Milloin koulu on liian pieni. Missä menee raja. Tämän blogin lukijoista osa työskentelee yhdysluokkakouluissa joten pitää kirjoittaa asiasta " pienin" kirjaimin. Absoluuttista totuutta koulun oikeaan kokoon ei löydy. Kauneus on katsojan silmissä kuten sanotaan. Toiminnallisuuden näkökulmasta 50 oppilaan koulu lukumääräisesti tasaisin ikäluokin on toimiva. Luokat pystyy muodostamaan perinteisellä tavalla yhdistettynä 16-17 oppilaan opetusryhmiksi. Kolmelle opettajalle opetusvelvollisuuden edellyttämät tunnit saanee sopivasti kasaan.
Kysymys on ehkä asetettava mikä toiminnallisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta on liian pieni koulu. Ottamatta kantaa siihen mikä on liian pieni, voisi silti pohtia haasteita mitä esimerkiksi 20 oppilaan tai sitä määrää pienemmän koulun pyörittämisessä on. Lapset oppivat toimimaan samassa ryhmässä eri ikäisten kanssa kuten tutkimukset osoittavat yhdysluokkaopetuksen vahvaksi puoleksi, mutta opetuksen järjestämisessä voi joutua kohtaamaan seuraavanlaisia haasteita.
Liikunnan opetuksessa erilaisten joukkuepelien opettaminen voi olla haasteellista ja suuressa määrin asiaan voi liittyä turvallisuusseikkoja mikäli ryhmässä on eri ikäisiä. Käsitöiden opetuksessa ikätason mukaisen oppiaineksen tarjoaminen voi olla haasteellista. Joissakin tilanteissa yksilölliseen ohjaukseen voi opettajalla vastaavasti olla enemmän aikaa. Asia ei siis millään muotoa ole mustavalkoinen eikä helppo. Tällä hetkellä käy keskustelu lukioverkosta ja samaa keskustelua on käyty ammattikorkeakouluverkostosta. Harvaan asutuilla alueilla asia on haastava mutta kysymys lukioiden kohdalla lienee sama kuin pienten peruskoulujen kohdalla, missä menee sopivan koon raja ja voiko sellaista olla. Milloin sivistykselliset oikeudet eivät toteudu lapsen ja nuoren näkökulmasta katsoen kohtuudella.
Pienet koulut ja oppilaitosyksiköt voivat usein olla otollisia kokeiluympäristöjä erilaisille kokeiluille. Omassa opinnäytetyössäni pääsin tutustumaan siihen mitä lisäarvoa Montessori-pedagogiikka antaisi yhdysluokkaopetukseen. Pedagogiikan lähtökohdat itsessään ovat otolliset yhdysluokkaan koska pedagogiikan ajatuksena on eri ikäisten toimimisen samassa ryhmässä. Yhdysluokassa on keskimääräistä enemmän itsenäistä työskentelyä joten Montessori-pedagogiikan välineistö tukisi yhdysluokkatyöskentelyä .
Eri ikäisten työskentely yhdessä ei tietenkään voi olla riippuvainen siitä onko koulu yhdysluokkakoulu vai suuri vuosiluokissa opetusta anta koulu.Viime kädessä on kysymys järjestelyistä missä suuremmissakin kouluissa ns. multiage toimintaa toteutetaan
Kouluverkolla on siis Suomessa merkitys siinä miten lähellä koulutuksen palvelut ovat sen käyttäjiä. Yhteiskunnallista ja laajempaa merkitystä koululla on siinä että se tarjoaa usein alueensa asukkaille mahdollisuuden kokoontua esimerkiksi harrastusten pariin. Pienet koulut ovat myös aina opettajiksi opiskelevien kannalta olleet merkittävä mahdollisuus kenttäharjoitteluihin yhdysluokassa. Itsellä oli kahden vuosikymmenen ajan mahdollisuus tarjota opiskelijoille tätä mahdollisuutta.
Kysymys on ehkä asetettava mikä toiminnallisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta on liian pieni koulu. Ottamatta kantaa siihen mikä on liian pieni, voisi silti pohtia haasteita mitä esimerkiksi 20 oppilaan tai sitä määrää pienemmän koulun pyörittämisessä on. Lapset oppivat toimimaan samassa ryhmässä eri ikäisten kanssa kuten tutkimukset osoittavat yhdysluokkaopetuksen vahvaksi puoleksi, mutta opetuksen järjestämisessä voi joutua kohtaamaan seuraavanlaisia haasteita.
Liikunnan opetuksessa erilaisten joukkuepelien opettaminen voi olla haasteellista ja suuressa määrin asiaan voi liittyä turvallisuusseikkoja mikäli ryhmässä on eri ikäisiä. Käsitöiden opetuksessa ikätason mukaisen oppiaineksen tarjoaminen voi olla haasteellista. Joissakin tilanteissa yksilölliseen ohjaukseen voi opettajalla vastaavasti olla enemmän aikaa. Asia ei siis millään muotoa ole mustavalkoinen eikä helppo. Tällä hetkellä käy keskustelu lukioverkosta ja samaa keskustelua on käyty ammattikorkeakouluverkostosta. Harvaan asutuilla alueilla asia on haastava mutta kysymys lukioiden kohdalla lienee sama kuin pienten peruskoulujen kohdalla, missä menee sopivan koon raja ja voiko sellaista olla. Milloin sivistykselliset oikeudet eivät toteudu lapsen ja nuoren näkökulmasta katsoen kohtuudella.
Pienet koulut ja oppilaitosyksiköt voivat usein olla otollisia kokeiluympäristöjä erilaisille kokeiluille. Omassa opinnäytetyössäni pääsin tutustumaan siihen mitä lisäarvoa Montessori-pedagogiikka antaisi yhdysluokkaopetukseen. Pedagogiikan lähtökohdat itsessään ovat otolliset yhdysluokkaan koska pedagogiikan ajatuksena on eri ikäisten toimimisen samassa ryhmässä. Yhdysluokassa on keskimääräistä enemmän itsenäistä työskentelyä joten Montessori-pedagogiikan välineistö tukisi yhdysluokkatyöskentelyä .
Eri ikäisten työskentely yhdessä ei tietenkään voi olla riippuvainen siitä onko koulu yhdysluokkakoulu vai suuri vuosiluokissa opetusta anta koulu.Viime kädessä on kysymys järjestelyistä missä suuremmissakin kouluissa ns. multiage toimintaa toteutetaan
Kouluverkolla on siis Suomessa merkitys siinä miten lähellä koulutuksen palvelut ovat sen käyttäjiä. Yhteiskunnallista ja laajempaa merkitystä koululla on siinä että se tarjoaa usein alueensa asukkaille mahdollisuuden kokoontua esimerkiksi harrastusten pariin. Pienet koulut ovat myös aina opettajiksi opiskelevien kannalta olleet merkittävä mahdollisuus kenttäharjoitteluihin yhdysluokassa. Itsellä oli kahden vuosikymmenen ajan mahdollisuus tarjota opiskelijoille tätä mahdollisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti