Kansainvälisyys suomalaisessa yhteiskunnassa näyttäytyy kaikilla osa-alueilla. Pelkästään sivistyksen ja kulttuurin alalla kansainvälisyys näkyy monin eri tavoin; yhteistyökumppannudet, vaihdot ja lukuisat muut kansainvälisyystoiminnot. Kehittämisen näkökulmasta johtamisella on keskeinen rooli.
Kansainvälisyystyön johtaminen pelkästään opetusalan näkökulmasta tapahtuu usealla tasolla. Opetushallitus opetussuunnitelmatyöllä määrittelee kansallisella tasolla mitä kansainvälisyys on eri kouluasteilla. Yleisellä tasolla voi todeta että kansainvälisyyden merkitys suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korostuu entistä enemmän globalisoituvassa maailmassa.
Toinen taso on alueellinen ja paikallinen taso. Kansainvälisyyden puitteissa on yli kuntarojen ylittäviä hankkeita ja yhteistyökuvioita. Kuntatasolla kansainvälisyys näyttäytyy eri tavoilla, riippuen myös siitä millaisia painotuksia ja sitoumuksia yksittäinen kunta on tehnyt .
Oppilaitos- ja koulutasolla kansainvälisyys näyttäytyy erilaisina toimintoina sen mukaan mistä kouluasteesta on kysymys. Toisella asteella ja korkea-asteella opintoihin kuuluvat työharjoittelut ja opiskelijavaihdot ovat arkipäivää, peruskoulussa kansainvälisyystyö näyttäytyy eri tavoin riippuen myös oppilaiden iästä ja kehitystasosta. Vuosiluokilla 7-9 voidaan toteuttaa erilaisia vierailuja ja vuosiluokilla 1-6 työskentely painottuu enemmän kotikansainvälisyyteen.
Mitä koulun kansainvälisyystyö merkitsee rehtorin/johtajan johtamisen näkökulmasta. Yksinkertaisesti kiteytettynä: kun rehtori johtaa kouluaan opetussuunnitelman mukaisesti, johtaa hän samalla koulunsa kansainvälisyystyötä. Opetussuunnitelman tekstiosiosta ja perusteista ei löydy erillistä kappaleetta kansainvälisyydestä, mutta perusteista se löytyy monesta eri kohtaa, esimerkiksi laaja-alaisen oppimisen sisältä. Rehtorin näkökulmasta ehkä tärkeintä koulun kansainvälisyystyötä ajatellen on tiedostaa opetussuunitelman perusteiden ja kansainvälisyyden yhteys.
Rehtorin mahdollisuudet kansainvälisyytyöhön osallistumiselle ovat rajalliset, mutta myönteiset kokemukset osallistumisesta tarjoavat kouluyhteisölle myönteisen esimerkin ja parhaimmillaan kannustavan esimerkin. Opetussuunnitelman mukaisen perustyön lisäksi kansainvälisyystöhön ei pidä pakottaa mikäli tavoitellaan tuloksellista ja myönteistä kokemusta kansainvälisyystyöstä. Opettajien halukkuuusa ja oma motivaatio on yksi keskeisistä menestystekijöistä kansainvälisyystyössä.
Kun kansainvälisyystyöhön löytyy työryhmä koulussa, on se vastuun ja työnjaon näkökulmasta hyvä ratkaisu. Silloin kun hankkeeseen liittyy liikkuvuutta on rehtorin huolehdittava riittävällä tavalla tiedottamisesta koska pääsääntöisesti hankeet näyttäytyvät ja vaikuttavat koko kouluyhteisöön. Monen suomalaisen kunnan kansainvälisyytyö ja siihen sitoutuminen näyttäytyvät enemmän yläkoulun ja lukion vaihtohankkeissa ja ne näkyvät koulutoimien kansainvälisyyssuunnitelmissa. Valitettavan usein vuosiluokkien 1-6 osalta on vain maininta kotikansainvälisyystyöstä. Strategisesti on kuitenkin merkityksellistä ettei koulun kansainvälisyytyötä ulkoisteta alkamaan seitsemänneltä luokalta. Vuosiluokkien 1-6 rehtorien on hyvä ajoittain tarkistella miten kansainvälisyys näkyy koulun arjessa ja toiminnoissa.
Vaikka kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta liikkuvuus ensisijaisesti koskettaa vanhempia oppilaita ja opiskelijoita, niin Erasmus -hankkeiden puitteissa liikkuvuus voi koskettaa myös alakoulun oppilaita. Rehtorin ja koulun näkökulmasta niihin liittyy kuitenkin paljon vastuukysymyksiä ja yhdenvertaisuuskysymyksiä. Hanketyöhön pääsääntöisesti liittyy ulkopuolinen rahoitus mikä selkiyttää näiden projektien hallintaa. Mikäli koululla on toimintaa mihin liityy varainhankintaa, on syytä sopia selkeistä pelisäännöista ja muistutaa että perusopetus on lähtökohtaisesti ilmaista eikä yhdenvertaisuuden näkökulmata voi ketään velvoittaa maksamaan.
Lukuvuoden alkaessa rehtorin arki on joskus hektistä mutta on hyvä joskus pysähtyä pohtimaan ja kysyä itseltään, miten kansainvälisyys näkyy johtamassani koulussa
