiportaisen tuen malli ja inkluusio toteutettiin hätäisesti.Ensin hutkittiin ja sitten vasta tutkittiin.Lapsen oikeudet oppimiseen ja hänelle sopivaan tapaaan eivät toteudu.

Mistä tulevaisuuden elälkkeenmaksajat

Keskusta-puolue on pitkään ollut huolissaan maakuntien tyhjentymisestä.Huoli ei ole ollut aiheeton jos katsoo Hesarin karttaa muuttotappio kunnista.Vain harva kunta sinnittelee muuttovoitolla.Vaikutukset ovat moninaiset koska pitää tarkastella kouluverkkoa ja laajemmin koko palveluverkkoa.
Suurin huoli kuitenkin nousee siitä että syntyvyys on laskussa ja ollut jo pidemmän aikaa.Tarvittaisiin yhteiskunnalta toimia jotka saavat niin nuoret isät kuin äiditkin perheeen perustamisesta.Kotiin jääminen pitäisi olla kannattavaa ja houkuttavaa.Fakta on että kun syntyvyys laskee niin ei tule eläkkeiden maksajia tulevaisuudessa.

kotiseutuopetus

Kertooko opetuusuunnitelmaan tarttuminen tekemisen puuttesta ja liiasta vapaa-ajasta,tiedä häntä. Luin taas kerran perusteet läpi ja totesin että tavoitteet ovat kunnianhimoiset,ehkä parhaimmat koskaan.Minua kuitenkin häiritsi tekstin määrä.On vaikea kuvitella että huoltaja tai muu asiasta kiinnostunut tarttuisi Opsiin lukeakseen
mitäs täällä sanottiinkaan.Jos 90-luvun teksti ja perusteet oli keveä versio.On nykyinen versio raskas,valitettavasti.Syy OPSiin tarttumiseen oli ympäristöopin tavoitteisiin tutustuminen. Maailmaaa syleilevät tavoitteet ,konkretiaa vähän.Tämän opetussuunnitelman haaste on että oppiaineen ja vuosiluokkien tavoitteet jättävät toivomisen varaa.En tarkoita että haluaisin listoja opetettavista asioista mutta lihaa luiden pääle kuitenkin.1986 aloittaessani koriseutuopetus oli nostettu paikallisessa kuntakohtaisessa OPSissa keskiöön.Kollega oli tehnyt kunnan kohteista ja osista diavalokuva -sarjan. Maantieteellisesti isolle alueelle jakautuvan kunnan eri osiin voitiin tutustua ja moni sen ajan retkistä suuntautui kotikunnaan eri osiin.Tämän päivän koululainen tuntee Thaimaan uimarannnat mutta harva tietää missä Oittaan uimaranta on. Pitäisikö tietoisesti korostaa taas oman kunnan tuntemusta.Mielestäni pitäisi.Esimerkiksi Espoossa vuosiluokkien 1-6 aikana olisi tärkeä vierailla
Nuuksiossa,Espoon saaristossa,missä tahansa historiallisessa kohteessa.Vaikka kansainvälisyys on minulle sydämen asia niin on tärkeää että kotiseutu tutuksi ensin.

Molemmat vinoja sekä naama että peili

Hellströmin Martti oli ansiokkaasti koonnut asioita 19.9 tapaamisesta Opetushallituksessa. Yksittäisistä asioista
luodaan valitettavasti yleistä tilannekuvaa. Mielipiteet ja asiantuntijapuhe sekoittuvat. Media ei ole koulutoimittaja,lööpit ovat tärkeitä.Koneisto puhuu hallintoa,ei suomea,esim OPS.Viestintää tulee kehittää ja lisätä yhdessä.Tärkeitä asioita,kun imagotappio on jo kärsitty.

o tempora o mores

Ilkeät kielet sanovat että ruotsalaisen teinin Greta Thurnbergin puhe on ruotsalaisten mainio mainostemppu.Jos se on sitä,on se hyvän asian puolesta.Fox News toimittaja kiiruhti eilen vähättelemään Gretan esitystä kuten Donald Trumpkin.Katselin Gretan puhetta ja nostan hattua nuorelle teinille joka sanoo suoraan.Ilmaston muutos on totta ja on viime hetket vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseemme ja tehdä muutos.Pienissä arjen teoissa on mahdollisuus.
Let"s save the planet before it is too late

Itsetunto

Osallistuin viime viikolla webinaariin,missä käsiteltiin nuorten itsetuntoa.Hälyttäviä tuloksia,kahdeksallakymmenellä prosentilla tytöistä on jossain vaiheessa ulkonäköön liittyviä itsetunnon ongelmia
13-21 ikävuoteen asti tyttöjen käyrä näytti huolestuttavalta,vastaava poikien käyrä ei laskenut niin voimakkaasti.
Julkisuuden muovaama naiskuva on ollut stereotyyppinen.On positiivistä että kehopositiivisyys on noussut pinnalle ja muovaa naiskuvaamme luonnollisempaan suuntaan.

Mitä huoltaja voi tehdä tukeakseen nuoren kasvua.Rakasta itseäsi oli ohje numero yksi.Käännä puhe positiivissen, älä kutsu itseäsi läskiksi,sano että olet kurvikas.Pieniä kielellisiä juttuja joilla puhe käänetään positiiviseen.Puhu positiivisesti, älä jouruile. Muiata että teini tarvitssee halaukssia.
Mielenkiintoista asiaa.

Webinaaria tarjolla

Uima-altaan syystyhjennyksen ja huollon lisäksi jää vapaaherralle aikaa osallistua erilaisiin tapahtumiin.Oaj:n sivuilta löytyi mielenkiintoinen linkki varhaiskasvatuksen johtamista käsittelevään webinaariin.Kovasti tutut teemat toistuvat sielläkin.
Kasvatustieteen tohtori Elina Fonsen nosti esille kovinkin tuttuja teemoja.Johtamisen näkökulma on jaettu johtajuus vaikka juridisesti vastuu olisi johtajalla.Laki ja ohjeistukset antavat selkeät puitteeet ja mennään asioissa lapsen etu edellä.Johtamisen eri tasoilla kuten poliittisella tasolla valitettavasti keskustelua värittä voimakkaasti talous.
Hän toi esille tärkeän asian mikä sopii myös kouluun.Pitää keskustella siitä mitä on opettajan johtajuus.Hyvinkin tuttu aihe;johda itseäsi.Johtamisen ongelmana usein on että väki vaihtuu mutta tavat pysyy.Johtamista pitää tarkastella tässä ajassa.Vanhaa tuttua ja turvallista pitää uskaltaa tarkastella kriitisesti.
Eeva totesi hyvin että pedagoginen johtaminen on;arvostusta,aikaa keskustelulle,osaamissta

Back to business step by step

Eilen polkupyörä vei Laurinlahden kouluun aluekokoukseen. Oli mahtava nähdä kollegoita pitkän tauon jälkeen.
Listalla tärkeitä asioita kuten työsuojelu ,liittyy muuten läheisesti työhyvinvoinnin teemaan.Keskustelua kieliohjelmasta. Kieltämättä vaikea kysymys kun ajattelee että yläkoulussa pitäisi turvata mahdollisuus A2 kielen jatkolle,mutta vaikea kysymys myös siksi että Suomessa pitäisi tarjota mahdollisuus harvinaisempien kielten opiskeluun;esimerkiksi espanja ,kiina ,tms.Harvinaisempia kieliä voi toki opiskella myöhemminkin mutta lapsena kielet tarttuisi helpommin.

