sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Kumppanuuksia ja yhteistyötä.

Moninainen oli se näytteilleasettajien joukko jotka olivat osallistuneet meidän alan ihmisten ykköstapahtumaan Educassa. Tämän päivä koulu ei ole erillinen saari yhteiskunnassa vaan ehkä enemmänkin sillanrakentaja moneen eri suuntaan. Suomen Vanhempainliiton standin ohi kulkiessa palautui mieliin monet mukavat  muistot yhteistyöstä vanhempainyhdistysten kanssa. Kävin katsomassa liiton sivuja ja pieni historiikki yllätti täysin. Liiton edeltäjä Kotikasvatus-yhdistys oli perustettu jo vuonna 1907. Toiminta oli hiipunut 1960- luvulle tultaessa ja 1970 -luvulta alkaen elpynyt peruskoulun alkaessa Suomessa. On häpeäkseen tunnustettava etten tuntenut tätä pitkää historiaa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Hem och Skola yhdistykset olivat monessa paikkaa toiminnan uranuurtajia. Keväällä 1992 kävimme silloisessa johtokunnassa keskustelua vanhempainyhdistystoiminnasta. Seuraavana syksynä innokkaan kollegani ansiosta saatin vanhempainyhdistystoiminta aloitettua. Monella tapaa mielenkiintoista aikaa koska perinteitä sen enempää kuin kokemuksia toiminnasta ei ollut. Keskustelua ja linjanvetoa piti käydä myös tehtävistä koska koulussa oli myös johtokunta. Toiminta löysi nopeasti omat sisältönsä ja tavoitteensa. Pääsipä järjestyksessään toinen yhdistyksen puheenjohtajista kertomaan Helsinkiin Finlandia-talolle kaukalon rakentamisesta talkoilla tai kökällä niin kuin me pohjalaiset sanomme. Vanhempainyhdistykset monellakin tapaa ovat lunastaneet paikkansa suomalaisen koulun yhteistyökumppanina. Yhdistysten luvatussa maassa tämä ei liene yllätys. Oma haasteensa on varmaan löytää niitä joilla on mahdollisuus toimia yhteisten asioiden ja yhteisen hyvän vuoksi. Hienoa on että sellaista innokkuutta löytyy. Laskeskelin että omalla kohdalla 22 vuotta on saanut olla yhteistyökumppanina vanhempainyhdistykselle. Voi kai pitää itseään myös onnekkaana siinä suhteessa että asukasyhdistystoiminnan kanssa on ollut yhtä pitkä yhteistyötaival kuin vanhempainyhdistysten kanssa. Olipa sitten Pohjanmaalla tai Uudellamaalla niin ihmisten halu vaikuttaa oman lähiympäristöönsä on innokas. Koululla on tässä oma roolinsa usein yhteisönsä ja asuinalueensa tapaamispaikkana. Upeita kumppanuuksia ja yhteistyökuvioita on ollut ja tulossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti