kv-vinkkaus 17

Kansainvälisyys johtamisen näkökulmasta. Minulta on kysytty useaan otteeseen; mitä kansainvälisyys merkitsee koulun johtamisen näkökulmasta. Rehtorin työ on hektistä ja usein arkisten asioiden ja ongelmien ratkomista. Kansainvälisyysasiat eivät millään muotoa ole arjessa haaste numero yksi. Olen vastannut kysyttäesssä että johtamisen näkökulmasta, olipa sitten kysymys yksittäisestä rehtorista tai koulutuksen järjestäjästä, on tiedostaa kansainvälisyys opetussuunnitelmassa ja sen läsnäolo opetuksen perustyössä. Peruskoulu on yhteinen 9 -vuotinen kokonaisuus eikä kansainvälisyystyön näkökulmasta ole väliä tehdäänkö työtä yhtenäiskoulussa tai erillisessä alakoulussa ja yläkoulussa. Lähtökohtana on loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti rakentuva kokonaisuus alhaalta ylös. Opetusneuvos Paula Mattila opetushallituksesta on kuvannut asian hienosti pyramidillaan kansainvälisyyden tasot. Perustyö tehdään kouluissa paikallisesti ja tuo työ lähtee jo ensimmäiseltä luokalta lähtien perustyössä. Itse näen tämän myös viime kädessä koulutuksen järjestäjääkin velvoittavana. Liikkuvuustyö jää irtonaiseksi ja irralliseksi toiminnaksi jos se oppilasta koskettaa ensimmäisen kerran vasta liikkuvuutena. Koska itse olen edennyt tuon pyramidin väärinpäin , tiedän haasteet jotka nurinkurisesta etenemisjärjestyksestä syntyvät.

Rehtorin työssä kansainvälisyysasioiden kanssa olen erittäin haastavaksi kokenut liikkuvuuteen liittyvät asiat. Mitkä ovat kuntien matkustussäännöt, millainen on vakuutusturva, millaiset ovat päiväraha ja maksatuskäytännöt. Yhtenä ohjeena rehtoreille ja koulunjohtajille on muistutettava , että lukuvuosisuunnitelmaan merkitään liikkuvuuteen liikkuvat asiat osana koulun toimintaa.
Lohdutukseksi niille jotka miettivät onko koulussamme kansainvälisyystoimintaa voi vastata näin.Mikäli yksittäinen opettaja toteuttaa opetustaan opetussuunnitelman arvopohjan ja sisällön mukaisesti, niin koulusta löytyy ihan varmasti kansainvälisyystyön elementtejä

kv-vinkkaus 16

Lähes poikkeuksetta kaikista peruskoulussa opetettavista aineista löytyy kytkös kansainvälisyyteen, myös matematiikkaan Onhan matikan kieli jo itsessään kansainvälinen. Jos luokkaan saapuu vierailulle tai oppilaaksi oppilas muualta, on matematiikka useinkin se oppiaine jonka mekaaniset suoritukset saavat kaikki toimimaan ,eikä puhuttu kieli nouse muuriksi. Suomalaiset matematiikan kirjat erottuvat usein vieraiden silmissä kahdessa asiassa; värikäs ja havainnollinen kuvitus sekä soveltuvat tehtävät. Usein vierailijat saattavat kysyä ,olisiko koululla lahjoittaa poistettua matikan kirjaa. Suomessa on lukioita jotka ovat osallistuneet kansainvälisiin matematiikka-projekteihin.

Alakoulun puolelta itselläni on kokemusta yhteistyökuvioista missä skotlantilaisen, kreikkalaisen ja espanjalaisen koulun kanssa yhden päivän teemana oli " millaisissa arjen ja elämäntaidoissa tarvitaan matematiikkaa. Neljän maan 1o-vuotiaat tätä pohtivat ja yhteinen koonti oli, kuten olettaa sopii, hyvinkin samanlainen.Koonnissa osallistujat kirjoittivat ja tekivät esimerkkejä ruokaresepteistä, pelialueen mittauksiin.