Haaste

Kuluneen syksyn aikana suomalaisesta koulusta on välittynyt eri medioissa kielteinen kuva.On väärin että yksittäisten asioiden perusteella koulu leimaantuu. Kouluissa tapahtuu paljon hyvää ja arvokasta ,mikä jää muun
raflaavan otsikoinnin taakse.Kissan hännän voi nostaa vain kissa itse.Haastan kaikki tutut rehtorit ja opettajat
profiilin nostoon. Ottakkaa yhteyttä lehtiin,radioon ja televisioon. Kutsukaa kouluun katsomaan arjen työtä.Varmasti joku kiinnostuu.It is time to strike back.

Arviointi

Opetushallitus julkisti eilen arvioinnin perusteet lausuntokierrokselle.Klikkasin jutun linkkiä ja luin ehdotuksen mielenkiinnolla.Hyviä ovat linjaukset.Vahva on tuo numeerisen arvioinnin periaate, neloselta alkaen kaikille numeroarviointi Periaate on ok,kunhan asianomainen ja hänen huoltajansa tietää mistä numero koostuu eli pitää kirjoittaa tarkasti auki kriteerit numeron takana.Sekin on minun mielestäni hyvä että jos asianomaisella luvattomien poissaolojen vuoksi ei ole minkäänlaista näyttöä mistään arvosana on hylätty.
Linjakas ja mielestäni hyvä ehdotus,käykäähän lukemassa.

Mikä on tärkeää koulussa

Luin illalla Hellströmin Martin blogia.Hän oli onnistuneesti koonnut ajatuksia siitä mikä puhuttaa koulussa ja pohtinut kysymystä;onko naama vai peili vino koulusta käytävässä keskustelussa.Mielestäni se on molempia.On merkillistä että keskustelu on kietoutunut menetelmien ympärille. Koulu joka innostuu kokeilemaan jotain erilaista saa niskaansa aikamoisen julkisuuden ryöpyn. Kokeilut ovat tervetulleita ja kokeilijan osa on usein raskas.Kuinka moni haluaa palata 50-luvun ns. kunnon autoritääriseen ja kurin kouluun.Meidän lähestymistapamme on muuttunut eikä sellaiselle toiminnalle ole tarvetta.Tuntuu että tässä ajassa ei löydy tilaa keskustelulle arvoista eikä ydintärkeästä kysymyksestä;oppiminen.

Muistan lukeneeni jostain tutkimustuloksen että huonoinkaan opettaja ei voi estää oppimista.En murehtisi hirveästi siis menetelmää.Pedagogisesti taitava opettaa valitsee työtavat oppijan mukaan.Didaktiikassa tarkastellaan oppimista usein opetuksen näkökulmasta, mutta sitä voi tarkastella myös psykologian ja behaviriostisesta näkökulmasta.

Tulisiko nyt käytävään keskusteluun enenevässä määrin nostaa oppiminen koulussa eikä takertua menetelmäkysymyksiin.

Habitare

Habitare on nähty ja käyty.Messut toistavat vähän itseään.Perinteiset ketjut ja liikkeet näkyvät.Messujen mielenkiintoisin anti oli nuorien suunnittelijoiden ja opiskelijoiden standit .Olisi toivonut että kierrätysmateriaali ja sen käyttö olisi ollut paremmin esillä.Virkistävää oli nähdä suomalaisen puun taipuminen moneksi huonekalumateriaalina,puu on kaunis ja taipuu moneksi

sukupuolten tasa-arvo

Tasa-arvon mallimaassa pätevyyden tulisi mennä sukupuolen edelle.Onko naisjohtaja "hyvä jätkä" tai miesjohtaja löytänyt sisäisen "naiseutensa".Monelle muusta kultturista tulevalle voi olla kulttuurishokki kun hän sosiaali-ja terveysalan ja koulutuksen hallinnossa kohtaa naispuolisen johtajan. Kompetenssi ratkaisee, ei se mitä on jalkojen välissä.Itsellä on suurin osa esimiehistä ollut naispuolisia ja matkan varrelle on osunut muutama mieskin.En näe että sukupuolella olisi merkitystä.Miespuolisten esimiesten toiminta on ollut ehkä aavistuksen verran virtaviivaisempaa ja pelkistetympää.Silti tietyillä aloilla nainen törmää "lasikattoon".Seurakuntien kirkkoherrat ovat usein herroja.Toinen ala on yritysmaailma missä varsin usein urakehitys tyssää lasikattoon.

Seurakunnissa tulisi kiinnittää tähän asiaan huomiota,se on moderni työyhteisö siinä kuin moni muukin. Yritysmaailmaasa puhaltaa virkistävät tuulet.Monien yritysten ylimmässä johdossa on päteviä naisjohtajia.Uskon että 2030-luvulla viimeistään nähdään kenraalikunnassa ensimmäiset naiset.

arvot

Toistaiseksi vapaaherralla on aikaa seurata sitä keskustelua mikä koulutuksen ympärillä pyörii eri asteilla. Keskustelu tuntuu kovasti pyörivän menetelmien ympärillä.Se on ymmärrettävää koska opettajat usein haluavat sitä.
Minua kuitenkin häiritsee keskustelussa se ettei kukaan puhu arvoista tai sitten se keskustelu on mennyt ohi. Googlaus asiasta tarjosi jonkinlaisen tuloksen.Erään koulun kotisivulla oli hienosti kirjoitettu että arvopohja ohjaa kaikkea koulun toimintaa

Löysin Helsingin kaupungin sivuilta tekstin missä asiaa on kiteytetty hyvin; Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja siinä käytettyjen materiaalien tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat yleisperiaatteet ovat lapsen edun ensisijaisuus, yhdenvertaisuuden periaate, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä osallisuuden periaate eli lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi. Helsingin peruskoulujen arvoperustassa on huomioitu nämä periaatteet ja niitä noudatetaan kaikissa Helsingin kaupungin peruskouluissa.

