kamppaile kyynisyyttä vastaan, puolusta positiivisuutta

Taannoin lehdessä oli juttu missä jutun päähenkilö kertoi tehneensä somelakon ja oli tyytyväinen elämäänsä. Somekin on kuin työväline, viilaa ei pidä käyttää puun katkaisuun kun saha on keksitty. Somen kanssa on vähän sama juttu Kaikki kirjoitettu ei ole laadukasta sen enempää kuin viihdyttävääkään. Jos lukee kaiken somessa kirjoitetun niin kyynistyy ja tulee negatiivisiä fiiliksiä.Jotensakin maailma vain on mennyt kummalliseksi, kaikki revittelevät otsikot ja räävittömyydet kerää huomion , niin tabloideissa kun somessa. Hyppään siis yli kaiken revittelyn ettei kyynisyys iske ja poimin positiivista. Ennen somea viisat ajatukset ja kokemukset täytyi poimia kirjoista ,omaelämäkerroista.Nyt itseäni ilahduttaa se 50-60 luvulla syntynyt sukupolvi joka jakaa ajatuksiaan. Mukava lukea nuorten opettajien juttuja , tuntuu ettei päätä kylmää ja vain taivas rajana.Toisaalta on myös mukava lukea oman ikäluokan juttuja. Luultavimmin kaikki virheet tai ainakin suuri osa työuralla on jo tehty ja niistä on opittu. Meillä on valtava potentiaali osaamista ja kokemusta kouluissa. Älä siis häpeile nostaa kokemuksia ja osaamistasi.
.Tuo ilon aiheet ja onnistumiset esille , sitä tarvitaan 100- vuotiaassa Suomessa enemmän kuin ennen.