Matematiikka tarjoaa siis monipuolisen näkökulman kansainvälisyystoimintoihin.

kv-vinkkaus 15

Yhteydenpito sähköpostilla ja perinteisellä kirjeellä onnistuu .Usein vain näitä tapoja käyttäessä työtä on tehtävä enemmän ja mielikuvitusta on pistettävä peliin. Kansainvälisyystyötä aloitellessa toivoin usein että olisi helppo ja matalan kynnyksen työkalu kansainvälisyys-toimintaan. Tänä päivänä sellainen löytyy ja pieni mainospala etwinning -työkalun puolesta. Hyviä puolia on yhteistyökumppanin löytäminen. Todennäköisesti löydät koulun joka haluaisi työskennellä samankaltaisten asioiden kanssa.Siellä voi jakaa kuvia ja videoita. Oppilaat voivat kirjoittaa ja vaihtaa ajatuksiaan sen kautta.Suosittelen tutustumaan-

kv-vinkkaus 14

Suomalainen koululounas on ilmiö joka ulkomailla aika ajoin ylittää uutiskynnyksen. Onhan se ilmiö maailmanlaajuisesti, koulutuksen järjestäjä tarjoaa ilmaisen ja terveellisen lounaan. Tätä ilmaista ruokailua oli viime keväänä Skotlannin maikkari tutkimassa ja lähetti toukokuussa Skotlanissa kanavallaan aihetta koskevan pienen dokumentin. Kunnat järjestävät ruuan valmistuksen parhaaksi katsomallaan tavalla ja tavat vaihtelevat. Jossain on jakelukeittiö, jossain on valmistuskeittiö ja joihinkin kouluihin ruoka toimitetaan ostopalveluna. Ruokailuun voi kuitenkin liittää kansainvälisyyden monella . Vuonna 1994 silloisessa koulussani missä oli valmistuskeittiö, teemoitimme yhden viikon otsikolla kansainvälinen keittiö.

Maanantaina oli skandinaavinen keittiö

Tiistaina oli Välimeren keittiö

Keskiviikkona slaavilainen keittiö

Torstaina intialainen keittiö

Perjantaina Aasian keittiö.

Voi sanoa vuosikymmenten jälkeenkin olleensa onnekas koska keittiön väki oli tässä täysillä mukana ja ruokalasta löytyi teemaaan sopiva koristus jokaiselle päivälle. Näinkin voi siis kansainvälisyyttä lähestyä kouluruokailun kautta.

kv-vinkkaus 13

Julkaisen vinkkauksia otsikolla kansainvälisyys- vinkkaus ja vinkkauksen järjestysnumero , mutta vinkkauksiin sisältyy myös globaalikasvatuksen näkökulmia. Sisältyyhän molempiiin käsitteisiin elementtejä toisistaan mutta globaalikasvatuksesta puhuessamme siihen sisältyy globaalin vastuun ja tiedostamisen elementtejä sekä voimakas kestävän kehityksen näkökulma. Opettajan arki nykyhetkessä on useinkin hektinen ja hyvä muistaa ettei kaikkea tarvitse keksiä tai suunnitella itse vaan tarjolla on valmiita konsepteja osallistuttaa oppilaita globaaliin vastuuseen ja tietoisuuten.

Tässä esimerkkejä käyttökelpoisista valmiista konsepteista jotka globaalikasvatuksen näkökulmasta ovat käyttökelpoisia ja verraten helppoja.

1 Nälkäpäivän keräys, materiaali mukana ja keräyksen jälkeen tieto kerätystä summasta

2 Unicef-kävely , sopii erityisen hyvin koko koulun liikuntapäivään.

3 Luokka tai koulu kummina , valmiita konsepteja löytyy Plan-kummi, World-vision kummius,Sos -lapsikylä kummius. Kohdemaat Afrikasta Aasiaan

4 Paikallisella Lions - tai Rotary yhdistyksellä saattaa olla kummilapsi jonka opiskelua ja koulutusta tuetaan.

Opettajan, yksittäisen luokan tai mielummin koko koulun näkökulmasta yllä olevat tarjoavat turvallisen tavan ja konseptin osallistua globaaliin vastuuseen.

kv-vinkkaus 12

Nuorena opettajana ja sittemmin rehtorina olen kantanut huolta siitä että kansaivälisyysasiat jäävät koulussa yksittäisten opettajien ja luokkien harteille. Yhdessä tekeminen on kivempaa ja tuottaa yhteisöllisiä kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Kysymys ei ole tapahtumien määrästä vaan siitä että vaikkapa vain kerran lukuvuodessa kansainvälisyyden asioissa tehdään yhdessä. Tässäkin suhteessa koulun kansainvälisyystyö on osa uuden opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja luontainen osa koulun arkea.