Totetuuko tekstin perusteet ?

tärkeitä asioita

Viimeksi kuluneen kuukauden aikana keskustelu peruskoulusta ja sen tilasta on saanut aikaan jyrkkiäkin kannanottoja.Se kertoo omaa kieltään ,miten muutokset ovat vaikeita .Keskustelu inkluusiosta, ilmiöoppmisesta ja itseohjautuvasta opiskelusta käy kuumana.Tämän keskustelun jalkoihin tuntuu jäävän ympäristöasiat ja kansainvälisyys.Tulevien sukupolvien vuoksi ympäristöasiat tulisi nostaa merkittävään rooliin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.Tähän sukupolveen pitää vaikuttaa ja saada se kestävä kehityksen polulle.Yhteiskuntamme moninaistuu ja monipuolistuu,halusipa sitä joku tai ei.Valmiudet erilaisuuden kohtaamiseen
pitää viimeistään tämän sukupolven aikana saattaa kuntoon.Se ei kuitenkaan tarkoita että meidän tulisi hyväksyä esim.tyttöjen silpomista, lapsiavioliittoja tai muita ääri-ilmiöitä.

image

Opetushallitus on kutsunut alan ihmisiä pohtimaan sitä mielikuvaa mikä perusopetuksesta on syntynyt.Kuten kirjoitin aikaisemmin koulussa tapahtuu paljon myönteistä, mutta ne uutiset eivät päihitä myyviä otsikoita.Mediaa vastaan pyristely on toivoton tehtävä.Asiaa pitäisi lähestyä miettien,onko koulutuksessa tarvetta "korjausliikkeelle". Korjausliikettä tärkeämpi olisi miettiä viestintästrategiaa. Koulusta kertova uutisointi tavoittaa suuren yleisön Hesarin,Iltasanomien ja vastaavien julkaisujen kautta.Koulutuksesta käytävä keskustelu on valitettavan usein meidän alan ihmisten keskustelua eri alustoilla. Se ei tavoita suurta yleisöä. Toki laadukkaan journalismin taustalla on selvitystyötä alan ihmisten kanssa.
Oma kysymyksensä on mitkä ovat ne korjausliikkeet mitä koulu tarvitsee.
Täydennyskoulusjärjestelmä tuli päivittää ja saattaa ajan tasalle.Viime vuosien isot muutokset OPS kolmiportainen tuki olisivat tarvinneet tuekseen koulutusta ja tilanne on hyvinkin kirjava kunnista riippuen.Tekemisen kulttuurin muutos;pois yksin puurtamisesta yhteisöllisyyteen.Tehdään hyvästä peruskoulusta vieläkin parempi

ei ylimäärääräistä paperityötä

On hyvä että lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden asioihin löytyy työkaluja kuten Lapset -puheeksi menetelmä.
Ongelmallista on että menetelmä on osittain päällekkäinen opiskeluhuoltolakiiin kirjattujen toimenpiteiden kanssa
Ammattijärjestö ei halua lisätä byrokratiaa ilman että siihen kohdennetaan resursseja.
linkki juttuun tästä:https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/oaj-pitaa-lapset-puheeksi--menetelmaa-ongelmallisena--opettajat-eivat-halua-turhaa-byrokratiaa/

mallia Skotlannista

Monelle espoolaisellekin rehtorille tuttu Gordon Wyness oli vierailemassa ( 26 KERTA Suomessa).Luumupuun istutusten lomassa jäi aikaa keskustella alan asioista.Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi parhaista,on silti asioita jotka Skotlannissa ovat toisin.Suomessa sijaisopettajana lyhyen aikaa voi toimia kuka vaan joka on soveltuva vaikka muodollista pätevyyttä ei olisi.Tässä suhteesa skotit ovat tarkempia. Opetusta saa antaa vain muodollisen kelpoisuuden omaava rekisteröity opettaja.Olisiko korkea aika saada Suomeenkin rekisteri vaikka se mukanaan toisi haasteita.Huonosti käyttäytyvän oppilaan erottaminen on tarvittaessa helpompaa.Kun tilanne vaatii voidaan se tehdä välittömästi ja neuvonpito käydään myöhemmin.En ota kantaa onko se hyvä, totean vain että asian ympäriltä on karsittu turha byrokratia ja erottaminen voidaan tehdä virkamiespäätöksenä ilman toimielimiä.Skottikoulussa ei sinutella,puhutellaan aikuista mr tai mrs. Suomalaiselle ei tuntuisi luontevalta mutta on myös kysymys mihin lapset opetetaan. Vaikka koulupukupakkoa ei ole ,yhdenmukainen pukukoodi ja käytöntö
istuu tiukasti kulttuurissa.Meidän systeemimme on hyvä mutta se ei tarkoita etteikö asioita voisi tarkastella myös toisin.

Alkuopetuksen ihanuus

Luokanopettajana tuli 2000-luvun alkuun vedettyä luokkia nelosesta kutoseen. Kollegani sanoi että minun pitäisi kokeilla alkuopetusta.Emmin ehdotusta koska työ isompien kanssa oli vuosien varrella rutinoitunut, mutta päätin kokeilla josko työ alkuopetuksesa tarjoaisi ammatillisesti uutta. Ensimmäisellä työviikolla huomasin että on opeteltava uusi kieli. Edessäni seisoi ekaluokan oppilas joka oli edellisenä päivänä myöhästynyt koulutaxista. Minä sanoin että sinun tulee olla varttia vailla koulun pysäkillä jolloin kyynelten seasta kuului:"Enhän mä osaa edes kelloa".Piti miettiä uudestaan miten asiat sanotaan ja näytetään.TIedän että monikin kavahtaa alkuopetusta
mutta ammatillisesti se antaa paljon ja kehittää. Alkuoepetuksen vuoden kokeilu venähti kahdeksaan vuoteen ja se oli rankkaa koska oli oltava ryhmänhallinnassa tietyllä tavallla ehdoton mutta myös luokanopettajan uran antoisinta aikaa.Ei tarvitse olla erikoistuja ,työ opettaa.Jos haluat muutosta,kokeile alkuopettajan hommaa.

Liisalta viisautta

Liisa Keltikangas -Järvinen on kirjoittanut tempperamentistä. Yksi hänen hienoimpia oivalluksiaan on ettei temperamentin taakse voi piiloutua.Työelämässä ei voi piiloutua sanoamalla ; että kun mulla on nyt tälläinen tempperamentti. Liisa puhuukin ammatillisesta minästä.Työelämässä usein on kysymys asioista ja niiden käsittelystä.Huonoin esimerkki on ns "käytäväpuheet" ne eivät johda mihinkään. Kommunikaatio ratkaisee, on uskallettava puhua suoraan esimiehelle ja ilman välikäsiä.Joskus esimiehenkin kädet ovat sidotut ja hän voi omassa organisaatiossan viedä vain asiaa eteeenpäin. Asenne " mä oon vain töissä täällä , johtaa harvoin mihinkään". Syntipukin rooli on tarjolla esimiehelle hyvinkin helposti.Perehdytys ja työelämävalmennus ovat kaiken a ja o.Kun opettajan ammatin fokus on opetustyössä ,muu työhön vaikuttava usein unohtuu.Mitä enemmän on tietoa ympärillä tapahtuvista asioista sen parempi. Tiedottamisen haaste ,siihen jokainen esimies etsii kuumeisesti " viisasten kiveä" ja nielaisee parikin kertaa kun alainen sanoo ettei ole ehtinyt lukea viikkokirjettä ja on joskus valitettavan " pihalla " yhteisistä asioista.On toki myönnettävä että koulun on katsottava peiliin, lukuisia asiakirjoja joiden täyttäminen ei johda mihinkään

Uutisointi

Iltapäivälehdistö ja media uutisoi näyttävästi ja myyvästi jos kouluun liityen on jotain negatiivistä.Missä ovat
ne hyvät uutiset koulusta.Yksi median edustaja sanoi että yleisöllä on oikeus tietää, voi vaan kysyä kuinka objektiivistä tiedottaminen on.Tärkeämpää tuntuu olevan että syntyy myyvät otsikot.Tuntuu että vanhan ajan hyvä
journalismi on kateissa. Tuttu toimittaja jonka kanssa minulla oli pitkä yhteinen historia ymmärsi hyvän journalalismin periaatteet.Asiat jotka koskettivat yksittäistä henkilöä tai perhettäkin eivät nousseet otsikoihin. Uuutisointi oli puolueetonta ja valoitti asioita eri näkökulmista.Onko vika lehdissä vai meissä lehden lukijoissa. Kaipaammeko alitajuisesti räväkkää uutisointia.Aika usein uutiset kohdentuvat henkilöön.Onko niin että vain kouluissa työskentelevät näkevät ne hyvät asiat mutta ne eivät pääse otsikoihin.Toisaaalta on niinkin että esim.homekouluista kertova uutisointi on käynnistänyt toimeenpiteet, valitettavaa mutta totta.

etwinnig

Kv- toimintaa aloitteassani suurin osa yhteydenpidosta tapahtui faxilla ja kirjeitse . Vuonna 1993 sähköpostia ei ollut käytössä monissakaan kouluissaa .Mietin silloin että voi kun olisi alusta yhteistyölle.
Parikymmentä vuotta myöhemmin asia on korjattu.Kansainvälinen toiminta ei välttämättä kuormita hiilijalanjälkeä.Yhteydenpito onnistuu yhteisellä sähköisellä alustalla missä voi jakaa tekstiä ,kuvia ja filmiä.
Alusta tarjoaa myös oivallisen keinon löytää yhteistyökumppaneita.

keinot

Kiusaaminen on yksi ongelmista,mikä piinaa koulua.Ilmiö joka eri aikoina näyttäytyy eri lailla.Nykyään esiintyy myös sosiaalisessa mediassa. Kiusaamisen kitkemisesä on tehty kovasti työtä.On Kiva-kouluohjelmaa ja monia muita menetelmiä.Ilmiötä on myös määritelty sen tunnistamiseksi.Kun kiusaaminen on jatkuvaa ja toistuvaa sen tunnnusmerkit täyttyvät.Se näyttäytyy monella eri tavalla; nimittelynä,tönimisenä ym.tavoin.
Usein se on näkyvää ja tunnnistettavaa, mutta valitettavan usein myös piilossa tapahtuvaa.Nämä ovat tapauksia jotka voivat jäädä aikuiselta huomaamatta.
Lappeenrannassa on otettu järeät keinot käyttöön. Liian usein kiusaamista käsitellään koulun sisäisenä asiana ja kiusaaminen sanana on liian lievä jos teko täyttää rikoksen piirteet.Rikos on poliisiasia ja koulu vastaa edelleenkin kurinpitoasioista.Hienoa että puhutaan asioista oikeilla nimillä eikä yritetä loppuun asti hoitaa asioitta sisäisesti.

linkki juttuun: https://yle.fi/uutiset/3-10942926
..

Vahva nainen Pohjanmaalta

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko kommentoi osuvasti Ilkka-lehdessä:opettajilla tulisi olla lakisääteinen oikeus koulutukseen. Opettajan työ kietoutuu vahvasti perheiden tilanteisiin, ja he joutuvat selvittelemään lasten ongelmia. Pitää olla mahdollisuus purkutilaisuuksiin, hän sanoo. Tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat Risikon mukaan vain suomalainen ilmiö. Yliopistojen sisäänpääsy painottuu jatkossa entistä enemmän lukiomenestykseen. Risikon mielestä soveltuvuuskokeiden säilyttäminen on tärkeää

Myrsky vesilassisa

Lappeenrantalaisen alakoulun metodit ovat nostaneet myrskyn vesilasissa.Kielenkannat ovat kirvonneet puolesta ja vastaan aluhallintoa myöden.Apu-lehdessä Martti Hellström sanoi osuvasti" koulu ei voi sulkeutua luostariksi"
ja moni virkamies myhäilee tyytyväisenä. Sympatiani ovat koulun ja opettajien puolella. Aikamoinen mediakohu nyt nousi siitä etä opettajat toteuttavat menetelmällistä vapautta.Vain kokeilujen kautta koululaitos uudistuu.Valitettavasti vain on niin että koulusta puhuttaessa jokaisesta tulee asiantuntija.90-luvulla yhdistin yhdysluokkia oppilasaineksen perusteella ja romutin perinteiesn yhdistämismallilin. Arvostelijoita löytyi aina
oman kunnan luottamushenkilöitä myöden mutta ei kysyjiä miksi näin.30 vuotta myöhemmin voin sanoa tulipa tehtyä ja hyvä niin.Voi vain toivoa että Pontuksen koulun opettajat ja kestävät median paineen ja jatkavat rohkeasti kokeilua.

jörkipuhetta

Opetusneuvos Kristiina Laitinen sanoo osuvasti koulusta pitää puhua myös hyvää.Tässä ajassa hyvinkin ajankohtainen kehotus.Laitinen sanoo osuvasti ettei koulutuspoliittisia ratkaisuja ole tehty hyvonvoinnin näkökulmssta.Hän näkee kolme harhaa koumaailmasta:kiusaaminen ei ole tutkimusten mukaan lisääntynyt, tutukimuste mukaan koulun aikuiset ovat kiinostuneita lasten asioista ja tutkimukset eivät osoita etteikö laspset viihtyisi koulussa.
Linkki Kristiinan haastatteluun löytyy:https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/opetusneuvos_psykologi_kristiina_laitinen_koulusta_pitaa_puhua_myos_hyvaa

Vastuullinen tietotekniikan käyttö

Tunnetko nuoren jolla on nenä kiinni kännykässä tai tietokoneen ruudussa ja häntä on vaikea saada ulos tai harrastusten pariin.Tälläistä fiksaatiota voi löytyä.
Kuntalehdessä kasvatustieteen professori Juha T Hakala sanoo suositus lasten ruutuajasta unohdettiin.hän sanoo että kuntien välillä on merkittäviä eroja digitaalisaatioss, eikä sumeilematta pitäisi mennä trendien etunenään.
On unohdettu aivotutkijoiden suositus ruutuajasta.On vain epäilyksiä mihin liika ruutuaika johtaa.
Linkki juttuun:https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/kasvatustieteen-professori-huolestui-koulujen-digiloikasta-aivotutkijoiden-suositus-lasten-ruutuajasta-unohdettiin/?fbclid=IwAR1x5gFS3LTy6QEsqmtCMq4b10vLnicFNioNZ3JzgX44kH0KzcCf5f4AS7M