TOP 3 tapahtumaa matalalla kynnyksellä koko koululle

1 Laulajaiset kv-teemalla

2 Kansainvälinen vierailija puhumassa koko koululle

3 Unicef- kävely , hieno tapa yhdistää liikunta globaaliin vastuuseen, sopii kaikille luokka-asteille

kv-vinkkaus 11

Kumppanuudet ja erilaiset verkostot ovat kansainvälisyystyön " suolaa". Joskus kumppanuus löytyy yllättäviltä tahoilta ja ulottuvuudet ovat moninaiset, Vuonna 2013 Espoon kirjastoilla oli Lukeminen tekee hyvää kampanja.Lukemisen kannustamisen lisäksi kampanjassa kerätyillä varoilla tuettiin Namibian ja Tansanian kirjastoja. Olipahan hieno juttu.tuettiin lukemista ja samalla oli globaalinäkökulma ja globaalivastuu mukana tiiviisti

kv-vinkkaus 10

Tuntuuko sinusta opettajana joskus että kansainvälisyyasiat ovat irralla koulun arjesta ja eivät kosketa minua tai koulua, koska missään OPS ssa ei löydy kohtaa muissä kirjoitettaisiin " Kansainvälisyystyö koulussa" . Sellaista otsikkoa sieltä ei tosiaan löydy,
mutta opetussuunnitelman perusteista löydät tekstistä useitakin perusteita jotka toivottavasti motivoivat ja antavat tukea tehdä kv-työtä , eikä niinkään ajatusta " tätäkin vielä"

Opetussuunnitelman perusteista poimittua.

1 Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.


2 Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

3 Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

4 Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen.

5 Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

6 Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

kv-vinkkaus 9

Fysiikan ja kemian sisältöja yhdistettynä englannin opiskeluun- Lukuvuonna 13-14 koulumme 5 luokkalaisten fyke fronterhuoneeseen poimittiin Coloradon yliopiston lyhyitä opetusvideoita. Puhenopeus oli nopea, mutta kokemukset siitä kuinka paljon 5 luokan oppilaat pystyivät saamaan videoista tietoa oli kannustava. Luokilla 5-6 englannin kielisestä opetuksen oheismateriaalista on myönteisiä kokemuksia monessa oppiaineessa. Muistathan opettaja ennakkoon tarkistaa tekijänoikeusasiat ja rajoitukset materiaalin käyttöön.

kv-vinkkaus 8

Koulujen uskonnonopetus on pitkään ollut mielipiteitä jakava keskustelun kestoaihe. Kysymys on hienovaraisen herkkä ja joissakin tapauksissa koulut saattavat joutua pohtimaan suhdetta seurakuntatyöhön ja miten näkyvää se on. Suomen evankelisluterilainen kirkko on kuitenkin monella tapaa kansainvälinen toimija humanitäärisissä asioissa ja jälleenrakennusasioissa kriisialueilla. Moni kirkon parissa toimija on toiminut kouluissa ja nuorison parissa. Mikäli valitsee tämän tarkastelunäkökulman ulkomailla kirkon parissa työskentelevät pystyvät useinkin kertomaan tapakulttuurista ja koulun käynnistä muualla. Kun kutsuu kertomaan asiantuntijana näissä asioissa niin taustaviiteryhmä on toisarvoinen jos etukäteen sopii että kerrotaan vain näistä asioista.

Näissä asioissa voi aina omalta seurakunnalta kysyä , mitä näkökökulmia kansainvälisyyteen on tarjolla

kv-vinkkaus 7

Uusi opetussuunnitelma liikunnan osalta tukee enemmän kuin edeltäjänsä monipuolista liikuntaa ja tämä ominaisuus linkittää liikunnan oppiaineena matalalla kynnyksellä kansainvälisyystyöhön koulussa. Toki on tietenkin kirjoitettava ettei vanha opetussuunnitelma millään muotoa ollut esteenä kansainvälisyyskytkökselle.
Koulussa liikunnan opetuksen voi monin tavoin linkittää kansainvälisyyteen ja kansainvälisyystapahtumiin. Muutamia ideoita tässä teille jaettavaksi.

1 Kutsukaa mahdollisuuksien mukaan vierailijoita jotka ovat tehneet urheilu-uraa Suomen rajojen ulkopuolella, Näillä vierailulla tulee usein esille näkökulma muualla asumisesta ja arkielämästä urheilun lisäksi.

2 Mikäli koulussa on maajoukkuetason pelaajia jotka ovat vierailleet pelimatkoilla muissa maissa, pyytäkää kertomaan kokemuksista.

3 Tutustukaa harvinaisimpiin vähemmän Suomessa tunnettuihin lajeihin. Koulussamme yhden lukuvuoden ajan tutustuttiin koulurugbyyn ja samalla tuli oppilaita kielikylvetettyä koska ohjaaja oli skotti.

4 Tanssin mahdollisuudet ovat moninaiset.Usein myös etniset tanssit saavat pojat helpommin liikkeelle kuin paritanssit.

5 2013 YK: n päivänä liikunnassa meillä oli eri maiden kansantansseja

6 Kodin ja koulun päivässä meillä oli rytmistä tanssia aidon länsi Burkina Fasosta olevan rytmiorkesterin tahdissa

7 Monen paritanssin juuret ovat kansainväliset ja alkuperä muualta kuin Suomesta

8 Liikuntaan voi myös luontevasti liittää aina pienen tietoiskun lajien synnystä ja historiasta

kv-vinkkaus 6

Tänään 24.10. vietetään YK:n päivää. Kangasalalla sitä juhlistetaan erityisellä tapahtumalla, jossa julkistetaan oppilaiden, opettajien, koulujen ja kunnan yhteinen Together we do -video. Se sopii hyvin katsottavaksi myös luokassa yhdessä oppilaitten kanssa: https://www.youtube.com/watch?v=j0777fXHJpo&feature=youtu.be.
Muita YK:n päivän viettoon liittyviä vinkkejä löytyy Suomen YK-liiton sivuilta (http://www.ykliitto.fi/yk70v) ja/tai Maailmankoulun sivuilta: http://www.maailmankoulu.fi/node/503

kv- vinkkaus 5

Digiloikka jaksaa puhuttaa ja puhujissa löytyy kannattajien joukko ja vastustajien joukko eli kovinkin mustavalkoinen sakki. Koulun kansainvälisyystyössä haluan digitaalisuuden nostaa ehdottomasti mahdollisuutena. Liikkuvuudella kansainvälisyystyössä on varmasti aina aikansa, paikkansa ja kohderyhmänsä, mutta usein maailma on lähempänä kuin ajattelemmekaan tai kuvittelemme. En halua olla minkään yksittäisen sovelluksen puolestapuhuja, mutta totean tämän. Hyvillä verkkoyhteyksillä varustetussa koulussa sellaiset sovellukset kuten Skype tai Mac puolelta facetime tarjoavat oivalliset työkalut realiaikaiseen viestintään ja kohtaamiseen edellyttäen tietenkin että yhteistyökumppanilta löytyvät samat valmiudet.

Esimerkkejä meiltä ja aikaisemmasta koulusta

1 2004 Comenius-projektin aikana pidimme yhteyttä Espanjan baskimaakuntaan Skypen avulla. Myös oppilaille tarjoutui realiaikainen mahdollisuus keskusteluun.

2 2012 koulumme 2 luokka piti yhteyttä Skypella Itävaltaan

3 rehtorikollegan kanssa yhteydenpito facetimesovelluksella.

Tässä muutama esimerkki , mutta mahdollisuudet ovat monet kunhan tekniikka pelaa.

kv-vinkkaus numero 4

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti kouluissa on lukuvuoden aikana vähintään viikon kestävä oppimiskokonaisuuksien/ ilmiöpohjaisen lähestymisen viikko. Heti alkuun voisi kirjoittaa ettei kansainvälisyyttä kannata väkisin sisällyttää näihin viikkoihin vaan antaa sen löytyä jakson sisältä itsestään eri yhteyksistä. Ilmiön käsittely synnyttää usein kaksi tarkastelutapaa nyt ja ennen ja meillä ja muualla.

KaKsi vuotta sitten koulumme 5 luokat halusivat kevätlukaudella käsitellä kevättä ilmiönä. Viikon aikana syntyi monia eri lähestymistapoja ilmiölle ja niistä syntyi vertailevia tapoja lähestyä asiaa ,meillä ja muualla.


Ilmiöstä nousi esimerkiksi tälläisiä kansainvälisyys näkökulmia.