Terveet tilat

Suomen opettajien ja kasvattajien-sivustolta osui silmiin Rimpelän Matin kirjoitus kouluterveyteen liittyen.Matti muisteli miten asianomistajuus terveyteen liittyen oli epäselvä.Ikävää on että terveet tilat tänäkin päivänä eivät ole itsestään selvyys.Virkamiehenä ja minua ylemmät virkamiehet tietävät etteivät asiat helppoja.Tiloista kun vastaa usein joku muu kuin opetuspuoli.Kuka vastaa,kuka korjaa ja ennen kaikkea kuka maksaa on kysymykset joihin pitää löytää vastaus.Terveet tilat ovat oikeus lapselle , opettajalle ja jokaiselle koulussa työkentelevälle. ihmeellisintä asiassa on että on pitänyt kulkea pitkä tie ,liian pitkä. Onneksi asenteissa on tapahtunut paranemista.Kun vaimo valitti työterveyteen ongelmista sisäilmasta 91 , suhtautuminen oli että vika on korvien välissä.Tuttu lääkäri kuitenkin kehotti hakemaan nopeasti muualle.30 vuotta myöhemmin saman koulun vanhemmat nousivat barrikadeille sisäilmaongelmista ja uusi koulu nousi nopeasti.On turhauttavaa että tarvitsee mennä vaikeimman kautta muutoksen saamiseksi.Monissa muissa maissa sisäilma-asioihin suhtaudutaan nopeammin ja vakavammin.Asiat eivät ole helppoja mutta meillä on vielä tekenmistä Suomessa asenneilmaaton muokkaamisessa

median valta

Marika Toivola kiteyttää asian hienosti.Media on ottanut asiakseen parjata opetussuunnitelmaa ja itseohjautuvaa opetuksen mallia ja media yleistää yksittäisen koulun tapauksen.Marika tiivistää asian hienosti:opetussuunnitelma ei ota kantaa menetelmään vaan päämäärään,vaikka opettajuus on murroksessa,opettajan tehtävä on edelleen huolehtia että oppiaianekohtaiset tavoitteet täyttyvät.Seuraavassa opetussuunnitelmassa opetuksen sisältö toivottavasti terävöityy.Toivola on kuitenkin oikeassa sanoessaan että uuden opsin arvopohja on hieno.Uudella
tavalla nousee kulun yhteisöllisyys esille.
linkki Marika Toivolan juttuun:http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279645-itseohjautuva-opetusmalli-ei-ole-opsin-nakemys

Mies paikallaan

Lapua sai uuden opetuspäällikön Juho Norrenasta ja Viherkallion koulu menetti loistavan luokanopettajan, voitto Lapualle ,tappio Espoolle.Blogissaan Juho antaa kansantajuiset vinkit asioista mistä tulis keskustella kouua uudistettessa.
Tulisi keskustella mitä oppiminen ja opettaminen on.Miten opettajille saataisiin täydennyskoulutusta.Kuinka oppimisympäristö vaikuttaa oppimiseen.Miten auktoriteetti, luokan ilmapiiri ja oppimisen motivaatio voidaan yhdistää oppimista edistävällä tavalla?iten mm. opettajien yhteistyötä lisäämällä voitaisiin varmistua siitä, että kukaan oppija ei kärsi opettajansa temperamentista tai tavasta toimia? Miten opetuksessa päästään irti yksin tekemisen, virheiden pelkäämisen ja suorittamisen kulttuurista?Mikä on foorumi ja mistä varataan aika, jossa opettajat voivat vaihtaa kokemuksia opetuksellisista havainnoistaan?

Juho on blogissan tuonut esille keskeiset kysysmykset uudistuvaan kouluun.Tässä linkki Juhon blogiin;http://juhonorrena.fi/Blogi/

hot topic

Itseohjautuvuus koulussa nousi somessa keskusteluaiheeksi. Kirjoituksia puolesta ja vastaan.Kyseinen työtapa on yksi muiden joukossa.Sen toteuttaminen vaatii opettajalta paljon suunnittelua ja arviontia että homma toimii.Olen itse kyseistä työtapaa käyttänyt ja joitakin oppilaita piti ohjata enemmän ja joitakin vähemmän.Onnistuessan työtapa tuotti onnistumisen elämyksiä.Työtavan käyttö edellyttää että oppilasta tulee ohjata kyseisen työtavan käyttöön.Minusta se kuitenkin suunnitteluineen ja arviointeineen on raskas , enkä näe sitä koko lukuvuoden kestävänä. Se voi olla yksi opettajan käyttämistä työtavoista.
Koulussa tulee olla sijaa kokeiluille.Kollegani Jukka Sarpila twiittasi asiasta hyvin. Kouluusa oppilashuollossa,erityisopetuksessa on paljon kuntoon laitettavaa vaikka kokeiluilla on toki paikkansa.Ystävani Juhani Räsänen tiivisti asian hyvin;Suomen kouluissa eletään nyt aikaa, jossa tarvitaan resilienssiä, toipumisvahvuutta korjausliikkeeseen, joka on syntynyt resurssien heikentymisestä ja ns. uuden opetussuunnitelman onnettomasta sisäänajosta.

Juhani jatkaa: Huonot ajat eivät kestä, ja asiat paranevat.
O - Muut ihmiset voivat auttaa vain, jos jaat heidän kanssaan.
U - Hyödytön ajattelu pahentaa hyödyttömyyden tunnetta.
N - Kukaan ei ole täydellinen - et sinä, ei ystäväsi, ei perheesi, ei kukaan!
C - Keskity elämän hyviin asioihin riippumatta siitä, kuinka pieniä ne ovat.
E - Kaikki kärsivät, kaikki kokevat kipua ja kaikilla on kokemuksia
takaiskuista; ne ovat normaali osa elämää.
B - Negatiiviset tapahtumat ovat usein yhdistelmä asioista, joita teit toisille.
A - Hyväksy, mitä et voi muuttaa, ja yritä muuttaa mitä voit.

INKLUUSIO

Muutama fb-kaveri ol jakanut sivuilleen jutun inkluusiosta. Jutussa oli haastateltu Jukka Vetoniemeä. Ennenkö jatkan kirjoittamista on syytä kirjoittaa auki etten ole inkluusion vastustaja.Ennen termin jalkauttamista luokanopettajana toimiessani luokassani oli lapsia joilla oli haasteita.Tänään heistä puhuttaisiin yleisopetukseeen integroiduista oppilaina.Jukka toteaa osuvasti että on pidettävä yhteistä puhetta yllä koulun tasolla, siis luotava oikeaa asennetta.Mielestäni asenne on suomalaisessa koulussa hyvä.Hätähuuto tulee enemmänkin siitä että keinot puuttuvat. Allekirjoittaneen ikäluokassa opettajankoulutuksessa aihetta käsiteltiin pintapuolisesti.Koulutus on tässäkin avain.Skotlannissa inkluusio tuli kouluun enne Suomea.Katsottiin että jokaisella on oikeus lähikouluun.Koulusta tuli osalle lapsista "säilömipaikka",koska opettajilta puutui valmiudet
vastata oppiaan haasteisiin.Minua häiritsee jutussa että siitä saa käsityksen että ongelma olisi asenteissa ja suhtautumisessa,en sano etteikö näin myös joskus voisi olla.

Kirjoittaja toteaa ettei pidä luoda segregoivia rakenteita,olen samaa mieltä.Tärkeintä on kuitenkin katsoa tapauskohtaisesti lapsen etua.Jukka toteaa jälkikirjoitukseesan hyvin:Pienryhmille on edelleen inklusiivisessa koulussa paikkansa, mikäli oppilaan etu rehellisesti sitä edellyttää. Pienluokkien toiminta voidaan rakentaa kuitenkin avoimeksi ja joustavaksi, osa-aikaiseksi jne. Joka kerta on syytä pohtia jokaisen oppilaan kohdalla, että side ja sosiaalisen kuuluvuuden tunne yleisopetuksen ryhmään säilyy. Toiseuden kokemus ei koskaan ole kasvavalle lapselle ja nuorelle hyväksi. Meidän tulee vaalia yhteisöön kuulumisen kokemuksia!.

jakamisen ilo

Helmikuinen pallolaajennus oli hyvä muistutus terveyden vaalimisesta ja terveydestä.Heräte kunnon vaalimisesta mutta heräte myös sille että 34 työvuoden aikana on kertynyt osaamista ja jatkossakin jaettavaa. Blogikirjoittelu on ollut suvantovaiheesa. Eläkeiän lähestyessä moni alkaa ns. jäähdyttelemään kun olisi annettavaa. Eläkkeeelle siirtyy ihminen ja valitettavasti osaamisen pääomaa;hiljaista tietoa,käytännön osaamista.
Entinen kollega Hellströmin Martti on eläkkeelle jäämiseen jälkeen jaksanut olla ns. koulumaailmassa kiinni,respect.
Sairasloman jatkuessa vielä syksyn aion tiivisti seurata koulumaailman asioita ja ottaa kantaa mitä asiat tuovat mieleen.Elämme mielenkiintoistaa aikaa,nähtäväksi jää miten uusi hallitus onnistuu koulutuspolitiikassaan. Paperilla ja puheissa asiat näyttävät hyvältä,vielä kun ne viedään käytäntöön.Ajassa liikkuu myös mielenkiintoisia puheeenaiheita;itseohjautuva opiskelu,uuden opetussuunnitelman käytännöt.Mitenkään maalamatta piruja seinille .Vanhoja tuttuja asioita uudelleen henkiin heräteltynä.Ilkikurisesti sanottuna pyörän uudelleen
keksimistä. Perusasioiden äärelle sanon minä,enkä sano sitä vähättelemmättä kokeiluja ja uuden luomista.

OTSIKOISSA

Erilaiset mediat ovat innostuneet näin koulujen alkaessa tekemään juttuja koulusta ja suomalaisesta koulujärjestelmästä.Osa jutuista tuntuu tarkoitushakuisilta ja osa neutraalia uutisointia.Ylen aamu-tvssä oli eilen haastateltavana Kirsi Tirri, joka toi esille sen ettei yksittäinen menetelmä ole opetuksessa ainoa oikea vaan suomalaisen opettajuuden myönteinen asia on menetelmällinen vapaus verrattuna moneen muuhun maahan.Hän toi esiin huolen ettei lahjakkaiden lasten opetus ole tarpeeksi haastavaa vaan opetusta pitäis eriyttää enemmän.
Ikävä puoli asiassa on että kunnissa tälläkin hetkellä raha sanelee opetusta ja sen toteutusta.Kävin tänään pyöräilemässä koululla ja pelonsekaisin tuntein siellä pohdittiin mitä Espoon loppuvuoden säästöt tarkoittavat käytännössä. Pitää nyt toivoa että säästöt eivät kohdennu opetukseen vaan löytyy muita tapoja,toivottavasti poliitikot ovat nyt valppaina

Perusasioiden äärellä

Koulutusta uudistettaessa on kaksi asiaa keskiössä;uudistuksen tarkoituksenmukaisuus ja uudistusten hinta.Nettijuttusarjassaan Kirsi kirjoittaa osuvasti.Liian monta asiaa tapahtuu yhtäaikaa; kolmiportainen tuki,
digiloikka ja kunnianhimoinen uusi ops.Edellisen hallituskauden digiloikka on esimerkki siitä että uudistuksen hintaa ei tiedostettu.Vaikka hanke pedagogisesti on hyvä niin laitehankinnat kuntavetoisessa taloudessa toteutuvat
eri lailla maassamme.Koulutuksen uudistuksessa unohtuu kaksi asiaa.Uudistamisen ei pitäisi olla itsetarkoitus vaan.Sitä mikä ei ole rikki ,ei pitäisi väkisin korjata.Itseohjautuvuus, uudet avoimet oppimisympäristöt eivät
saa varuksetonta ihailua. Toisena asiana on uudistusten hinta.

Psykologian tohtori Aino Saarinen kertoo saaneensa lukuisia yhteydenottoja liittyen Suomen koulutusjärjestelmään
ja miksi Suomi muuttaa koulujärjestelmää vastoin tutkimustietoa. Jutussa ei käy ilmi mihin tutkimuksiin tällä viitataan.Voi aiheellisesti kysyä, tehdäänkö Suomessa ideologisia koulukokeiluja?

Iltasanomissa yksi äiti sanoi että lapsilta vaaditaan itseohjautuvuutta mihin ei iän puolesta olisi edellytyksiä.
Inkluusio vie opettajan ajan niin ettei ohjaamiseen ja opettamiseen jää aikaa.Viesti oli hiukan kärjistetty mutta se kuvaa sitä ettei suunta kaikilta osin ole selkeä.Opetuksessa tulisi palata perusasioiden äärelle.
Ensimmäisen työpaikkani erityisopettaja kiteytti asia hienosti.Koulussa on neljää perusasiaaa ;lukeminen,kirjoittaminen,matematiikan perusteet ja ympäristötiedon alkeet

Työhyvinvointi

Talis -tutkimuksen mukaan 80 prosenttia opettajista valitsisi opettajan ammatin uudestaan.Luokanopettaja-rehtorikokemuksen perusteella sanoisin että työssä viihtyminen ja jaksaminen koostuu kolmesta asiasta.Itse työstä,työyhteisön sosiaalisesta ympäristöstä ja yksityiselämä on kunnossa.Vain yksittäisissä tapauksissa opettajalta puuttuu pedagogisia keinoja tai ne ovat puutteelliset.Joskus työyhteisön sosiaaliset suhteet kuormittavat tai ongelmat yksityiselämässä. Usein ratkaisu jaksamiseen haetaan itse työtapapoja ohjaammalla vaikka ongelmat ovat muualla.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on aiheeellisesti nostanut kuluvan lukuvuoden 2019-2020 hyvinvoinnin teemavuodeksi.Professori Kirsi Lonka kirjoittaa aiheesta nettijuttusarjan ja tarjoaa vinkkejä vurovaikutukseen.
Kirsi tarjoaa 5 k:ta parempaan vuorovaikutukseen.1 kunnioita 2 kuuntele 3 kiinnostu 4 kannusta 5 kiitä.