1 Sää Suomessa- sää muualla Euroopassa ja maailmassa

2 Kevätmuoti meillä- kevätmuoti muualla ja sään vaikutukset muotiin

3 Kevään juhlapyhät meillä- juhlapyhät muualla. Vapun historia ja juhlatavat Suomessa-juhlatavat muualla

4 Koululaisten välipalat. Smoothiet ja niiden ainekset- riippuvaisuus tuontituotteista Suomessa.

5 Kouluvuoden pituus muualla ja erot keväiseen Eurooppaan ja koululaisten vapaisiin.

6 Kevät ja maapallon aikavyöhykkeet ja vuodenaikojen eroavaisuus maailmassa

kv-vinkkaus numero 3

Kuvataide itsessään on opetuksen näkökulmasta oppiaine mikä luo perustan globaalille toimijuudelle. Monellakin tavalla se vahvistaa kyskyä ymmärtää taiteen ,ympäristön ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Vuosiluokilla 3-6 kuvataide itsessään sisältää paljon historiaan ja kulttuuriin liittyviä elementtejä puhuttaessa taiteen lajeista ja suuntauksista. Lähes poikkeuksetta kaikissa koulun kansainvälisyys-projekteissa on elementtäjä kuvataiteesta ja sen käytöstä. Millaisissa kansainvälisyyden asioissa kuvataide on näkynyt meidän koulussamme.

1 Koulun kielipäivä; maiden liput ja tervehdykset vierailla kielillä on tehty kuvataiteen tunneilla.Tämä linkittyy hyvin koulun "
maantietoon" ja kielitietoisuuteen.

2 Kansainvälisyystapahtumiin olemme liittäneet myös oppilaiden kuvitustöitä maista joissa ovat perheiden kanssa vierailleet.

3 Alkuopetuksessa teemaan satuja muista maista on liitetty kuvataiteeseen saduissa esiintyneitä eläimiä

4 5-6 luokkalaisten kanssa taiteen tyylisuuntia käsitellessä on tehty eurooppalaisten taiteilijoiden töistä omia versioita.

5 Erilaisten vierailijoiden kuvat Afrikasta ja Etelä-Amerikasta ovat innostaneet tunnelmien ja värimaailmojen taltioimiseen kuvataiteen keinot

Mahdollisuudet kuvataiteen liittämiseksi osaksi ovat moninaiset, vain mielikuvitus on rajana.

Kv-vinkkaus numero 2

Muutama vuosi sitten 4 luokan opettajamme otti haasteen vastaan ja mietti miten kestävän kehityksen asiat yhdistyisivät hauskalla tavalla ymäristöoppiin, luonnontietoon, äidinkieleen, englantiin ja digitaalisten välineiden käyttöön sekä tietokoneen perustaitojen käyttöön. Asiaa ideoitiin yhdessä oppilaiden kanssa ja lopputuotoksena syntyi oppilaiden powerpoint esitys kuvilla höystettynä englanniksi. Tuo esitys lähti ystävyyskouluumme mikä on kunnostautunut Vihreän lipun asioissa. Toinen tuotos oli oppilaiden itsensä tuottama opetuselokuva how we can save energy and nature. Elokuvassa oppilaat puhuivat englantia.Projektiin osallistuivat luokanopettaja, englannin opettaja ja tvt-vastuuopettaja.




yllä 4 dia 23 ohjeen sarjasta

Kv-vinkkaus numero 1

Kansainvälisyys yksinkertaisimmillaan ja usein myös parhaimmillaan on arkisen koulunkäynnin yhteyteen liittyviä asioita. Ajattelin jakaa asioita mitä meidän koulussa tehdään tai on tehty. Koulussamme on koko koulun yhteislaulannalla pitkät perinteet.Laulamisen lisäksi siihen liittyy voimakas näkökulma yhteisöllisestä toiminnasta ja yhdessäolosta. Olemmekin halunneet kivan perinteen valjastaa myos kansainvälisyyden käyttöön ja euroopplaisen kielipäivän tietämillä laulut kaikuvat monilla kielillä.Pyrimme valitsemaan laulut siten että ne löytyvät käytössä olevista oheiskirjoista ykkösluokasta kuutosluokkaan. Näin varmistellaan alkuopetuksen osuus ja huolehditaan myös kuutosille sopivista kivoista lauluista. Laitan tähän luettelon luettelon lauluista jotka lauloimme tänä vuonna ja moni löytynee musiikin kirjasarjoista.