Kirstin listasta nostaisin kunnioituksen tärkeäksi.Kunnioita kolleegasi .Voit olla eri mieltä mutta kunnioituksesta kaikki lähtee,sopii myös rehtorin ohjenuoraksi. Kuuntelemisen taito on taito mitä pitää harjoitella.Esimiehenä sitä on täytynyt opetella ja sen taidon osaamisesta on hyötyä,kuuntele tuohtunutta huoltajaa tai alaistasi mutta älä mene tunteeseen . Nostaisin kolmanneksi asiaksi kiitoksen,kiitä aina kun voit.
Tarvittaessa pienestäkkin asiasta.Mieti miten sanot vaikeita asioita niin ettei viesti vesity.


Pieniä asioita mutta jakseamisen kannalta suuria

Perehdytys

Syksyn alkaessa ekaluokkalaisten lisäksi myös moni uusi opettaja aloittaa virassa.Uuden opettajan perehdytys on yksi tärkeimmistä työnantajan tehtävistä.Aloittavalle uudelle opettajalle on hyvä osoittaa mentoriksi rinnakkaisluokan opettaja tai kokeneempi kollega. Perehdytystyöhön on hyvä osoittaa aikaresurssia.
Mitä asioita on hyvä muistaa perehdytykseesä. Jokaisessa koulussa on oma aikataulunsa ja rutiinit;on hyvä perehdyttää tulokas talon viikkorutiineihin .Milloin on yt -aika,ruokailun rytmit,opekokokousten ajankohadat jne.
Aloittavalle opettajalle on hyvä neuvoa huoltajayhteistyön pelisääntöjä; milloin vanhempainillat,milloin huoltajatapaamiset ja Wilman käytön pelisäännöt.Yhtenä ohjenuorana olen pitänyt ettei Wilma ole" vuodatuskanava"
puolin eikä toisin.On hyvä pitää Wilma rutiiniasioiden kanavana ja vuorovaikutus tapahtuu tapaamisissa ja puhelimesa. Yksi haastavimmista asioista on muistututtaa ammatillisuudesta.Vaikka yksittäisissä tapaukseissa joku tulee ns.iholle on mieli maltettava ja säilytettävä ammatillinen tyyneys.
On myös hyvä jos tulokkaalle on osoittaa kirjallista materiaalia perehdytyksen tueksi.Jet-lopputyönä tein perehdytyksen kansion,mikä tarvitsissi päivitystä, mutta siihen on koottu keskeisimmät asiat koulumme ja kaupunkimme rutiineista.Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikiile uusille opettajille

Opettajuuden kunnianpalautus

Suomalaisen yhteiskunnan merkittävin koulustuspoliittinen uudistus on ollut peruskoulu.Soraäänistä ja vastustuksesta huolimatta on se laajalti koonnut poliittisen kentän taaksensa. Kari Uusikylä kirjoitti osauvasti
blogissaan ihmisarvosta. Meillä on ollut liian kova vauhti uudistettaessa peruskoulua. Pedagogisesti taitava opettaja ymmärtää ettei ole yksittäistä vippaskonstia minkä avulla kaikki muuttuu.Kysymys on eri keinoista joita tulee käyttää monipuolisesti ja harkiten Digiloikka tai vastaavat eivät tee autuaiksi.Ne ovat vain väline.Ministeri vastasi hyvin Arno Kotron kirjeeseen, opettajat väsähtävät ainaiseen kehittämiseen eikä sitä mikä ole rikki pidä väkisin korjata.Opettajuus pitää nostaa arvostukseen ja saada alalle opiskelijoita.Tämän selkeän viestin ministeri on sanonut.Ministeri sanoo sen minkä alan väki tietää, koulutus on tasa-arvoistettava ,kuntavetoisessa systeemissä se ei vain toimi.Pitää uskaltaa tarkistaa erityisopetuksen tilaa ja myöntää ettei inkluusio kaikilta osin ole onnistunut, resurssit laahaavat jäljessä, ei ole kysymys asenteesta.Palaaminen perusasioihin ,ei tarkoita palaamista ajassa20 vuotta taaksepäin. Hyväksi havaittua ei pidä muuttaa vain muutoksen takia.Seuraavassa opetussuunnitelmassa uskalletaan toivottavasti palata sisältöihin vaikka nykyinen suunnitelma lähtökohdiltaan on hyvä

Elämäntapamutos

Aivoinfarktin jälkeen ajattelin ettei tämä voi tapahtua minulle tässä ja nyt.Niin vain tapahtui kuten 24000 suomalaiselle vuosittain.Edellytykset olivat olemassa; korkea verenpaine joka ei ilmoita itsestään.kohonnut verensokeri ja kolestroli.Oli vain ajan kysymys milloin milloin kroppa ilmoittaa että näin ei voi jatkua.Tuttu fysioterapeutti sanoi että hänellä on ollut monta asiakasta joilla on ollut pallolaajennuksen jälkeen aivoinfarkti. Vaikka papereissa lukee pieniä aivoifarkteja niin se on laiha lohtu.Haitta oli suuri;tasapaino ,liikkuminen ja havainnointikyky kuntoon on ollut työvoitto .Posiitivisenä asiana on kuitenkin todettava elämäntapa remontti.Satunnaisesta liikkujasta on tullut vannoutunut kävelyn ja pyöräilyn harrastaja ja ruokavaliosta on karsiutunut ylimääräiset hiilarit pois.Se mitä voi itse tehdä on tehty ja arvot ovat kohdallaan. Voi vain sanoa jälkiviisaana että kannattaa seurata terveyttään. Kohonnut verenpaine ei pidä itsestään meteliä eikä huono kolestroli, samoin verensokerin muutokset ovat hyvinkin yksilöllisiä.Itsensä lukeminen on taito joka pitää opetella jos sitä ei ole.

Koulu,rippikoulu,ylioppilas,armeija ja tutkinto,se tavallinen tarina. Työelämässä tukka putkella,kokouksesta toiseen ja itsensä ammatillista kehittämistä, tyypillinen suomalainen polku.Uskominen että minulle ei voi sattua mitään. Sattuminen ei kuitenkaan valitse aikaa,paikkaa tai henkilöä. Vastoin käsitystämme kuka vaan voi joutua tilanteesen missä arvot joutuvat puntariin ja käyt pohjalla.Pohjalta on vain suunta ylöspäin.Tiedän mistä puhun, olen käynyt siellä.Väsymys ja puuttellinen huomiokyky aluksi vaativat rinnalle jonkun joka sanoo;nyt on lepoaika ja keskity. Voi pitää itseään onnekkaana että sellainen on rinnalla.Väsymyksestä on päästy ja huomiokyky on parantunut.Vaimo on tenyt kahta työpäivää, toisen omissa töissä ja toisen kotona.Porakone ja työkalut ovat käyneet tutuiksi.Minulle on jäänyt apulaisen rooli.Kahvin keitto ja juosta erilaisia tarvikkeita. Joskin eilen pysyi käsissä raivaustrimmeri tuttuun tapaan.Nousta voi ja kun siihen on tuki läheltä ja ystäviltä se onnistuu. Lukuisat tsempit ja kannustukset ovat kantaneet minua toipumisessa

Onnellisuus

Joku tulee onnelliseksi uudesta tavarasta :esim. autosta tai asiasta:ulkomaanmatka mutta onnellisuus kestää vain hetken, maksut lankeaa ennen pitkää.Onnellisuus tulee yksinkertaisista asioista. Kymmenen viikon aikana ehtii pohtia onnellisuuden mittaa ja elämänarvoja.Onnellisuus syntyy ihmisistä ympärillä ja pienistä kiintymyksen ja rakkauden eleistä.Kun sormet palelee on onnelisuutta työntää ne lämpimän käden puristukeen. Kun ympärillä on kanssakulijoita joilta hetkellisesti on kadonnut ajan ja paikan taju sekä oman toiminnan ohjaus on hyvä kuulla arkisia asiota ,jotka eivät ole ennen olleet niin tärkeitä.Jokainen päivä on tärkeä ,se huonokin päivä. Se on aina parempi kun ei päiviä ollenkaan. Onnellisuutta ei tarvitse etsiä, se on vieressäsi.

Opetusministeri vastasi hyvin hänelle lähetettyyn avoimeen kirjeeseen koulutuksesta. Vanhan kokoomuslaisen on pakko kumartaa opetusministerin suuntaan.On totta että oppilaiden pahoinvointi on lisäätynyt. Pakko on myös kirjoittaa sekin että koulun on katsottava itseään peiliin, mutta syy pahoinvointiin ei useinkan ole koulutuksessa vaan syyt ovat syvemmällä yhteiskunnassa;työttömyys, alkoholismi, köyhyys,vanehempien parisuhdeongelmat. Koulu ei voi ratkaista näitä kysymyksiä., eikä sen pdä yrittääkään.Koulun tehtävä on tarjota elämän perustyökalut; lukeminen,laskeminen ja matemaattiset perustaidot. Sitä mikä ei ole rikki , ei pidä yrittää korjata.Iloinen olen siitä etttä kukaan ei sano sanaa digiloikka. Tietotekniikalla on välinearvo ei itseisarvo vaikka se tärkeää onkin.Norjalaiset kollegat hämmästelivät miksi Suomessa digiloikka oli noussut niin tärkeäksi, niin minäkin. Tuntuu että on palattu perusasioden äärelle.Kari Uusikylä kirjoitti osuvasti ettei kaikkien tarvitse pakonomaisesti opiskella matematiikka ,silla on toki oma arvonsa luonnontieteissä ja matematiikassa mutta se ei ole ihmisen mittari.Humanistille tämä kaikki on musiikkia korville.Ei ne seuraukset vaan syyt

Kymmenen viikkoa sairaalassa ja seitsemän viikkoa sairaslomalla on pudottanut ulkopuolelle yhteiskunnallisten asioden ; eduskuntavaali ja eurovaalit meni. Suomi sai eduskunnan ja vaalituloksessa näkyy halu muutokseen. Hallitusohjelma on voitto tasa-arvolle, ympäristölle ja koulutukselle. Ymmärän opposition huolen miten kaikki rahoitetaan,mutta ratkaisu ei ole hallitusohjelman haukkuminen vaan vaihtoehtojen esittäminen.
Tasa-arvo otti loikan etenpäin kun yhdeksästätoista ministeristä 11 on naisia. Uskon ettei valinta ole sukupuolen perusteella vaan myös kompetenssin. Ainakin puheen tasolla uusi opetusministeri puhuu järkeviä. Yltiöpäinen koulun kehittäminen ei ole ensimmäinen asia, mikä tulee mieleen.
On muuten mukava kirjoittaa blogia pitkän tauon jälkeen

Kokemus

Pysäyttävä hetki elämässä oli kun vatsakipujen takia Samarian terveysasemalle mennyt kiidätettin Jorviin korkean verenpaineen vuoksi.Ensimmäinen päivä meni tutkimuksissa ja seuraavana päivänä pallolaajennus.Pallolaajennus sujui hyvin , mutta sen jälkikomplikaationa seurasi aivoinfartkti joka vei puhetyöläiseltä hetkeksi puhekyvyn ja liikuntakyvyn. Rutiinikäynnistä tuli kymmenen viikon sairaalareissu.Vaimon tuella siitä selvittiin.Olen sanonut että maksan mieluusti veroja koska kuntotus mitä olen saanut eri tahoilta on huippua ja monellakin tapaa elämämarvot ovat menneet uusiksi

Katsaus

Blogin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle, ei siksi etteikö olisi asioita vaan siksi että ei ole ollut aikaa.Mihin se aika kuluu.Alkaako se ikääntyminen jo painaa vaan onko verkkaisen kaverin elämä muuttuumassa vielä verkkaisemmaksi.Jokaisen pitäisi löyää se sisäinen Oltsu Hiipakka joka kaataa itselleen kupin kahvia härdellin keskellä tai kotiaskareiden painaessa sulkeutuu sohvan syleilyyn.Me ollaan kadotettu koulussa rauhallisuuden tuntu, haikailen vieläkin nostalgista 80-lukua maalaikoulussa jolloin opettaja kuuli viisarin naksahduksen luokan kellosta.Uusikylä kirjoitti taas sivaltaen opetussuunnitelmaaa. Kysymys on hamuammeko kaikkea ja nopeasti. On jotensakin turha jeesustella lapsien rauhattomuutta ja lyhytjänteisyysttä jos itse olemme asettaneet päääle kaatuvaat tavoitteet.Peruskiltit opetusalan ihmiset pyrkivät kiltisti toteuttamaan kaiken. Missä on ne tuhmat tädit ja kapinoitsijat jotka kyseenlalasitavat nykymenon.Kunta 10 tulokset kertovat omaa kieltään siitä millaisia punnertajia ja taakan alle kaatuvia ihmisä on kunnissa kaiklla sektoreilla. Ehkä me suomalaiset olemme liian kilttejä ja kuuliaisia. Ranskalainen nousee barrikadeille pienemmistäkin asioista ja uskaltaa lailla kieltää matkapuhelimet kouluissa.Meillä on Suomessa vauhtisokeus, se näkyy yhteiskunnan monella tasolla. Pohjalaanen sanoos On niin jumalatoon kiirus ettei kerkiä eres pyörän päälle nousta