YHTEISLAULUA KANSAINVÄLISESTI

1 Matkustan ympäri maailmaa

2 Jaakko kulta ( kuudella eri kielellä )

3 Kuvakirja Alppimaasta ( Itävalta )

4 Ole, ole ( Espanja) ja 6 lk tanssiesitys

5 Tiritomba ( Italia )

6 Nikolas ( Kreikka )

7 Balatonin juna ( Unkari/ Serbia )

8 Nyt tuulet nuo viestin jo toivat ( Skotlanti )

9 Kalinka ( Venäjä )

10 Old mac Donald had a farm

11 Ken voi seilata tyynessä / vem kann segla för utan vind) molemmilla kielilla

Ideaa saa jakaa ja levittää vapaasti

Paljon vielä tekemistä kansainvälisyystyössä

Kaksi päivää kansainvälisyyspäivillä sai mietteliääksi. Standeillä oli monia toimijoita järjestöistä yksittäisiin kouluihin.
Meillä tehdään hienoa työtä ja kansainvälisyys sekä globaalikasvatus näyttäytyvät monimuotoisina. Paljon parjattu digi näyttäytyi
kyllä mahdollisuutena kv-työssä ei haittana. Kun 3 d-lasit päässä kuljeskelee afrikkaisen kylän vanhusten talossa, tajuaa mihin
kaikkeen nykytekniikka taipuu. Silti opetushallituksen, opettajankoulutuksen ja puhujien puheenvuoroissa kuulee huolen siitä että
kansallisella tasolla kokonaisuutta arvioiden on paljon tehtävää. Meillä on koulutuksen järjestäjiä jotka ovat suunnitelmallisesti
miettineet kansainvälisyyden asioita ,kuten myös yksittäisiä oppilaitoksia ja kouluja. Uskaltaisin silti väittää että monella
toimijalla asia on vielä alkuvaiheessa tai ei näyttäydy suunnitelmissa eikä käytännössä.

Saku Tuominen Hundredista sanoi että pitkän aikavälin suunnitelmia ei välttämättä ole. Tässä asiassa voi ainakin olla Tuomisen
kanssa samaa mieltä.


Mistä syistä sitten johtuu että kansainvälisyys kouluissa koetaan vieraana tai hankalana asiana. Historiallisesti tarkastellen
Suomesta on lähdetty jo keskiajalla kansainvälisiin opintoihin esim.papisto ja esimerkkejä löytyy muitakin. Toisen maailmansodan
jälkeen Unesco Charter loi pohjan nykyaikaiselle kansainvälisyys ja globaalityölle. Jos kahlaa läpi opetussuunnitelmat 70-
luvulta tähän päivään, niin perusteet löytyvät niistä kaikista kansainvälisyystyölle. Eri aikoina asiat on ilmaistu eri tavalla,
mutta peruste on aina löytynyt.

Miksi on sitten niin paljon tekemistä kansainvälisyysasioissa. Asiaa pohdiskeltuani ,löydän useita syitä.

Opetussuunnitelman ja kansainvälisyystoiminnan yhteys ei avaudu opettajalle.

Koulun kansainvälisyystyön käsitteellistäminen olisi hyvä avata jo opettajankoulutuksen aikana

Kansainvälisyystyötä tulee a) johtaa b) suunnitella

Mielikuva kv-työstä liittyy liian usein liikkuvuuteen mikä on vain yksi osa työtä

Opettaja ei useinkaan tule tiedostaneeksi että koulussa tehtävä perusopetustyö itsessään on kansainvälisyystyötä.

Kansainvälisyys koulussa ei ole irrallista puuhastelua se on tietoista toimintaa.

Kansainvälisyyttä tulee lähestyä oppilaan näkökulmasta. Mitä kansainvälisyys tarkoittaa oppilaalle .Mitä oppilas saa
toiminnasta

Kv-työtä pitää suunnitella huomioiden oppilaan ikätaso. Mitään ikäluokkaa ei voi blogata pois

Koulutyössä kv-asiat eivät voi olla yksittäisten opettajien harteilla, se on ennen kaikkea ja parhaimmillaan yhteisöllistä toimintaa.

Mielikuvaa kv-työstä vain liikkuvuutena tulee muuttaa ja suunnitelmissa huomioida kotikansainvälisyys mikä luvattoman huonosti ja vähäisesti näkyy suunnitelmissa.

Lopuksi kv-työ ei ole juhlapuheita ja korulauseita vaan pieniä arjen asioita koulutyössä ja opiskelussa